Keväisen keltaista

…viikonloppua!!

 kynttilänjalka ja korvikset FABista saatu

 

Heip!  Jatketaan keväisillä pääsiäistunnelmilla; nyt on vuorossa keltainen. Tulppaanien kaverina maljakoissa on sireeninoksia -tuovat vähän sellaista villiä eksotiikkaa tupaan, eikö? Ainakin verrattuna tulppaanien toiseen hyvään kumppaniin koivunoksiin, jotka taas ovat niin kovin skandinaavinen vaihtoehto. 

Keltaisen ja kukkasten lisäksi mun tekee taas mieli sanoa pari sanaa myös kielenkäytöstä; tähän aina säännöllisin väliajoin puututaan kommenttiboksissa ja yleensä aika kriittisesti. Ja äidinkielestäni aina kovasti pitäneenä ymmärrän teitä kriittisiä kommentoijia ja ymmärrän, että ns. virallista, julkista tekstiä lukiesamme olemme ihan jokainen tottuneet korrektiin ja kaikinpuolin kieliopillisesti oikeaan tekstiin, jossa puhekielelle jää hyvin vähän tilaa.

Varmasti siksikin näihin blogiteksteihin joskus tartutaan; siihen, miten ”väärin” me bloggaajat kirjoitamme. Ja totta, kyllä minuakin on joskus jossain blogissa ärsyttänyt ihan selkeät kielioppivirheet ja ennenkaikkea epäsujuva teksti. Omiani en tietenkään huomaa niin hyvin. 😉 Mun ihan selkeä mielipide on kuitenkin se, että puhe- ja jopa murrekielenkäyttö voi olla (ja onkin) blogien tyylikeino – kyse ei välttämättä aina ole siitä, etteikö bloggaaja osaisi kirjoittaa kieliopillisesti oikeaa tekstiä. Mulle korrektin kielen kirjoittaminen olisi jonkinlainen kahle ja se estäisi elävää, juuri mun blogilleni sopivaa ilmaisua. Yksinkertaisesti. Eikä mun mielestä blogeilta kannata edes toivoa virallisen tekstin vaatimuksia. Se tappaisi jotain tärkeää sisällöstä, sammuttaisi jonkin ehkä pienen liekin. Virheet ja epätäydellisyys kuuluvat blogeihin. Ainakin mun. 😛

Eikö? Luulen että aika moni on loppujen lopuksi aika samaa mieltä tästä; eipä noita valituksia niin usein tule. 🙂 Halusin vain sanoa. Mullekin suomi on rakas juttu ja yksi syy miksi blogin aloitin on juurikin suomeni ylläpito ja harjoittaminen. Toivon että ymmärrätte siis myös syyni pitää kieli aika vapaana -ja vastapainoksi lupaan tsempata kielioppivirheiden kanssa! 😛

 Okei tytöt, perjantai-illan kunniaksi onkin kiva jakaa vielä ne Kuuban sormukset… Muistatteko? 

Kaksi onnekasta sormusvoittajaa ovat:

 

Tuollaisesta isommasta sormuksesta olen juuri haaveillut, joten tulisi oikeaan osoitteeseen 🙂 Pidän tyylistäsi/blogistasi muutenkin, täältä on saanut paljon hyviä vinkkejä. t. Maija

*** & ***

Sormus on miun makkuun 🙂 -Vili-

***

Laittaakaahan osoitetta s-postiin 🙂

Ja hyvää (& keltaista) viikonloppua! 

62 vastausta artikkeliin “Keväisen keltaista

  1. Omintakeinen kielenkäyttö on mielestäni persoonallista. Eihän blogin ylläpitämiseen ole vaatimuksena kielioppikokeen suorittamista 🙂 Jatka vaan samaan malliin, tyylillesi uskollisena!

    Tykkää

    1. Jep, blogit ovat kautta aikojen (hehe – nämä viimeiset viisi tai kymmenen vuotta?) olleet vapaan ilmaisun kanava ja siihen jotenkin mun mielestä kuuluu myös vapaampi kieli… En osaisi kuvitella blogeja kirjoitettuna kirjakielellä…

      Tykkää

  2. En ole vähään aikaan seurannut kommentteja tai itse kommentoinut kielitaitoasi, mutta postaukseen liittyen haluan tuoda esiin sen, että en usko kommentoijien tarkoittavan murretta tms. Tietynlainen huolimattomuus (esimerkkinä tuli nyt jostain syystä mieleen, että kirjoitettaisiin lauluäänestä puhuttaessa soprano sopraanon sijasta) on ehkä pikemminkin se asia, mikä saattaa osaa, myönnän, että joskus itseänikin, häiritä. Sanojen väärin kirjoittaminenhan ei ole itsestään selvästi puhekieltä tai murretta. Tuskin kukaan pahastuu sellaisesta, että blogin kirjoittaja esimerkiksi käyttää vaikkapa mua-muotoa minä-minua-muodon sijasta.

    Tykkää

    1. Joo ehdottomasti, sehän on ihan virheellistä -ja vaikka virheitäkin saattaa jokaiselle joskus sattua niin ehdottomasti tollaiset pitäisi olla poissa, se antaa vähän hölmön kuvan jollei tiedä mistä puhuu.  Joo ihan samaa mieltä tästä.

