Käänteitä

 Sitten viime bloggailun on oikeastaan ehtinyt tapahtua aika paljon. Olen muun muassa syönyt aamupuuron tänään aika kaunista auringonnousua katsellessa… ❤ (Eli dramaattisia tapahtumia ja käänteitä täällä taas ;))

Olen ehtinyt tekemään yhden yövuoron ihan yks kaks yllättäin, vaikkei ne mun hommia oikein olekaan.

Ja yövuorossa neulomaan-virkkaamaan yhden pannan:

Ennen yövuoroa kävin tietenkin zumbaamassa. Tiedättekö mita?

Se eturivin tyttö tuli. Otti kaverinsakin mukaan. Mutta ei eturiviin. Olen ehkä punaisempi kuin koskaan treenin jälkeen tätä kertoessani. Että niin väärin voi tulkita. Kasvatella jotain sisäistä tunnelumipalloa koko tunnin ihan turhaan. Uskomatonta. Uskomattoman noloa. Olin niin iloinen tytön läsnäolosta, että sanoin sen hänelle tunnin jälkeen. Piti minua varmaan tosi outona. Tai yhtenä niistä supermukavista ohjaajista, jotka pyrkivät juttelemaan jotain kivaa jokaiselle asiakkaalle. ”Tosi kiva nähdä sinua taas” huikkasin ohimennessäni kevyesti olkapäähän koskettaen. ”Takk” tyttö hymyili ystävällisen, mutta himpan hämmentyneen näköisenä.

🙂

Panta on Drops Alpaca -langasta (tuplana) ja söpis silkki-villahuivi  Beck Sönder Gaard

Panta: Tarvitset Drops alpaca -lankaa kaksi kerää à 50g sekä 40cm pyöröpuikon 4mm. Panta neulotaan kaksinkertaisela langalla. Aloita luomalla 130 silmukkaa pyöröpuikolle ja neulomalla neljä kerrosta joustinneuletta 20ikein 2nurin. Jatka neulomalla 2o 2n kaksi kerrosta – 2n 2o kaksi kerrosta päin vastoin muodostaen ruudokkoista kuviota (kuten helmineule, mutta kaksi silmukkaa ja kaksi kerrosta). Kun panta on haluamasi levyinen, neulo loppuun 4 kerrosta joustinneuletta 20 2n ja päättele tyo. Kukan olen virkannut 3,5 virkkuukoukulla aloittamalla 8 ketjusilmukan lenkilla ja lisäillyt ketjusilmukoita ja pylväitä kukkamaiseen muotoon.. 🙂

Keittiön hyllytkin olen ruuvaillut paikoilleen eli next coming up keittiökuvia… maybe jo tänä iltana. Olen niin pyörryksissä yövuorosta, etten edes yritä tehdä mitään järkevää tänään 😛

356 vastausta artikkeliin “Käänteitä

  1. Teitpa ihanasti. Voi kumpa joku sanoisi noin minullekin sen jalkeen, kun olen yrittanyt pysytella jumppatunnilla edes jotenkin koreografioiden mukana (en osaa liikuttaa kasia ja jalkoja samaan aikaan, naytan varmasti katastrofilta). Pelastit varmaan sen tyton paivan. 🙂
    Tykkaan kauheasti lukea sun blogia. Miten jaksatkin aina pysya niin positiivisena, vaikka taalla blogimaailmassakin ollaan niin ilkeita. Eletaan viela vahan eri elamanvaiheita kun ite oon vaan pieni opiskelijatytto, mutta silti saat muakin tsemppaamaan ja yrittamaan nahda paivien valoisammat puolet. Kiitos siita!

    Tykkää

  2. Kävin kokeilemassa zumbaa ja se oli ihan okei, mutta jotenkin kaipasin jotain kaveria sille tunnille. Yksin siellä kankeilu oli vähän noloa ja jotenkin siinä olis pitänyt olla joku tuttu, jonka kanssa nauraa itelleen. Jotenkin en osannut lähteä siihen iloitteluun mukaan ilman että olis tuntunut teennäiseltä. En nyt osaa selittää paremmin, mutta ehkäpä sillä sun eturivin tytöllä oli sama fiilis ja siksi se siellä pyöritteli silmiään ekalla kerralla…? Toivottavasti mun ohjaajalle ei tullut samat fiilikset mun vakavasta naamasta kuin sulle tuli siitä tytöstä 😀

