Multa aina silloin tällöin kysellään ruokavalioon liittyvistä jutuista ja syömisistä. Ei varmaan yhtä paljon kuin ”ihan nuorten tyttöjen” blogeissa, mutta joskus kuitenkin. Osittain ihan tietoisestikin kirjoittelen kuitenkin aika vähän aiheesta ja etenkin ruokapäiväkirjan pito tai ”päivän annosten” ja banaanien kuvailu tuntuu mulle hiukan vieraalta -sorry 🙂
Suoraansanottuna mun mielestä ruoka ja syöminen yhdistetään etenkin mediassa ihan liikaa laihduttamiseen ja meihin naisiin kohdistuu jo ihan tarpeeksi paineita ilman että joka suunnalta (lue: vielä munkin blogistani) tulee neuvoja miten pitäisi syödä. Millaisella dietillä pitäisi olla ja millainen kroppa ois tarpeeksi yhteiskuntakelpoinen. Ja tietenkin miten sen unelmakropan saavuttaa syömällä. Mikä on fy fy -ruokaa ja mikä avain onneen.
Mepä aloitettiin aamu tänään paistamalla lettuja. Kun ei ollut leipää ja molemmat puurokattilat olivat astianpesukoneessa. Niin me paistettiin lettuja. Ei munakasta eikä mitään muutakaan protskupitoista, vaan kunnon hiilaripommi. Hillolla. Mmmmmm 😛
Mun syömisessä varmaa on se, ettei mikään ole kiellettyä. Se mitä tekee mieli, sitä saa syödä 😉
Ja toinen mikä on varmaa on päiväkahvit. Kuppi kahvia kermalla jonkun superherkun kanssa. Enkä nyt puhu superfoodista. Superherkku = pulla tai kakun pala tai munkkipossu tai piirakka tai ihan kauheassa hätätilassa kuiva keksi (tapahtuu lähinnä työpaikalla) ;D
Dagens neulosmekko Minus / leggarit Pieces
Olen hoikka -tiedän. Mitään en kuitenkaan tee ”pitääkseni itseni laihana” enkä todellakaan edes ymmärrä, miksi hoikkuus on niin avostettua; monen mielestä lähestulkoon ainoa oikea tapa olla hyvännäköinen. Mun mielestä ei. Kauneus ei ole kiloista kiinni ja mun silmään ihan yhtä kaunis voi olla poikamaisen laiha nainen kuin rehevän runsaskin; se tärkein hehku kun tulee sisältä. Kaikki eivät ole samanlaisia; what makes you different makes you beutiful.
Tänään pomittiin oman maan ekat retiisit, mmmm ❤
Kuulen myös aina silloin tällöin, miten naiset ”mieluummin ovat pikkasen pyöreita, mutta iloisia kuin salaattia puputtavia kiukkuisia nälkäänäkeviä laiheliineja”. Olen periaatteessa ihan samaa mieltä 😉 En minäkään nälkää näkisi enkä mitään puputtaisi, mistä kiukkuiseksi tulee. Ihan oikein 😀 Ruoasta ja elämästä tulee nauttia!
Toisaalta satun olemaan tyyppiä, joka tekee kaikkea muuta mieluummin kuin syö hehe. Keksin aina niin paljon muuta tekemistä, että syöminen saattaa vähän unohtua. Mut sellanen ihminen vähän on. Ei meitä ole tehty istumaan sohvalla (tietokoneen ja blogin ääressä ;)) ja vastaanottamaan ravintoa parin tunnin välein. Aikoja sitten on metsästetty ja syöty tarkasti silloin kun ruoka on saatu kiinni -ei välttämättä ihan joka päivä. Ja vielä viisikymmentä vuotta sitten ruokaa oli paljon vähemmän tarjolla. Ei nykyistä ylituotantoa, pitkälle jalostettuja valmisruokia ja törkeää roskiinheittoa. Niin ja -ihmiset olivat poikkeuksetta aika hoikkia. Sellaisia, joita tänä päivänä melkein ihmetellään. Ruokaa ja esimerkiksi ruokaluaikoja ja syömisen sosiaalista merkitystä voitaisiin myös arvostaa enemmän.
AND…
Ensimmäinen ja viimeinen kuva weherartit.com
Eli ruokailun osilta toivotan kaikille oikein rentoa, stressitöntä ja maukasta kesää, nautitaan mauista! 😀
kalastajanvaimo.com 
Ihana postaus. Juuri kun mietin tässä että detox vai karppaus vai mikä 😀 Kohtuus kaikessa helpommin sanottu kuin tehty! Ihanaa viikonloppua norjaan. 🙂
TykkääTykkää
Ensiksi luin otsikon ja ajattelin ”eiii ei kai eiii en jaksais enää lukea näitä olen tosi laiha ja timmi mutta vielä pitäisi tuota oikean pohkeen lihasta maanitella enemmän näkyviin juttuja” mutta yllättyin ERITTÄIN positiivisesti!