      Tykkää

  3. Blogialusta vaikuttaa varmasti myös. Itse jotenkin odotan ammattisemmalta bloggaamiselta, esim. jonkun lehden alaisuudessa, vähän enemmän huolellisuutta ja, no, ammattimaisuutta. En voi mitään sille, että mielipiteeni monesta lehdestäkin sinänsä on muuttunut kun niiden alaisuudessa on hyvin monenkirjavaa (eikä välttämättä hyvässä mielessä) bloggaajaa/kirjoittajaa. Ammattimaisuus kunniaan! Monesti minustakin tuntuu siltä, viitaten aiempaan kommentoijaan, että kyse ei ole tyylikeinosta vaan ihan vaan taidon puutteesta tai huolimattomuudesta. Oikolukua ei esimerkiksi jakseta tehdä. Huolimattomuus ei missään työssä ole hyve, eikä se minusta ole sitä bloggaamisessakaan. Suomikin on täynnä hyviä toimittajia, joiden on vaikea saada elantoaan kun yhä enemmän mennään imagon, ulkonäön tai muun perässä kolumnistien ja muiden valinnassa. Se on minusta surullista. Olen myös aika lailla eri mieltä siitä, onko oikeakielisyys jotenkin kirjoittamisen liekin tappaja tai persoonallisen ilmaisun este. Ei minusta. Maailma on täynnä erinomaisia kirjoittajia, joiden taidon pohjana on oikeakielisyys ja täydellinen kieliopin ja kielen tekninen hallinta. Kirjoittaminen on toki taitolaji. Tällä kritiikillä siis tarkoitan siis lähinnä ammattimaisempaa bloggaamista, jokainenhan saa tietysti pöytälaatikkoon kirjoittaa ihan millaista tajunnanvirtaa haluaa.

    Tykkää

    1. Hmm, paljon hyviä pointteja! Ensimmäinen huomio; en ole koskaan tehnyt oikolukua. 😉 Ehheh. Toinen, ehdottomasti samaa mieltä yleensä, ammattimaisuus ja ammattitaito kunniaan, mutta mikä on bloggaamisen ammattitaito? Kuvaaminen, tunteiden ja tunnelmien välittäminen… oikeinkirjoituskin. Mutta Suomen(kin) blogitaivas olisi aika paljon tyhjempi jos vaatimuksena olisi kirjailijan pätevyys. Kirjallisuudessa keinot ovat kuitenkin ihan eri kuin bloggaamisessa Ja blogeja on pakko lukea vähän eri vaatimuksiin kuin kirjoja.  Huolimattomuus on huono juttu, se ei anna hyvää kuvaa koskaan, ehdottomasti samaa mieltä! 

      Tykkää

  4. 4. kommentoija vielä jatkaa, jotta ei menisi ihan liian kriittiseksi, että Sinun blogisi on minusta aivan erinomaisen hyvä kuvien ja ajatustenkin (vaikken niitäkään aina ihan jaa) puolesta, mutta se nousisi omissa silmissäni ihan ehdottomaksi ykkössuosikiksi jos kielenhallinta olisi korkeammalla tasolla. Oikeasti – kannattaa panostaa siihenkin puoleen, etenkin meille kypsemmässä iässä oleville ahkerille lukijoille ja kielen rakastajille se on ensiarvoisen tärkeä juttu!

    Tykkää

    1. Olen varmaan blogini kanssa vielä hieman siellä pöytälaatikkotasolla… En kai ole vielä oikein sisäistänyt että blogin pitäisi olla ammattimaisempi.  Blogi on mulle kuitenkin edelleen tunteiden ja ajatusten virtaa päiväkirjatyyliin… Just niinkuin itse haluan – ehkä joskus kypsemmällä iällä haluaisinkin asiallisempaa tekstiä… 😉 Kiitos kuitenkin kivastakin palautteesta, ehkä tää kieli tässä alkaa muuttua ja muuntautua aikuisempaan suuntaan… Ehkä 😉 Jään ainakin miettimään.

      Tykkää

  5. Sun tyylisi kirjoittaa,kuvata ja kertoa asioista on juuri sitä,mitä minä blogilta haluan:)
    Älä missään tapauksessa muuta tyyliä…
    T:Katri,viittä vaille viiskymppinen
     

    Tykkää

  6. Aloitin vasta bloggailun suomeksi ja tiesin aina että tulisin kirjoittamaan kuten puhun. Vaikka olen kohta 15 vuotta asunut ulkomailla, ei suomen kielen puhumisessa ole mitään vaikeuksia. Oikean kieliopin käyttö sen sijaan voisi tuottaa vaikeuksia…ja on ikävää jos siitä rankaistaan jättämällä muuten kiva blogi lukematta!
    Minusta on kiva miten eri bloggaajat kirjoittaa omin tavoin, siitähän se persoonallisuus tulee ja itselle ainakin vähän sellainen olo niinkuin tuntisin sen ihmisen siellä ruudun takana!
    http://ihanastyle.blogspot.com

    Tykkää

    1. Samoja ajatuksia… blogit ovat kuitenkin niin persoonallinen tapa kirjoittaa ja ilmaista itseään… jollei sitten _halua_ tehdä blogista ammattimaisen näköistä eikä mulla oikein ole ollut siihen tarvetta, sillä ei tää ole mikään ammattimainen lehti tai kirja. Tää on blogi.

      Tykkää

  7. Eihän oikeakielisyys ja kielen huolellisuus ole kai mitenkään aikuisuus- tai asiallisuuskysymys? Kun kielioppisäännöt ja huolellisuuden hallitsee niin hyvä tekstihän tulee kirjoittaessa ihan automaattisesti – vaikka siis kirjoittaisi vain päiväkirjaa itselleen tai muuta n.s. vapaampaa tekstiä. Näin olen ainakin ymmärtänyt?