    Tykkää

  3. Mikä ihana käänne! Kävi jo mielessä yhtä ja toista tuon aijemman postauksen tästä tyttö Zumbassa- aiheesta mutta päättyi sekin sitten hyvin. Tosi kiva kuulla, ja tytöstä varmasti vielä kivampi oli kuulla että tykkäsit että hän tuli. Niin ja aivan ihanan pannan olet tehnyt. ? Kiitos innostuksesi olen vakaasti päättänyt että joululomalla kaivan lankakerät ja puikot esiin ja alan tehdä jotain käsilläni. Ihan mitä vaan, kunhan jotain jälkeä saan syntymään. Onkohan tuohon pantaan jotain ohjetta? Vai syntyikö vain omasta päästä? : -)

    Tykkää

  4. hmm..ehkäpä sillä tytöllä sattui vaan silloin viime kerralla olemaan huono päivä, joka sitten tietysti vaikutti ohjaajana sinuunkin. pakko kyllä myöntää, että itsekin menen joskus jumppaan aggressioitani purkamaan eikä aina jaksa hymyilyttää.. harvemmin nyrpeä ilmeeni johtuu ohjaajasta. hassua kyllä sekin, että ennen kuin kirjotit tapahtuneesta, en ole ajatellut tilannetta jumppaohjaajan kannalta..usein kuvittelen, että olen vain osa ”jumppaajien massaa” ja ohjaaja näkee meidät vain juuri tuona ”massana”. mutta ihana teko sinulta, itsekin pyrin joka jumpan jälkeen huikkaamaan kiitoksen ohjaajalle, sillä saan siitä hyvä mielen..tietysti toivon myös, että se antaa ohjaajalle hyvän mielen ja motivaatiota 🙂

    Tykkää

  5. Ihailen taas käsityötaitojasi . Itselläni taitaa olla huivi samanlaisesta langasta, se on ihanan pehmoinen !

    Tykkää

  6. Ihanaa miten oikeasti voi tulkinnat mennä väärin. Itse olen varmasti monen jumppaohjaajan mielestä se ”kamalin” jumppaaja koska en jaksa innostua jos esim. erikseen käsketään hymyilemään. Minä hymyilen jumpassa jos hymyilyttää mutta se ei tarkoita sitä ettenkö pitäisi siitä ohjaajasta ja jumpan sisällöstä. Toivottavasti itse en ole happamalla naamalla aiheuttanut mielipahaa ohjaajalle. PS: Ihana panta! Pysyy korvat lämpimänä 🙂

    Tykkää

  7. Mietin kanssa että tyttöä on voinut harmittaa (jos eturivissä oli ekalla kerralla? ) kun ohjaaja, joka on tietysti paljon enemmän harkoitellut, osasi niin hyvin ja miulla ainankin oma zumbaaminen näyttää naurettavalta opettajaaan verratttuna, vaikkei vertailua pitäisikään tehdä (:

    Tykkää

  8. Ihana panta! Niin kätevää kun saa noin hienosti tehtyä sellaista mitä itse haluaa, eikä sitten ole kaikilla samanlaista.. huoh.
    Oletko muuten erikoistunut johonkin tietynlaiseen sairaanhoitoon? Arvostettiinko siellä jotenkin työpaikkaa hakiessasi, että olet tehnyt tutkinnon Suomessa, eikö näin kuitenkin ole?

    Tykkää

  9. Tuli ihan btw mieleen, että jotkut ihmiset voi näyttää vihaisilta keskittyessään. Itse olen sellainen, keskityn kulmat rypyssä ja todella ärsyyntyneen näköisenä. 😀 Näytän kuulemma myös harmistuneelta silloin, kun mulla on naama ihan peruslukemilla. Tästä syystä mielentilojani joskus tulkitaan väärin. Ehkä sun jumppatunnin tytöllä on sama juttu.

    Tykkää

  10. Oletko huomannut, että käytät aika paljon sanaa ”himpan” 😀
    Mutta se on vain hauskaa 🙂 Jokaisella ihmisellä on jokin sana aina tehokäytössä pidemmän aikaa

    Tykkää

  11. Ihana panta! Kai laitat ohjeen? Tai ainakin silmukkamäärän suurinpiirtein 😉
    Itse sain just aamulla valmiiksi neuletuubin ja aloittelin uusia säärystimiä.
    Ja miten kaunis auringonnousu ?