Minua aivan äklöttää kun hoikat naiset blogeissaan jaksavat valittaa kuinka pitäis pikkasen kiinteytyä sieltä ja täältä tai silloin ei voi hyvin. Todella huolestuttavaa!!! on mun mielestä hyvä että ihminen liikkuu ja syö terveellisesti ja silloin kun noi on tasapainossa niin ei pitäis hirveästi lihavuuttakaan ilmetä. Mutta aina varmasti löytyy valittamista ja musta silloin elämä menee kyllä ihan hukkaan jos vain kokoajan mietti kahvakuulia ja detox diettejä ja on jo todella timmissä kunnossa.
Elämä on ihan liian lyhyt sellaiseen! Mieluummin nautin ajasta rakkaiden kanssa ja olen huolettomalla tuulella ja jos vaaka heittää pari kiloa sinne tai tänne niin en huolestu vaan jätän vaikka pari pullakahvia viikossa pois ja katson tilannetta uudestaan kuukauden päästä 🙂
tulin todella iloiseksi sun kirjoituksesta!! ihanaa että sä kehtasitkin sanoa noin!!! 🙂
TykkääTykkää
Aivan loistava postaus! Aamen! Tästä tuli hyvä mieli 🙂
TykkääTykkää
Heips Johanna=)
Kiitos sähköpostistasi=)
Osuit muuten naulan kantaan: päivällä kuppi kahvia KERMALLA ja vaikka näin kesäaikaan ihana MANSIKKALEIVOS mmmmmmmmm voiko olla parempaa=D
Aurinkoista viikonloppua teille<3
TykkääTykkää
Olipa kiva postaus, olen itse ”rehevähkö”, mutta se ei ole koskaan haitannut itseäni. Lähinnä se tuntuu haittaavan muita -itse olen onnellinen ja isoluinen, laihuus ei sopisi minulle ollenkaan! Pieni tai suuri, kapea tai leveä, kyllä se on se itseluottamus ja sisin joka vetoaa. Hauskaa myös kuulla, että joku muukin juo kahvinsa kermalla 😉
TykkääTykkää
Oi, nyt vain toivon, että mahdollisimman moni lukee tämän postauksen ja edes yrittää sisäistää asian. Juuri näin, ihanasti kirjoitettu!
Mun suhtautuminen ruokaan on täysin sama. Mulla herkupäivä on joka päivä ja mieli on levollinen, kun tietää, että kaapissa on jotain hyvää kahvin kanssa, kun se oikea hetki tulee 🙂
Samaan tapaan olen niitä ihmisiä, jotka vain unohtavat syödä. Jos en olisi äiti, tuskin söisin varmaan ollenkaan. Tuntuu, että aina olisi muuta tekemistä, mutta kasvatuksellisista syistä sitä on välillä pakko pysähtyä nauttimaan jotain ruokaakin 😀
Ihanalta kuulostaa tuo teidän päiväkotinne siellä! Voiko tuollaista paikkaa edes olla!!!
Aurinkoa ja iloa sinne!
TykkääTykkää
Aivan mainio toi ”Try Organic Food” -plakaatti, hah hah! Niin just!
TykkääTykkää
Kiva postaus ja kauniita kuvia jälleen. Meilläkin syötiin iltapalaksi pannukakkua. Mansikkahillolla.:) Ei se ole niin justiinsa. Kauniista viikonloppua Johanna!
TykkääTykkää
Hah! Otsikko sai huokaisemaan, hohhoijaa taas näitä postauksia. MUTTA teksti olikin aivan mahtava! Täyttä asiaa. Ihanaa kesää sinulle ja perheellesi!
TykkääTykkää
Erittäin hyvin kiteytit kaiken oleellisen. Hieno kirjoitus! Liikuntaa et paljon käsitellyt, mutta olen saanut sen käsityksen, että liikut paljon niin se on aika suuri tekijä siinä, että voi syödä ”kohtuudella” mitä haluaa. Itse käyn juoksulenkeillä niin voin syödä mitä huvittaa ja kilot ei kerry. Ja en mä sen takia siellä juoksulenkillä käy, että kilot ei kerry vaan se on pieni sivutuote siinä 😉 Pää siinä tuulettuu ja jaksaakin enemmän kun siellä käypi. Ei se mitään pakkopullaa oo. Eihän siitä tulisi mitään jos väkisin joutuis vääntää 🙂 Sama on ruokienkin kanssa, siitä pitää tulla tapa miten toimii, niin se toimii. Aurinkoista viikonloppua!
TykkääTykkää
Mun mielestä on todella virkistävää vaihtelua lukea tällaista tekstiä!!! Ja kiitos kun et laita mitään diettivinkkejä. 🙂 Työssäni olen joka päivä tekemisissä ravitsemuksen ja varsinkin niiden ongelmatapausten kanssa. Työmaata riittää suomessakin enemmän kuin on resursseja hoitaa..