    Tykkää

    1. Niinhän se on, itse olen aina pitänyt äidinkielestä ja se on aina ollut mun vahvimpia aineita koulussa -ja jotenkin olen aina kuvitellut että mun tekstiä on ihan suht hyvä lukea… siksikin aina vähän hämmännyn näistä toiveista kirjoittaa asiallisemmin. 😥 nyyh, kaikkia ei voi miellyttää 🙂

      Tykkää

  8. Heippa! Blogisi on mahtava ja inspiroi mua usein! Sain tosi paljon uusia ajatuksia esim sun siitä jo jonku aikaa sitten kirjoittamasta ikävä -jutusta, jossa puhuit että ikävässäkin voi olla jotain kaunista ja ikävän voi nähdä myös positiivisena! Kannustanut hurjasti omassa vaikeassa elämäntilanteessa ! 
    Mutta at vähän toiseen asiaan, oot varmaa joskus kertonutkin, mutta silmiini ei oo vaan ehkä osunut, että mikä kamera sulla on? Millä otat yleensä kuvia blogiin? 🙂

    Tykkää

    1. Kiitos ❤ Mun kamera on Canon 6D, mutta linssit sitäkin tärkeämpiä :)) Esim Sigman 30mm 1:1.4 on hyvä tällaiseen blogikuvien tyyliseen puuhasteluun 🙂

      Tykkää

  9. Kiitos mahtavasta blogista. On äärimmäisen ihanaa viettää pieni lomahetki blogisi parissa ihan tavallisena arki-iltana. Kauniiden, kodikkaiden, iloa ja onnellisuutta henkivien kuvien selailu saa minut todella hyvälle tuulelle, ja positiivinen asenteesi tarttuu helposti 🙂 Pysäyttävät maisemat, lämpöä säteilevä sisustus, rakkautta hehkuvat perhekuvat, ulkomaanmatkat, persoonalliset asut, liikunnan fiilistely ja ennen kaikkea merkityksellisten asioiden pohdinta. Minulle välittyy tunne siitä, että koet elämäsi onnelliseksi ja merkitykselliseksi, ja juuri siksi on ihanaa saada nähdä pieni vilaus siitä ja lukea kuulumisiasi, vaikken sinua tunnekaan. Kiitos että tuot niin paljon iloa päiviini. Blogisi on täydellinen juuri tällaisena 🙂

    Tykkää

  10. Heissan! Liian usein jää kommentointi, kun nykyään ei puhelimella selatessa jaksa vaivautua. Mutta kaikki postauksrsi luen, nytkin aurinkoisen lauantaiaamun ratoksi sängyssä vielä pötkötellen. 🙂 sun kieli on ihanan elävää ja saanut selvästi vaikutteita myös Norjassa asumisesta ja reissaamisesta!?? Esim. tuo soprano (sopraano) ja muut samantyyliset ”virheet” olen vain ajatellut että ne ovat sinun kaksikielisyyttäsi?? Voin olla ihan väärässäkin, mutta minusta ne ovat vaan kivoja elävöittäjiä tekstissä. Lisäksi minusta sanoja voi ihan huvikseenkin joskus väännellä ja leikitellä niillä, eihän kieliasiat niin vakavia ole! 🙂
     
    Tosi kauniit keltaiset kynttilät!!! Ja sun hiukset myös! Oikein hyviä viikonlopun hetkiä!!! -Paula

    Tykkää

    1. Joo, totta, monet virheet taitavat tulla ihan siitä, että sekoitan kieliä 😦 Sopraanoa en ole tainut koskaan kirjoittaa, mutta vokaaleja on muista sanoista sanoista varmasti jäänyt pois, kun norjan kielessä esimerkiksi niitä ei ole niin paljon kuin suomessa 😉 Ja juuri toi omien sanontojen ja sanojen keksiminen värittää joskus puhekieltä tavalla, josta en ole halukas luopumaan blogissakaan 😛 

      Tykkää

  11. Täysin samaa mieltä 4. kommentoijan kanssa. Ja korjaa jos olen väärässä, mutta en kyllä muista yhtään kommentoijaa joka täällä olisi valittanut puhekielen käytöstä. Minusta kannattaisi panostaa vähintäinkin siihen, ettei otsikossa olisi kirjoitusvirheitä, tyyliin Köpenhamina. Tällaiset virheet on tosi helppo eliminoida käyttämällä automaattista oikolukua. Englannin kielen käyttö tyylikeinona taas toimii silloin, kun epävarmoissa tapauksissa ensin tsekkaa sanakirjasta mitä mikäkin ilmaisu tarkoittaa. Be aware ei ole sama kuin beware.

    Tykkää

    1. Olen sitten ymmärtänyt ihan väärin mikä teitä on häirinyt, okei! 😀 Edellä sanoinkin, että monista sanoista on varmasti jäänyt vokaaleja pois -norjassahan monet sanat ovat kovin samoja kuin suomessa, paitsi että niissä on vähemmän vokaaleja 😉 Kuten toi Köpenhamina -tottakai yritän katsoa ettei tollaisia virheitä tulisi, mutta joskus sana vaan näyttää luonnollisemmalta ”norjalaisittain”… Enkkua käytän tosi harvoin enkä todellakaan viitsi käyttää lainkaan jos olen epävarma tai en koe sitä luontevaksi. Tiedän be awaren ja bewaren eron. 
      Mutta okei, kiva tietää että kyse ehkä sittenkin on tallaisista yksittäisitä pikkusanoista ja -virheistä, jotka pääosin aiheutuvat ”kaksikielisyydestä” – eikä suuremmista kielioppi- tai sujuvuusvirheistä. Kiitti kommenteista, näistä oppii aina…! Mutta tosiaan, tsemppailen kielen kanssa, se on tärkeä juttu…