    Tykkää

  12. Ihana postaus 🙂 Tunnistin niin itseni noista tunnelumipalloista 😀 Me naiset taidetaan joskus olla (yli)tulkitsijoita ja tosiaan kehitellään niitä tunnelumipalloja mm. toisen ilmeistä ja eleistä. Mutta hei, positiviistahan on että joskus ne tulkinnat menee metsään ja asiat ei olleetkaan niin huonosti kuin oli jo ehtinyt kuvitella 🙂 Keep going Johanna!

    Tykkää

  13. Olen sairaanhoitaja. En -luojan kiitos- tapaa tehdä yövuoroja, mutta nyt oli pakko auttaa kun hätä oli kova 🙂

    Tykkää

  14. Kiitos ihanasta kommentista Katri ❤ Tällaset kommentit juuri auttaa jaksamaan pysymään positiivisena niistä ilkeistä huolimatta :))) Positiivisuutta ei voi liikaa jakaa, joten olen tosi onnellinen jos siinä onnistun!

    Tykkää

  15. Varmasti jäi tytölle ainakin tämän kerran jälkeen hyvä fiilis 🙂
    Olispa näppärää, kun osaisi neuloa. Tai jos viitsisi vaikka opetella. Heh. Ehkä joku kerta vielä. Siihen saakka saan kääriytyä rakkaan äitini tekemiin neuleisiin. Mmmmm.
    Iloista viikkoa sinne!

    Tykkää

  16. Hih, niin varmaan kaverin kanssa on hauskempaa 🙂 Niin sillä tytöllä oli vaan ihan satavarmasti epämukava olo yksin siinä edessä! Juu kyllä tosiaan vakavalla naamalla saa olla jumpassa (itsekin usein olen kun oikein keskityn toisten tunneilla), ei ohjaajat siitä välitä, päinvastoin. Vasta sitten alkaa harmittaa, jos joku seisoo paikallaan ja vaan mulkoilee kiukkuisena ;D

    Tykkää

  17. Kiitos, ihanaa että olet miettinyt asiaa ;D Panta syntyi omasta päästä, juu, mutta taidanpa liittää ohjeen postaukseen NYT 🙂

    Tykkää

  18. Oi ei ohjaajat massaa näe vaan yksilöitä! Ihan totta. Ja totisena on ihan luonnollista olla, en minäkään (edes minä herkkis ;)) siihen reagoi jumpassa, anna mennä vaan ja agressioita purkamaan. Ohjaajana huolestuu vasta, jos jumppari seisoo paikallaan ja näyttää täysin kadottaneen liikkumisen ilon ja halun! :O
    Ohjaajana parasta on saada positiivista palautetta tunnin jälkeen, totta kai! ❤

    Tykkää

  19. Voikun jaksais tehdä huivinkin juu… ei taida nyt ehtiä (keksii taas selityksiä ja tekosyitä kun on laiska ;)).

    Tykkää

  20. Hih älkää toki huoliko keskittyneistä ilmeistä, ohjaajat niistä välitä 🙂 Ei munkaan mielestä oo kovin luontevaa niin hymyillä kuin kiljuakaan jumppatunneilla käskystä -enkä todellakaan odota asiakkailtakaan. Kiits 🙂

    Tykkää

  21. No niin sillä oli vain ihan selkeästi kurja olo siinä eturivissä, ois pitänyt tajuta… huoh 🙂

    Tykkää

  22. Hmm, no olen myös terveydenhoitaja koulutukseltani, erikoistumistahan sekin.. Kyllä täällä arvostetaan suomalaista koulutusta ja helposti sain vakipaikan aikoinaan, vaikka norjalaisiakin hakijoita oli eikä mun kielitaitokaan päätä huimannut silloin 😉

    Tykkää

  23. Hih, moni sanoo tätä 🙂 Itseasiassa ohjaajana on jo tottunut noihin keskittyneisiin ryppyotsiin ja automaattisesti suhtautuu niihin vaan että tosissaan treenaavat, hyvä homma! 😀 Huolestun vasta, jos joku ihan jää paikoilleen ja pyörittelee silmiään, ei tunneilla tylsää pitäis olla vaan täysi meno! :))

    Tykkää

  24. Oh thank YOU! Kiva kuulla etten ole ainoa :)) Tässa oli tosiaan onni onnettomuudessa että mun tulkinta oli tod. näk. aivan metsässä… Kiitos piristävästä kommentista!