TykkääTykkää
Hoikka nainen on käsittääkseni ennemminkin tyttömäinen kuin poikamainen, jos ajatellaan, että nainen ”lihoo” samalla kun saa naisellisia muotoja. Ja noita päivittäisiä pullia voi aikuinen usein syödä lihomatta vain, jos syö muuten kohtuudella tai elämäntapa on liikunnallinen. Monet ihmiset eivät nykyään kävele mihinkään, käyttävät hissiä jne ja syövät todella raskaasti, vaikka olisivat toimistotöissä, joka ei kamalasti kuluta. Munkin hoikkuutta joskus ihmetellään, mutta kun on liikunnalliset elämäntavat ja syö kohtuudella ”oikeaa” ruokaa, sitä pysyy hoikkana.
Kaunista ei kuitenkaan ole vartalon koko vaan se miten vartalon kantaa ja se edellyttää sisäistä hyvää oloa. 🙂
TykkääTykkää
Kiitos hienosta jutusta joka piristi päivän!:) Juuri äsken luin erästä blogia jossa nuori neitokainen on dieetillä ja syö suunnilleen vain vähän proteiinia, ja kyllä se pistää ravitsemusalan ammattilaisen huokaisemaan syvästi! Todella murheellista..
Mutta onneksi on olemassa vielä fiksuja ja vastuuntuntoisia ihmisiä.:) Hyvät viikonloput!
TykkääTykkää
Kiitos Johanna tosi hyvästä jutusta! Täysin samaa mieltä tässä asiassa:) Taidan olla itsekin hieman samantyyppinen, yritän syödä perus hyvää ja puhdasta kotiruokaa, herkutkin maistuu. Mutta välillä syöminen unohtuu, jos paljon hommaa.
Tosi kiva juttu sinusta myös Kaksplussassa!
TykkääTykkää
ihana kirjoitus sinulta! eikä tästäkään paista minkäänlainen ylemmyydentunne siitä, että vallitsevien kauneusihanteiden edellyttämän ruumiinrakenteen ylläpitäminen ei ole sinulle vaikeaa. siitä juuri pidän blogissasi: maanläheisyydestä, rosoisuudesta, aitoudesta.
TykkääTykkää
Ihana asu sulla tuossa kuvassa, näytät tosi hyvältä 🙂
Kiva myös, että tuot esille asian joka tässä hullussa, laihuutta ihannoivassa maailmassa on unohtunut. Syömisestäkin on onnistuttu tekemään suorittamista, ja ihmistä joka ei noudata mitään diettiä katsotaan pitkään..
Hauska tuo ensimmäinen plakaatti, kiteyttää asian mainiosti!
TykkääTykkää
Tiedätkö? Sä olet niin ihana, että mulla alkoi kyyneleet valumaan silmäkulmista.
Eipä paljoa lisättävää sanoihisi. Mutta eipä se juurikaan aina ole niin helppoa…
TykkääTykkää
Oon niin samaa mieltä! Oon tosi hoikka (170/cm46kg), mut syön aivan mielettömästi! Oon aina syöny. Pienempänä, joskus 15 vuotiaana mua nolotti, kun jaksoin syödä kokonaisen kotipizzan. Nykyään sit jaksan vetää Monsterin kerralla napaan. Ei nolota enää, vaikka poikaystävä ja työkaverit jaksaa muistuttaa mun suursyömisestä. Oon aika onnekas, ainaki omasta mielestäni 🙂
TykkääTykkää
Aurinkoista päivää.
TykkääTykkää
Valitettavasti lihavuus ja merkittävä ylipaino ovat suuri riskitekijä monille vakaville sairauksille, jolloin se elämästä nauttminen jää lyhyemmäksi.
Tämä asia tulisikin nähdä enemmän terveyden kannalta. Liiallinen laihuuskin on epäterveellistä.
Kun löytää tasapainon ruokavaliossa ja liikunnassa, saa varmasti herkutella mansikkakakulla ja kermakahvilla, herkkuhetkiä pitää olla jokaisen elämässä!! =)
TykkääTykkää
Heippa!
Olen sinun kanssasi ihan samaa mieltä. Ihana postaus 🙂
Olen kasvanut varhaisnuoruuteni tanssisalissa peilien edessä. En ikinä ole olut lihava, vaan minulla on aina ollut naisellinen vartalo. Pyöreä peppu, leveä lantio ja kapea vyötärö. Nuorempana koin ihan hirvittävää stressiä vartalonuodostani, sillä ystäväni omasivat ”normaalimman” vartalomallin. Näin myöhemmin vähän aikuistuneena olen oppinut pitämään vartalostani juuri tälläisenä kun se on. Poikaystäväni on myös auttanut minua ymmärtämään, että onnelisuus ei voi olla farkkukoosta kiinni 🙂
Nykyään rakastan syömistä ja ruoan laittoa. Nykyään taidankin saada suurimmat nautintoni hyvästä ruoasta :). Kun muuten syö terveellisesti ja monipuolisesti, niin voi sitä itselle suoda herkkuhetkiä 🙂
TykkääTykkää
Piristäviä postauksia sinulla Johanna 🙂 Käyn blogissasi useamman kerran viikossa tai aina kun on tylsä hetki.