      Tykkää

  12. Vaikka kärsinkin opettajille tyypillisestä kielipoliisimaisesta käytöksestä ja olen niin omien kuin toistenkin tekstien suhteen kriittinen, ei tulisi kyllä pieneen mieleenkään alkaa täällä neuvoa sinua, miten kirjoittaa! Yhden blogin lukemisen olen aikanaan lopettanut, koska teksti vain häiritsi minua niin, mutta liekö syynä kuviesi huumaava värimaailma vai mistä johtuu se, ettei täällä ole virheitä silmiini osunut? 🙂 Asiasta kukkaruukkuun, mistä vat nuo ihanat vaaleat farkut? 🙂
    EmJei
     

    Tykkää

  13. Vierailija
    04.04.2014 klo 06:55

    Blogialusta vaikuttaa varmasti myös. Itse jotenkin odotan ammattisemmalta bloggaamiselta, esim. jonkun lehden alaisuudessa, vähän enemmän huolellisuutta ja, no, ammattimaisuutta. En voi mitään sille, että mielipiteeni monesta lehdestäkin sinänsä on muuttunut kun niiden alaisuudessa on hyvin monenkirjavaa (eikä välttämättä hyvässä mielessä) bloggaajaa/kirjoittajaa. Ammattimaisuus kunniaan! Monesti minustakin tuntuu siltä, viitaten aiempaan kommentoijaan, että kyse ei ole tyylikeinosta vaan ihan vaan taidon puutteesta tai huolimattomuudesta. Oikolukua ei esimerkiksi jakseta tehdä. Huolimattomuus ei missään työssä ole hyve, eikä se minusta ole sitä bloggaamisessakaan. Suomikin on täynnä hyviä toimittajia, joiden on vaikea saada elantoaan kun yhä enemmän mennään imagon, ulkonäön tai muun perässä kolumnistien ja muiden valinnassa. Se on minusta surullista. Olen myös aika lailla eri mieltä siitä, onko oikeakielisyys jotenkin kirjoittamisen liekin tappaja tai persoonallisen ilmaisun este. Ei minusta. Maailma on täynnä erinomaisia kirjoittajia, joiden taidon pohjana on oikeakielisyys ja täydellinen kieliopin ja kielen tekninen hallinta. Kirjoittaminen on toki taitolaji. Tällä kritiikillä siis tarkoitan siis lähinnä ammattimaisempaa bloggaamista, jokainenhan saa tietysti pöytälaatikkoon kirjoittaa ihan millaista tajunnanvirtaa haluaa.

     
     
     
    Sanoisin tässä kohtaa vain, että kun-sanan eteen tulee aina pilkku…. Ei kielioppi ole aina helppoa, ja onko se näin tällaisessa blogissa edes niin kauhean tärkeätäkään?
     

    Tykkää

  14. Joo, tuossa minun kommentissani oli toki varmasti muitakin virheitä, jopa huolimattomuussellaisia. Jos minulle kommetoinnista joku maksaisi palkkaa, niin sitten varmasti oikolukisin tekstini kommenteissa huolellisemmin, ihan vain itsekunnioituksen takiakin :-).
    Sanoisin tässä kohtaa vain, että kun-sanan eteen tulee aina pilkku…. Ei kielioppi ole aina helppoa, ja onko se näin tällaisessa blogissa edes niin kauhean tärkeätäkään?
     
    [/quote]

    Tykkää

  15. Blogi on tosiaan aika epävirallinen väline julkaista tekstiä ja blogeja on niin moneen lähtöön! Jos kirjallisuusblogissa olisi ihan kamalasti kehnoa kieltä tyylillisesti ja ja kieliopillisesti, se voisi vähän ärsyttää, mutta kyllä blogiin sopii rento ja puhekielinen ilmaisu. Tunnustan avoimesti, että sadattelen joskus typeriä kielioppivirheitä (joita tuskin omasta tekstistäni huomaan!!) Ja erityisen paljon keljuttaa merkityksen sekaantuminen viime/lähiaikoina sanoissa ja se, että puhutaan muutamasta jos on vain 2 eli pari. Muutama on tietenkin 4-6. Kolme on kolme.
    Mutta ei bloggaaminen niin vakava asia ole, ei kannata käyttää aikaa (lukijoiudenkaan) pilkun viilaamiseen jos sisältö on kiinnostavaa:)
    http://sannamamainprogress.blogspot.fi/

    Tykkää

  16. Hei! Ensiksi: Ihana blogi!
    Toiseksi: Olet upea!
    Kolmanneksi: Olen itse suomen kielen opettaja ja voin rehellisesti sanoa, että kirjoitat oikein helppolukuista ja hyvää suomea. Blogit eivät kuulu asiateksteihin, joten niissä ei kuulu tavoitella kieliopillista täydellisyyttä. Eihän kaunokirjallisuuskaan noudata pilkkuohjeita, vaan välimerkkejä käytetään mm. tekstin jaksottamiseen ja tietynlaisen tyylin luomiseen. Sääntöjä tärkeämpää on tekstin koheesio ja se, että samassa tekstissä sovelletaan samoja sääntöjä. Tällä tarkoitan sitä, että voit kirjoittaa vaikkapa englannin opettaja -sanan joko yhteen tai erikseen, mutta et molemmilla tavoilla samassa tekstissä.
    Oikein aurinkoista kevättä kaikille, myös kielipoliiseille!
    Ps. Yhtä asiaa en minäkään kyllä suvaitse. Tervetuloa-sanan saa nykyisin kirjoittaa myös erikseen eli siis terve tuloa, hah 🙂
     