    Tykkää

  25. Oma hovineuloja (äiti) on vielä parempi! 😉 Mutta ehdit kyllä oppiakin, aika simppeliähän toi on kuitenkin. Samoin, oikein kivaa viikkoa!

    Tykkää

  26. Eli sitä tyttöä varmaan vaan ahdisti olla eturivissä silloin aiemmin. Ihanaa, että tarinalla oli näin onnellinen päätös! 😀

    Tykkää

  27. Tuo panta! Minäkin haluan.. mutta himskatti, mistä minä nyt tähän hätään löydän pyöröpuikot?!?!
    Upea tapa aloittaa aamu auringonnousua katsellen ❤

    Tykkää

  28. eiköhän nyt sitä tyttöä, jolla ei edes ollut mitään sua vastaa ole analysoitu nyt jo ihan tarpeeksi, vai mitä hei. Joten eiköhän se nyt ihan oikeesti riitä. Eli siirrytään seuraavaan vatvottavaan asiaan eiks je?
    aloitat muuten jokaisen vastauksen lähes aina sanomalla Hih!
    hih kuinka tyttömäistä.
    Ihana panta! olet todella aikaansaapa ja tehokas, että yölläkin kudot!
    Hoitaako miehesi lapset kun olet töissä tai jumpalla?

    Tykkää

  29. Kiitos ihanasta postautaksesta! Onneks on tollasia ilopillereitä kun sina:) Ja tosi kiva toi pantakin. Toivottavasti keittiökuvia tulee pian;)

    Tykkää

  30. yöllä valvominen voi olla mukavaakin (siis jos ei ole töissä) näkee esim. auringonnousun! on hyvä katsoa maailmaa välillä vähän eri näkökulmasta.

    Tykkää

  31. Johanna sä oot NIIN ihana! Tätä sun blogia on niiin kiva lukee, ku sä avaudut tämmösistä asioista. Mut siihen edelliseen zumbapostaukseen mun pitiki lisätä, että ite ku olin zumbatunnilla, niin huomasin sun postauksen ansiosta, että varmaan tein vähä samanlaisen epämukavan olon sille ohjaajalle, kun olin siellä takarivissä niin kärttyinen. Mutta seki johtu suurimmaks osaks siitä, että ne liikkeet ei vaan onnistunu ja unohdin koko ajan kaiken, ja olin itselleni turhautunu, eikä niinkään ohjaajasta, joka oli sitäpaitsi kovin hyvännäkönen mies. 🙂 On se kivaa, kun jaksat piristää meitä. 🙂

    Tykkää

  32. Jees poks, eipä sitä tyttöa oo tarkoitus ollutkaan analysoida. Usein vaan jutut rönsyilee you know. Mitäs haluaisit ruveta vatvomaan 😉
    …Jokaisen vastauksen lähes aina…. no joo, ehkä tarpeettoman usein, myönnan.
    Mies juu hoitelee myös lapsia silloin tällöin 🙂

    Tykkää

  33. Mun mielestä yöt on joskus jopa ihan ok… mutta ei mullekaan kuulu kuin aamu- ja iltavuorot. Joskus saatan ottaa ylimääräisia jos oikein kovasti tarvitaan. Saa hyvää neulomisaikaa ;))
    Samoin! Keittiökuvat on pakko jättaä paremmalle valaistukselle huomiseen…. 🙂

    Tykkää

  34. Totta vie! Joskin mun mielestä töissäkin on tosi ok jos tällai harvakseltaan saa valita koska yötöihin haluaa… 😉

    Tykkää

  35. Voi ei kaikki on käynyt miettimään ohjaajien tunteita 😀 Älkää turhaan, ei me niin herkkiä olla mitä mun valitus antoi ymmärtää ;D Kiitos tosi ihanasta kommentista. Loistavaa kun zumbaohjaaja on hyvännäköinen mies, kummasti lisää motivaatiota hehe.
    Piristän teitä todella mielelläni kun saan vastavuoroisesti näin kivoja kommentteja ❤

    Tykkää

  36. Ihana panta ! Olispa itelläkin käsityötaidot hallussa 🙂 Hyvän mielen blogi sinulla- ei voi muuta sanoa !

    Tykkää

Jätä kommentti