Kauneutta on tosiaan monenlaista, joillekin pyöreys suorastaan sopii kun taas toinen hehkuu laiheliinina ja se suurin hehku kuitenkin tulee sisältäpäin, kun on sinut itsensä kanssa. Se jos mikä tekee rikkaan tästä elämästä, ettei kaikkien tarvitse olla samasta muotista veistettyjä. Ja tosiaan päivän parhaita hetkiä ovat juuri nuo pienet nautinnot, aamu- tai päiväkahvi korvapuustin tms kanssa fiiliksen mukaan. Nautitaan kaikilla aisteillamme 🙂 Hyvää kesää norjaan!
TykkääTykkää
Olen samaa mieltä! En ymmärrä miten jotkut jaksavat höpöttää dieeteistä ja miltä näyttävät KOKO ajan, kun salaisuus hyvään oloon kun normaali puhdas ruoka ja pitää kroppa liikkeessä. Itse olen erittäin laiska, joten liikuntaa pitäisi rutkasti lisätä. Tosin olen oppinut täällä Ranskan maalla miten syödä hyvin, ennen Suomessa tuli elettyä juurikin salaatinlehdillä ja huono olo oli jatkuvaa, nyt syön todella paljon eikä huonot olot vaivaa 🙂
TykkääTykkää
Hei, taidan ekaa kertaa kommentoida blogiasi, lukenut olen kyllä jo pitkään….Erittäin terveitä ajatuksia, kiitos tästä kirjoituksesta! Toisaalta tulee mieleen se että kaikki eivät todellakaan voi syödä noita herkkuja yhtä paljon kuin aina hoikkana pysyvät ihmiset. Monilla muilla ihmisillä herkut näkyy pian kropassa eikä s eole pelkästään ulkonäköasia, vaan ylipaino vaarantaa myös terveyden ja aiheuttaa riskejä sairastua moniin elintasosairauksiin.
Itse olen kuten sinäkin, perinnöllisesti laiha, söin sitten mitä hyvänsä. Mun jokapäiväiseen ruokavalioon kuuluu myös se kotiäidin iltapäiväkahvipulla 😉 Tykkään leipoa lapsille ja itselleni, ja käytän voita mieluummin kuin margariinia. Sitten toisaalta on päiviä kun en muista/ehdi syödä. Mulle on myös joku sanonut joskus että syön pieniä annoksia, itse en kyllä mielestäni erityisen pienesti syö. Yksi juttu myös mistä olen saanut kommenttia on hidas syömiseni, ehkä sekin vaikuttaa siihen että ei syö liikaa kun pureskelee rauhassa hotkimatta ja nauttii siitä mitä syö.
Mutta ennen kaikeka, fiksu postaus, juuri näin maalaisjärjellä tulisi kaikkien ajatella ruoka-asioista. Ihmistä ei tosiaan ole tehty tietokoneella istumaan ja blogeja lukemaan:D
TykkääTykkää
Hyvä postaus! 🙂 Harmi vaan kun toiset lihovat helpommin kuin toiset. Mutta ei oteta ressiä, eiköhän tässä elämässä ole isompiakin murheita!
Klem ja ihanaa viikonloppua! ❤
TykkääTykkää
Heippa 🙂
Viisaita sanoja!! Olen itse ihan samaa mieltä, että elämästä pitää saada nauttia. Kummini ovat molemmat ”reheviä” ja he sanovatkin aina, että miksi sitä parasta kaveriaan kiusaamaan (siis itseään) 😉
Valitettavasti, esim minulla on todella suuri riski sairastua diabetekseen (ole jo kahdessa raskaudessa sen saanut, sekä suvussani on sitä todella paljon ) ja joudun oikeastaan koko ajan laskemaan syömisiäni 😦
Sain eilen kaupassa kommentin, että nyt alat syömään!! Kyllä, olen ehkä laihtunut, mutta en tarkoituksella. Ja toisaalta minun mielestäni sillä ei tosiaan ole mitään väliä mitä painaa, kunhan itse on tyytyväinen! Ja minä olen, muutama kilo lisää ja se on kaikki mahassa:( Se on näitä raskauksien ihania varjopuolia 😉
Nautitaan elämästä joko laihoina tai hieman pulleina. Jokainen meistä ne kilonsa kuitenkin itse kantaa:)
TykkääTykkää
Hei Johanna !
Ekaa kertaa kommentoin, vaikka olen jo pitkaan blogiasi seurannut.