    Tykkää

  17. En ole kiinnostunut sisustuksesta enka vaatteista, mutta aina tulen tanne kurkkaamaan mita kalastajan vaimo on kirjoittanut. En itsekaan tieda mika minua tassa blogissa koukuttaa. Ehka vaan tykkaan niin kovasti kuvien kautta valittyvasta tunnelmasta ja Johannan arkisista paivankuvauksista. Kirjoituksista valittyy tietynlainen kepeys – mielestani. Ehka tama blogi on minulle pienta mielenpiristysta tanne oman arjen keskelle kauniiden kuvien kautta. Tai sitten tunnen jonkinlaista sielunsympatiaa Johannaa kohtaa itsekin ulkosuomalaisena, vaikka ulkosuomalaisuudesta ei niin kovasti blogissa jutellakkaan. Muistan kuinka kirjoitustyyli ensin hammensi, kun en ollut sellaiseen tottunut. En vain ole tottunut lukemaan teksia joka on kirjoitettu puhetyyliin. Nykyaan yritan olla kiinnittamatta huomiota liikaa tekstiin ja yritan loytaa sen Johannan olennaisen asian tekstista. Ei silla niin valia miten sen kirjoittaa. Minulle on hyvin terapeuttista, etta joku uskaltaa kirjoittaa vaikkei kaikki sanat olisikaan taysin oikein. Minulle on tarkeaa blogin tunnelma. Lempeys, perhe ja rakkaus. Rakkaus liikuntaan ja perheeseen. Niin ja ehka sitten myos sisustukseen, vaatteisiin ja hiuksiin 🙂 Kaikkea hyvaa Johanna. Kiitos etta jaksat kirjoittaa.

    Tykkää

  18. Omintakeinen kielenkäyttö on mielestäni persoonallista. Eihän blogin ylläpitämiseen ole vaatimuksena kielioppikokeen suorittamista 🙂 Jatka vaan samaan malliin, tyylillesi uskollisena!

    Tykkää

    1. Jep, blogit ovat kautta aikojen (hehe – nämä viimeiset viisi tai kymmenen vuotta?) olleet vapaan ilmaisun kanava ja siihen jotenkin mun mielestä kuuluu myös vapaampi kieli… En osaisi kuvitella blogeja kirjoitettuna kirjakielellä…

      Tykkää

  19. En ole vähään aikaan seurannut kommentteja tai itse kommentoinut kielitaitoasi, mutta postaukseen liittyen haluan tuoda esiin sen, että en usko kommentoijien tarkoittavan murretta tms. Tietynlainen huolimattomuus (esimerkkinä tuli nyt jostain syystä mieleen, että kirjoitettaisiin lauluäänestä puhuttaessa soprano sopraanon sijasta) on ehkä pikemminkin se asia, mikä saattaa osaa, myönnän, että joskus itseänikin, häiritä. Sanojen väärin kirjoittaminenhan ei ole itsestään selvästi puhekieltä tai murretta. Tuskin kukaan pahastuu sellaisesta, että blogin kirjoittaja esimerkiksi käyttää vaikkapa mua-muotoa minä-minua-muodon sijasta.

    Tykkää

    1. Joo ehdottomasti, sehän on ihan virheellistä -ja vaikka virheitäkin saattaa jokaiselle joskus sattua niin ehdottomasti tollaiset pitäisi olla poissa, se antaa vähän hölmön kuvan jollei tiedä mistä puhuu.  Joo ihan samaa mieltä tästä.

      Tykkää

  20. Blogialusta vaikuttaa varmasti myös. Itse jotenkin odotan ammattisemmalta bloggaamiselta, esim. jonkun lehden alaisuudessa, vähän enemmän huolellisuutta ja, no, ammattimaisuutta. En voi mitään sille, että mielipiteeni monesta lehdestäkin sinänsä on muuttunut kun niiden alaisuudessa on hyvin monenkirjavaa (eikä välttämättä hyvässä mielessä) bloggaajaa/kirjoittajaa. Ammattimaisuus kunniaan! Monesti minustakin tuntuu siltä, viitaten aiempaan kommentoijaan, että kyse ei ole tyylikeinosta vaan ihan vaan taidon puutteesta tai huolimattomuudesta. Oikolukua ei esimerkiksi jakseta tehdä. Huolimattomuus ei missään työssä ole hyve, eikä se minusta ole sitä bloggaamisessakaan. Suomikin on täynnä hyviä toimittajia, joiden on vaikea saada elantoaan kun yhä enemmän mennään imagon, ulkonäön tai muun perässä kolumnistien ja muiden valinnassa. Se on minusta surullista. Olen myös aika lailla eri mieltä siitä, onko oikeakielisyys jotenkin kirjoittamisen liekin tappaja tai persoonallisen ilmaisun este. Ei minusta. Maailma on täynnä erinomaisia kirjoittajia, joiden taidon pohjana on oikeakielisyys ja täydellinen kieliopin ja kielen tekninen hallinta. Kirjoittaminen on toki taitolaji. Tällä kritiikillä siis tarkoitan siis lähinnä ammattimaisempaa bloggaamista, jokainenhan saa tietysti pöytälaatikkoon kirjoittaa ihan millaista tajunnanvirtaa haluaa.

    Tykkää

    1. Hmm, paljon hyviä pointteja! Ensimmäinen huomio; en ole koskaan tehnyt oikolukua. 😉 Ehheh. Toinen, ehdottomasti samaa mieltä yleensä, ammattimaisuus ja ammattitaito kunniaan, mutta mikä on bloggaamisen ammattitaito? Kuvaaminen, tunteiden ja tunnelmien välittäminen… oikeinkirjoituskin. Mutta Suomen(kin) blogitaivas olisi aika paljon tyhjempi jos vaatimuksena olisi kirjailijan pätevyys. Kirjallisuudessa keinot ovat kuitenkin ihan eri kuin bloggaamisessa Ja blogeja on pakko lukea vähän eri vaatimuksiin kuin kirjoja.  Huolimattomuus on huono juttu, se ei anna hyvää kuvaa koskaan, ehdottomasti samaa mieltä! 

      Tykkää

  21. 4. kommentoija vielä jatkaa, jotta ei menisi ihan liian kriittiseksi, että Sinun blogisi on minusta aivan erinomaisen hyvä kuvien ja ajatustenkin (vaikken niitäkään aina ihan jaa) puolesta, mutta se nousisi omissa silmissäni ihan ehdottomaksi ykkössuosikiksi jos kielenhallinta olisi korkeammalla tasolla. Oikeasti – kannattaa panostaa siihenkin puoleen, etenkin meille kypsemmässä iässä oleville ahkerille lukijoille ja kielen rakastajille se on ensiarvoisen tärkeä juttu!

    Tykkää

    1. Olen varmaan blogini kanssa vielä hieman siellä pöytälaatikkotasolla… En kai ole vielä oikein sisäistänyt että blogin pitäisi olla ammattimaisempi.  Blogi on mulle kuitenkin edelleen tunteiden ja ajatusten virtaa päiväkirjatyyliin… Just niinkuin itse haluan – ehkä joskus kypsemmällä iällä haluaisinkin asiallisempaa tekstiä… 😉 Kiitos kuitenkin kivastakin palautteesta, ehkä tää kieli tässä alkaa muuttua ja muuntautua aikuisempaan suuntaan… Ehkä 😉 Jään ainakin miettimään.

      Tykkää

  22. Sun tyylisi kirjoittaa,kuvata ja kertoa asioista on juuri sitä,mitä minä blogilta haluan:)
    Älä missään tapauksessa muuta tyyliä…
    T:Katri,viittä vaille viiskymppinen
     

    Tykkää

  23. Aloitin vasta bloggailun suomeksi ja tiesin aina että tulisin kirjoittamaan kuten puhun. Vaikka olen kohta 15 vuotta asunut ulkomailla, ei suomen kielen puhumisessa ole mitään vaikeuksia. Oikean kieliopin käyttö sen sijaan voisi tuottaa vaikeuksia…ja on ikävää jos siitä rankaistaan jättämällä muuten kiva blogi lukematta!
    Minusta on kiva miten eri bloggaajat kirjoittaa omin tavoin, siitähän se persoonallisuus tulee ja itselle ainakin vähän sellainen olo niinkuin tuntisin sen ihmisen siellä ruudun takana!
    http://ihanastyle.blogspot.com

    Tykkää

    1. Samoja ajatuksia… blogit ovat kuitenkin niin persoonallinen tapa kirjoittaa ja ilmaista itseään… jollei sitten _halua_ tehdä blogista ammattimaisen näköistä eikä mulla oikein ole ollut siihen tarvetta, sillä ei tää ole mikään ammattimainen lehti tai kirja. Tää on blogi.

      Tykkää

  24. Eihän oikeakielisyys ja kielen huolellisuus ole kai mitenkään aikuisuus- tai asiallisuuskysymys? Kun kielioppisäännöt ja huolellisuuden hallitsee niin hyvä tekstihän tulee kirjoittaessa ihan automaattisesti – vaikka siis kirjoittaisi vain päiväkirjaa itselleen tai muuta n.s. vapaampaa tekstiä. Näin olen ainakin ymmärtänyt?

    Tykkää

    1. Niinhän se on, itse olen aina pitänyt äidinkielestä ja se on aina ollut mun vahvimpia aineita koulussa -ja jotenkin olen aina kuvitellut että mun tekstiä on ihan suht hyvä lukea… siksikin aina vähän hämmännyn näistä toiveista kirjoittaa asiallisemmin. 😥 nyyh, kaikkia ei voi miellyttää 🙂

      Tykkää

  25. Heippa! Blogisi on mahtava ja inspiroi mua usein! Sain tosi paljon uusia ajatuksia esim sun siitä jo jonku aikaa sitten kirjoittamasta ikävä -jutusta, jossa puhuit että ikävässäkin voi olla jotain kaunista ja ikävän voi nähdä myös positiivisena! Kannustanut hurjasti omassa vaikeassa elämäntilanteessa ! 
    Mutta at vähän toiseen asiaan, oot varmaa joskus kertonutkin, mutta silmiini ei oo vaan ehkä osunut, että mikä kamera sulla on? Millä otat yleensä kuvia blogiin? 🙂

    Tykkää

    1. Kiitos ❤ Mun kamera on Canon 6D, mutta linssit sitäkin tärkeämpiä :)) Esim Sigman 30mm 1:1.4 on hyvä tällaiseen blogikuvien tyyliseen puuhasteluun 🙂

      Tykkää

  26. Kiitos mahtavasta blogista. On äärimmäisen ihanaa viettää pieni lomahetki blogisi parissa ihan tavallisena arki-iltana. Kauniiden, kodikkaiden, iloa ja onnellisuutta henkivien kuvien selailu saa minut todella hyvälle tuulelle, ja positiivinen asenteesi tarttuu helposti 🙂 Pysäyttävät maisemat, lämpöä säteilevä sisustus, rakkautta hehkuvat perhekuvat, ulkomaanmatkat, persoonalliset asut, liikunnan fiilistely ja ennen kaikkea merkityksellisten asioiden pohdinta. Minulle välittyy tunne siitä, että koet elämäsi onnelliseksi ja merkitykselliseksi, ja juuri siksi on ihanaa saada nähdä pieni vilaus siitä ja lukea kuulumisiasi, vaikken sinua tunnekaan. Kiitos että tuot niin paljon iloa päiviini. Blogisi on täydellinen juuri tällaisena 🙂