Itse asun talla hetkella Afrikassa, pienessa kylassa, jossa tuoreruoka ostetaan kahdesti viikossa torilta ja kuivaruoka pienista R-Kioskejakin pienemmista kojuista. Muutiin tanne viime syksylla ja olen huomaamattani laihtunut joitakin kiloja ja mika tarkeinta olen tuntenut oloni jo pitkaan terveen kevyeksi. Liikun saannollisesti, mutta syon myos hyvalla ruokahalulla, herkkuja unohtamatta. Hyvan olon tuotos on ihan vaan lisaaineeton lahiruoka (sana jota jo inhoan, kun sita nyt kaikkialla lansimaissa hehkutetaan). Mutta kun se vain toimii. Lisaksi olen oppinut tekemaan kunnon perusruokaa hyvista raaka-aineista. Tomaattipasta tomaateista, eika kaupan valmiista purkkikastikkeesta, kun sita purkkikastikevaihtoehtoa ei ole.
Taalla tulee ihmeteltya etta mika on mennyt vikaan kun kehitysmaissa ruokapuoli on terveellisilla pohjilla,mutta lansimaissa piti kaiken kiireen ja muun saattelemana kayda pikaruokien/lisaaineruokien puolella ennen kuin herattiin ja ymmerrettiin taas lahiruoan merkitys.
Aurinkoista kesaa sinne pohjolaan ! Tanaan muuten juuri suunnittelin huomiselle aamulle lettukesteja, hillon sijaan taytynee tyytya hunajaan (mika muuten myoskin on ihan torkeen hyvaa kun sekin tulee tasta ihan lahelta, wau!)
Ai niin ja viela. Kylla se tosiaan on kauneinta kun on itsella hyva olla. Voi luoja kuinka hienosti taalla paikalliset], naiset, miehet ja lapsetkin, kantavat itseansa. Ihanan suoraselkaisia, vaikka hitaasti laahustelevatkin 🙂 Paljon meille suomalaisille oppimista.
TykkääTykkää
Olen lukenut blogiasi niin kauan kun olen pitänyt omaani, eli kohta noin 4kk. 🙂 Löysin blogisi sattumalta kun lueskelin siskoni blogia ja hän oli laittanut blogisi omalle etusivulle ” Näistä blogeista tykkään” sivupalkkiin. Luen blogiasi päivittäin enkä ole kommentoinut kertaakaan, paitsi nyt on aivan pakko. Ensinnäkin kiitokset todella maanläheisestä ja aidosta blogista. Sulla on hienoja kuvia ja kiitokset asukuvista. Olen saanut paljon inspiraatiota sun tyylistä! 🙂
Olen sun kanssa samaa mieltä tästä ruoasta. Ikinä en itse voisi olla karppausdieetillä koska mulla on aivan liian iso rakkaussuhde ruokaan ja kaikenlaisiin herkkuihin. Olen katsonut itselleni hyväksi normaalin ruokaympyrän ja hyvän perus liikunnan harrastamisen. Toki, saahan ihminen nyt vähän katsoa mitä suuhunsa laittaa ja aina välillä skarpata herkkujen suhteen. Itsekin joskus yritän skarpata herkkujen kanssa jos huomaan että nyt on tullut syötyä niitä liikaa – mutta ennenkaikkea kohtuus kaikessa! En jaksaisi laskea jokaista hiilihydraatti/ kalomäärää sämpylästä jonka suuhuni laitan. Ihmisen pitäisi nimenomaan keskittyä ruoan pureskeluun, miltä ruoka maistuu suussa, minkälainen on sen rakenne jne – siis nauttia ruoasta ja siitä hetkestä. Kaikenlisäksi olla kiitollinen siitä että edes meillä ylipäätään on ruokaa nenämme edessä. Ajattelin kun luin postauksesi otsikon ” että eikai nyt hänkin. mistä hän nyt ottaa pari kiloa pois? ” Yllätyin siis positiivisesti kun sisältö oli täysin erilainen. En silti tuomitse ihmisiä jotka vahtaavat jokaista suupalaansa – meitä ihmisiä kun on niin erilaisia. 🙂
Mukavaa päivänjatkoa!
TykkääTykkää
Ihanaa, kerrankin joku ei ole laihduttamassa, jos housut hieman kiristää. Ostetaan vaikka kokoa isommat tai joustavammat housut! 😉 Tarkoitan siis sitä, ettei kannata stressata syömästään ruoasta tai pikkumakkaroista, kunhan itsellä on hyvä olla ja se huokuu ulospäin.
”Toiset vaan tykkää muhkummasta.”
Mukavaa kesäkuista viikonloppua, nautiskellaan!
TykkääTykkää
Moi! Oon jo jonkin aikaa lueskellut blogiasi. Tämä kirjoitus sai ihan oikeesti tipan linssiin 🙂 kiitos. itse en ole hoikka enkä lihava, vaan ”naisellisen muodokas” mutta tunnen itseni kauniiksi, jos ei bikineissä tartte esiintyä! näytät säteilevältä kuvissasi ja ihanat lapset!