    Tykkää

  27. Heissan! Liian usein jää kommentointi, kun nykyään ei puhelimella selatessa jaksa vaivautua. Mutta kaikki postauksrsi luen, nytkin aurinkoisen lauantaiaamun ratoksi sängyssä vielä pötkötellen. 🙂 sun kieli on ihanan elävää ja saanut selvästi vaikutteita myös Norjassa asumisesta ja reissaamisesta!?? Esim. tuo soprano (sopraano) ja muut samantyyliset ”virheet” olen vain ajatellut että ne ovat sinun kaksikielisyyttäsi?? Voin olla ihan väärässäkin, mutta minusta ne ovat vaan kivoja elävöittäjiä tekstissä. Lisäksi minusta sanoja voi ihan huvikseenkin joskus väännellä ja leikitellä niillä, eihän kieliasiat niin vakavia ole! 🙂
     
    Tosi kauniit keltaiset kynttilät!!! Ja sun hiukset myös! Oikein hyviä viikonlopun hetkiä!!! -Paula

    Tykkää

    1. Joo, totta, monet virheet taitavat tulla ihan siitä, että sekoitan kieliä 😦 Sopraanoa en ole tainut koskaan kirjoittaa, mutta vokaaleja on muista sanoista sanoista varmasti jäänyt pois, kun norjan kielessä esimerkiksi niitä ei ole niin paljon kuin suomessa 😉 Ja juuri toi omien sanontojen ja sanojen keksiminen värittää joskus puhekieltä tavalla, josta en ole halukas luopumaan blogissakaan 😛 

      Tykkää

  28. Täysin samaa mieltä 4. kommentoijan kanssa. Ja korjaa jos olen väärässä, mutta en kyllä muista yhtään kommentoijaa joka täällä olisi valittanut puhekielen käytöstä. Minusta kannattaisi panostaa vähintäinkin siihen, ettei otsikossa olisi kirjoitusvirheitä, tyyliin Köpenhamina. Tällaiset virheet on tosi helppo eliminoida käyttämällä automaattista oikolukua. Englannin kielen käyttö tyylikeinona taas toimii silloin, kun epävarmoissa tapauksissa ensin tsekkaa sanakirjasta mitä mikäkin ilmaisu tarkoittaa. Be aware ei ole sama kuin beware.

    Tykkää

    1. Olen sitten ymmärtänyt ihan väärin mikä teitä on häirinyt, okei! 😀 Edellä sanoinkin, että monista sanoista on varmasti jäänyt vokaaleja pois -norjassahan monet sanat ovat kovin samoja kuin suomessa, paitsi että niissä on vähemmän vokaaleja 😉 Kuten toi Köpenhamina -tottakai yritän katsoa ettei tollaisia virheitä tulisi, mutta joskus sana vaan näyttää luonnollisemmalta ”norjalaisittain”… Enkkua käytän tosi harvoin enkä todellakaan viitsi käyttää lainkaan jos olen epävarma tai en koe sitä luontevaksi. Tiedän be awaren ja bewaren eron. 
      Mutta okei, kiva tietää että kyse ehkä sittenkin on tallaisista yksittäisitä pikkusanoista ja -virheistä, jotka pääosin aiheutuvat ”kaksikielisyydestä” – eikä suuremmista kielioppi- tai sujuvuusvirheistä. Kiitti kommenteista, näistä oppii aina…! Mutta tosiaan, tsemppailen kielen kanssa, se on tärkeä juttu…

      Tykkää

  29. Vaikka kärsinkin opettajille tyypillisestä kielipoliisimaisesta käytöksestä ja olen niin omien kuin toistenkin tekstien suhteen kriittinen, ei tulisi kyllä pieneen mieleenkään alkaa täällä neuvoa sinua, miten kirjoittaa! Yhden blogin lukemisen olen aikanaan lopettanut, koska teksti vain häiritsi minua niin, mutta liekö syynä kuviesi huumaava värimaailma vai mistä johtuu se, ettei täällä ole virheitä silmiini osunut? 🙂 Asiasta kukkaruukkuun, mistä vat nuo ihanat vaaleat farkut? 🙂
    EmJei
     

    Tykkää

  30. Vierailija
    04.04.2014 klo 06:55

    Blogialusta vaikuttaa varmasti myös. Itse jotenkin odotan ammattisemmalta bloggaamiselta, esim. jonkun lehden alaisuudessa, vähän enemmän huolellisuutta ja, no, ammattimaisuutta. En voi mitään sille, että mielipiteeni monesta lehdestäkin sinänsä on muuttunut kun niiden alaisuudessa on hyvin monenkirjavaa (eikä välttämättä hyvässä mielessä) bloggaajaa/kirjoittajaa. Ammattimaisuus kunniaan! Monesti minustakin tuntuu siltä, viitaten aiempaan kommentoijaan, että kyse ei ole tyylikeinosta vaan ihan vaan taidon puutteesta tai huolimattomuudesta. Oikolukua ei esimerkiksi jakseta tehdä. Huolimattomuus ei missään työssä ole hyve, eikä se minusta ole sitä bloggaamisessakaan. Suomikin on täynnä hyviä toimittajia, joiden on vaikea saada elantoaan kun yhä enemmän mennään imagon, ulkonäön tai muun perässä kolumnistien ja muiden valinnassa. Se on minusta surullista. Olen myös aika lailla eri mieltä siitä, onko oikeakielisyys jotenkin kirjoittamisen liekin tappaja tai persoonallisen ilmaisun este. Ei minusta. Maailma on täynnä erinomaisia kirjoittajia, joiden taidon pohjana on oikeakielisyys ja täydellinen kieliopin ja kielen tekninen hallinta. Kirjoittaminen on toki taitolaji. Tällä kritiikillä siis tarkoitan siis lähinnä ammattimaisempaa bloggaamista, jokainenhan saa tietysti pöytälaatikkoon kirjoittaa ihan millaista tajunnanvirtaa haluaa.

     
     
     
    Sanoisin tässä kohtaa vain, että kun-sanan eteen tulee aina pilkku…. Ei kielioppi ole aina helppoa, ja onko se näin tällaisessa blogissa edes niin kauhean tärkeätäkään?
     

    Tykkää

  31. Joo, tuossa minun kommentissani oli toki varmasti muitakin virheitä, jopa huolimattomuussellaisia. Jos minulle kommetoinnista joku maksaisi palkkaa, niin sitten varmasti oikolukisin tekstini kommenteissa huolellisemmin, ihan vain itsekunnioituksen takiakin :-).
    Sanoisin tässä kohtaa vain, että kun-sanan eteen tulee aina pilkku…. Ei kielioppi ole aina helppoa, ja onko se näin tällaisessa blogissa edes niin kauhean tärkeätäkään?
     
    [/quote]

    Tykkää

  32. Blogi on tosiaan aika epävirallinen väline julkaista tekstiä ja blogeja on niin moneen lähtöön! Jos kirjallisuusblogissa olisi ihan kamalasti kehnoa kieltä tyylillisesti ja ja kieliopillisesti, se voisi vähän ärsyttää, mutta kyllä blogiin sopii rento ja puhekielinen ilmaisu. Tunnustan avoimesti, että sadattelen joskus typeriä kielioppivirheitä (joita tuskin omasta tekstistäni huomaan!!) Ja erityisen paljon keljuttaa merkityksen sekaantuminen viime/lähiaikoina sanoissa ja se, että puhutaan muutamasta jos on vain 2 eli pari. Muutama on tietenkin 4-6. Kolme on kolme.
    Mutta ei bloggaaminen niin vakava asia ole, ei kannata käyttää aikaa (lukijoiudenkaan) pilkun viilaamiseen jos sisältö on kiinnostavaa:)
    http://sannamamainprogress.blogspot.fi/

    Tykkää

  33. Hei! Ensiksi: Ihana blogi!
    Toiseksi: Olet upea!
    Kolmanneksi: Olen itse suomen kielen opettaja ja voin rehellisesti sanoa, että kirjoitat oikein helppolukuista ja hyvää suomea. Blogit eivät kuulu asiateksteihin, joten niissä ei kuulu tavoitella kieliopillista täydellisyyttä. Eihän kaunokirjallisuuskaan noudata pilkkuohjeita, vaan välimerkkejä käytetään mm. tekstin jaksottamiseen ja tietynlaisen tyylin luomiseen. Sääntöjä tärkeämpää on tekstin koheesio ja se, että samassa tekstissä sovelletaan samoja sääntöjä. Tällä tarkoitan sitä, että voit kirjoittaa vaikkapa englannin opettaja -sanan joko yhteen tai erikseen, mutta et molemmilla tavoilla samassa tekstissä.
    Oikein aurinkoista kevättä kaikille, myös kielipoliiseille!
    Ps. Yhtä asiaa en minäkään kyllä suvaitse. Tervetuloa-sanan saa nykyisin kirjoittaa myös erikseen eli siis terve tuloa, hah 🙂
     

    Tykkää

  34. En ole kiinnostunut sisustuksesta enka vaatteista, mutta aina tulen tanne kurkkaamaan mita kalastajan vaimo on kirjoittanut. En itsekaan tieda mika minua tassa blogissa koukuttaa. Ehka vaan tykkaan niin kovasti kuvien kautta valittyvasta tunnelmasta ja Johannan arkisista paivankuvauksista. Kirjoituksista valittyy tietynlainen kepeys – mielestani. Ehka tama blogi on minulle pienta mielenpiristysta tanne oman arjen keskelle kauniiden kuvien kautta. Tai sitten tunnen jonkinlaista sielunsympatiaa Johannaa kohtaa itsekin ulkosuomalaisena, vaikka ulkosuomalaisuudesta ei niin kovasti blogissa jutellakkaan. Muistan kuinka kirjoitustyyli ensin hammensi, kun en ollut sellaiseen tottunut. En vain ole tottunut lukemaan teksia joka on kirjoitettu puhetyyliin. Nykyaan yritan olla kiinnittamatta huomiota liikaa tekstiin ja yritan loytaa sen Johannan olennaisen asian tekstista. Ei silla niin valia miten sen kirjoittaa. Minulle on hyvin terapeuttista, etta joku uskaltaa kirjoittaa vaikkei kaikki sanat olisikaan taysin oikein. Minulle on tarkeaa blogin tunnelma. Lempeys, perhe ja rakkaus. Rakkaus liikuntaan ja perheeseen. Niin ja ehka sitten myos sisustukseen, vaatteisiin ja hiuksiin 🙂 Kaikkea hyvaa Johanna. Kiitos etta jaksat kirjoittaa.

    Tykkää

Jätä kommentti