TykkääTykkää
Pakko vastata tähän että äläpä muuta sano, tämä ravitsemusterapeutti huokailee myös. Surullista vielä lisäksi että todella nuoret (kasvavat lapset) lukee niitä diettivinkkejä ja ihannoi muutenkin niitä tyyppejä. Kyllähän kaikki saa tietenkin kirjottaa mitä tahtoo, mutta jonkunlaisen vastuun (ainakin aikuiset!!!) vois ottaa siitä, että minkälaisia laihdutusvinkkejä blogissaan jakaa…
TykkääTykkää
Merci, merci et merci encore Johanna!
TykkääTykkää
Mutta zumbaohjaajana voitkin syödä hieman vapaammin. 🙂 Ja toiset ei vaan liho, ei sitten millään…itselläkin tilanne oli näin, kunnes 25 pamahti mittariin, kummasti vaan alkoi kertyä vyötärölle…
TykkääTykkää
Ihana kirjoitus 🙂 Olen itse niin täynnä blogikirjoituksia missä lukijat kirjoittavat bloggaajille ”voi että miten ihanan terveellisesti syöt” ”olet ihanan laiha, kunpa minäkin olisin”, jne. Terveellisesti toki on hyvä syödä, mutta kuten sanoit, niin saa sitä herkutellakin 🙂
TykkääTykkää
Moikka. Olen ihan uusi lukija. 🙂 Huomasin tuossa toisessa kuvassa teidän olohuoneen seinällä olevan taulun. Se on ilmeisesti teidän lapsista? Kuinka se on toteutettu? Haaveilen vastaavanlaisesta.
TykkääTykkää
Ihana postaus! Itse kamppailen kilojeni kanssa, ja vaikka laihduttaa yritänkin, niin yritän muistaa olla tyytyväinen itsestäni. Tai siis, muistaa sen, että niiden ylimääräisten kilojen alla ON kaunis ja hehkeä nainen. 😉 Sun tekstisi muistutti sen tärkeydestä vielä lisää, jos itse keskityn huonoihin puoliini, eivät muutkaan huomaa hyviä puoliani. Toivottavasti mahdollisimman moni oppisi tästä postauksesta jotain.
TykkääTykkää
Kirjoitat täyttä asiaa Johanna! Noin sen kuuluukin mennä.
En millään jaksa dieetti/light-tuotevouhotusta kun olen tajunnut, entinen hoikka tanssija,ensin tosin kerättyäni parikymmentä ylikiloa vauva-ajoilta (en raskausajoilta), että kaiken a ja o on tasapainon hakeminen omiin syömisiin ihan normaalin itselle sopivan ruokavalion avulla. Onnistun itse pääsemään pikku hiljaa parin kilon pyräyksin kiloistani kun EN laihduta vaan olen rentona. Mutta heti kun alan tarkkailla syömisiäni niin johan iskee paniikki ja juuri silloinhan on saatava jatkuvasti herkkuja.
En ymmärrä kun monet monet hoikat ja laihat ihmiset hokevat kuuluvasti syntymäpäiväväherkkujen tms edessä, kuinka nappi kiristää ja huomenna on taas kevennyspäivä jne
.
Pyöreälle ihmiselle vaan helposti tulee eteen monia kiusallisia tilanteita. Se on ihan normaali ilmiö.Miten tahansa porukasta poikkeava on kaikesta kauniista puheesta huolimatta aina vähän se ”kummajainen” ja oikeasti ne suvaitsevaiset ihmiset, jollainen sinäkin olet,ovat aika vähissä.
Olet mainio esikuva ja mahtavaa jos nuoret muoti-bloggaajat ottavat sinusta mallia! 🙂
TykkääTykkää
Mukava postaus mutta pakko nyt sanoa: noin on helppo kirjoittaa, kun on laihuuteen taipuvainen. Mutta kun on se rehevä nainen ihan geeneiltäänkin (uskokaa pois, tällä liikkumisella joku toinen tikkulaiha, mutta minä en!) niin murheelliseksihan se vetää, että joku voi syödä hyvällä mielin kahvin kanssa herkkuja vaikka joka päivä. No voinhan minäkin tietysti syödä, ja liikkua päälle monta tuntia, ja huomata olevani elämäni loppuun saakka tanakka. Ja vaikka sinä ihana Johanna sanotkin, että kaikki voi olla kauniita, suurin osa muusta maailmasta on eri mieltä. Murheellista mutta totta.
TykkääTykkää
Kiitos erinomaisesta postauksesta!!!
Minulla on ollut jo pidemmän aikaa käynnissä yhden naisen taistelu kevyttuotteita ja dieettejä kohtaan. Se on helpompaa täällä Italiassa, koska suurin osa saatavilla olevista tuotteista on normaalirasvaisia (juustot, jogurtit jne). En voisi ikinä ajatella luopuvani jostakin dieetin takia! Urheilu ja kohtuus pitävät kropan ja mielen kunnossa.
Tärkeämpää kuin kaikenmaailman kuminmakuisiin kevyttuotteisiin ja keinotekoisiin dieetteihin keskittyminen olisi syödä puhdasta ruokaa. Kauhistuttaa ajatella, kuinka paljon pohjoisemman Euroopan maissa syödään eineksiä ja lisäaineita.
Ja milloin syömisestä tuli kamalaa pakkosuorittamista? Onko meillä asiat liian hyvin, kun on aikaa luoda outo suhde ruokailuun, jonka perimmäinen tarkoitus on pitää meidät hengissä ja liikkeellä? Joku hakee lohtua ja ylensyö, toinen lopettaa hiilarit, yksi vetää proteiinidieettiä ja joku lopettaa syömisen kokonaan.
Haluaisin sanoa kaikille nuorille tytöille, että ottaisivat rennosti ruokailun suhteen ja olisivat ylpeitä omasta persoonasta: minuus ja identiteetti rakentuvat ihan eri asioille kuin kaloreiden laskemiselle. Elämä menee sellaisessa vain sivu suun ja makoisa mansikkaleivos jää maistamatta 🙂
TykkääTykkää
Kyllä olet viisas nuori nainen:)
TykkääTykkää
Meillä on myös nautittu tällä viikolla ekat omat retiisit ja salaatit:) Tomaattejakin näyttäisi kohta olevan:)
Kannattaa sitä kyllä vähän nykyään katsoa mitä suuhunsa pistää ettei ihan täysin kulje mielihalujen varassa:D Täällä Hollannissa naisten elämä on pelkkää keksiä ja kakkua ja se kyllä näkyy. Suurin osa naisista pysyy hyvässä kuosissa vielä sinne kolmekymppisiin vaikka söisivät mitä jos liikuntaa vaan riittää mutta olen huomannut todeksi entisen lääkärini (gynegologi) kommentti siitä että nainen kun katsoo omaa kroppaansa kaksvitosena ja jatkaa samoilla eväillä kolmevitoseksi niin voi lisätä viisi senttiä kummallekin puolelle vartaloa:D Joku naisen ruuansulatuksessa ja kulutuksessa muuttuu siinä kolmekymppisten korvilla. On siis joko alettava sitten liikkumaan enemmän tai ruvettava katsomaan kuinka monta viineriä viikossa mahtuu ruokalistalle;)
TykkääTykkää
Tosi hieno kirjoitus !
🙂 Näinhän se on !
Itse vaan, en voi luoneteelleni mitään. Olen ikuinen laihduttaja. Liikun, syön terveellisesti mutta ilm. ihan liikaa koska mitään ei tapahdu ;D Olen suoraansanottuna hiisin kateellinen kaikille luonnostaan laiheliineille. Ja jos otan liikuntaa lisää kasvaa muskelini ihan valtaviksi mutta emmä siitä hoikkene mihinkään -päin vastoin 😀
On tääkin … naisen elämää !
Tykkään että olen kivannäköinen , mutta hoikempana vaatteet vaan näyttää paljon paremmilta päällä.
Oon kai sit ihan liian narsistinen kun haluan näyttää hyvältä ??! Anorektikkoa musta ei saa tekemälläkään. Rakkauteni ruokaan on liian syvää.
😀 😀
Kuinka saisi rauhan itsensä kanssa ja oppisi hyväksymään yrittämättä olla jotain mitä ei voi olla / saavuttaa ? En ymmärrä, kertokaa ! 🙂
Ihanaa viikonloppua !
TykkääTykkää
Moikka!
Hyvältä kuulostaa! Elämästä pitää nauttia:-) Itse olen 35-v ja viime vuosina tullut muutama kilo painoa. Aikaisemmin olen ollut siskoni sanoin ”luikku laikku”, mutta nyt normaalin painoinen. Elämäntavoissani tullut sen verran muutoksia, että urheilu jäi 3 vuodeksi aika vähiin naimisiinmenon ja lasten syntymän jälkeen.
Nyt olen pari vuotta urheillut jonkin verran ja suurin hyöty siitä on mielen piristyminen ja sen vuoksi sitä harrastankin (lähinnä lenkkeilyä). Lisäksi paino pysyy kurissa ja voi herkutella tyytyväisenä kahvin kanssa aina jotain hyvää – tosin välillä pitää vähän rajoittaa kun huomaa, että maha alkaa pyöristymään.
Ps. eilen kävin täällä ensimmäistä kertaa kun huomasin vaimoni Kaksplus lehdestä jutun. Tää on lähinnä pieni tsoukki kirjoittaa tänne! Hyvää jatkoa kaikille:-)
Harri
TykkääTykkää
Mukava kuulla tämänsuuntaisia ajatuksia. Otsikosta ajattelin minäkin, että jaahas millaistahan dieettiä sinä itten noudatat.. Minulla on sellainen magneetti tms. ”Noudatan kahta dieettiä. Toisessa en saa syödä tarpeeksi.”
Maukasta kesäää!
TykkääTykkää
Olipa typerä kirjoitus. Hoikan ihmisen näppäimiltä todella tekopyhää. Näinköhän kirjoittaisit noin, jos taistelisit omien kilojesi kanssa?
Itse olen normaalipainoinen, mutta minulla on ystävä, joka kärsii pahasta lihavuudesta. Koen kirjoituksesi erittäin loukkaavana kaikkia ylipainoisia kohtaan, nautitaan vaan elämästä kun ravintolassakin ihan vieras ihminen katsoo oikeudekseen kommentoida ystäväni kokoa ja tilattua annosta…
On helppoa kannustaa hyväksymään itsensä ja kertoa, kuinka päiväkahvilla PITÄÄ saada pullaa…. voi kiesus sentään…
TykkääTykkää
Mulla on aika samanlainen ajattelutapa. Syön sitä, mitä mun isoäitini tai hänen äitinsä on mun ikäisenä syönyt…Eli kotitekoista, myös niitä herkkujakin… kunhan ovat kotitekoisia. Tälleen yhdistettynä autottomuuteen(=hyötyliikunta) oon pysynyt tarpeeksi hyvässä kunnossa ja virkeänä 🙂 Kuten mummoni joskus sanoi, ”kotiruualla ei kukaan liho”.
TykkääTykkää
Pitkästä aikaa ostin kaksplussan, oikeastaan päivälukemiseksi puuhamaahan ja kukas se siellä 🙂
Kiva haastattelu ja kauniita kuvia!
Iltapäiväherkkuihin tai ehkä ennemmin iltaherkkuihin käy ihmeessä kurkkaamassa blogistani turkinpippurimarengit! Viikonlopun kunniaksi se lasillinen kuohuvaa niiden kanssa.
Elämä on yhtä nautintoa, turhaa kiusata itseään.
Kohtuus kaikessa 🙂
TykkääTykkää
Alina: kyse onkin kait koko ajan ollut järkevästä syömisestä, eli moni kommentoija ei ymmärrä sitä että laihat teinit koittavat koko ajan laihduttaa lisää, ja vielä huonolla ruokavaliolla. Ihan jokaisella, myös lihavilla, nykykäsityksen mukaan tulisi pitää jonkinlainen maalaisjärki mukana syömisessä. Niin kuin UKK -instituutissakin korostetaan syömishäiriöiden kanssa, että jos tekee mieli pullaa, niin syö pulla. Mieluummin kuin niin että viikon haaveilet pullasta ja sitten viikonloppuna vetäiset pitkon yksinään. On tottakai olemassa sitten niitä henkilöitä jotka lääkkeet tai sairaus tekevät lihavaksi, heille toivon kovasti jaksamista, ja parempaa itsetuntoa.
Itselläni on myös todella ylipainoinen kaveri, ja tiedätkös mitä on tullut tehtyä monet kerrat? Kun joku outo ihminen tulee kommentoimaan (välillä lapsi-vanhus), kerron hänelle kuinka hirveän inhottavaa ja ajattelematonta sellainen käytös on ja kuinka se voi vaikuttaa jonkun elämään todella pitkään. Tähän mennessä ovat kaikki pyytäneet anteeksi. Tähän on tultu sen jälkeen kun koko lapsuuteni ja nuoruuteni minua aikuiset ihmiset haukkuivat rumaksi laihaksi tytöksi. Ja tiedän myös sen, että mitään ei voi yleistää, aina on niitä laihoja tai lihavia ihmisiä, jotka eivät millään meinaa päästä eroon kys. ongelmistaan.
Mutta ne nuoret, laihat ja vielä terveet ihmiset..jos joku arvostelee sinua ulkonäkösi perusteella, niin olisikohan tarpeen vaihtaa ystäväpiiriä?
TykkääTykkää
Pakko vielä lisätä, että rakastan kyllä asennettasi silti. Mulla oli täysin sama vielä 20 veenä. 😀 Edelleenkin olen hirveä pullahiiri, ja söisin makeeta koko ajan, mutta nyt olen vaan päättänyt rajoittaa. Tämäkin on kotoa perittyä ja niin se yleensä meneekin – kun vanhemmat juovat pullakahveja, siitä tavasta on tosi vaikea päästä eroon! Mutta ehkei mahdoton…Musta ei koskaan tule täydellisesti hiilareiden kyttääjää (vaikka osittain oon alkanu tunnustamaan tämänkin piirteen itsessäni…), sillä kyllä hittovie herkkujen syömisestä vaan nauttii ja elämästä pitää nauttia! Etenkin näin kesällä, jäätelöä, nam!
TykkääTykkää
On hyvä muistaa, että tärkeintä on, että pitää itseään kauniina, riippumatta siitä mitä muu maailma ajattelee. Ja jokainen on oman onnensa seppä.
TykkääTykkää