Luksusähky

& monta kysymystä 😉

Mietin silloin tällöin luksuksen määritelmää. Elintason tärkeyttä.

Sitä miten menestystä ja vaurautta arvostetaan. 

Ja joskus mulla on ihan kauhea luksusähky. 

Mitenköhän tämän selittäisin?

Aloitetaan vaikka siitä, että olen joskus saanut kuulla ”kotikutoisesta” tyylistäni. Varmaankin siitä, etten ole tyypilliseen blogi- ja yleensäkin median tapaan viimeisen päälle huoliteltu juuri koskaan. Ihmiset olettavat näkevänsä kuvissa sitä mitä mediassa nyt yleensäkin näytetään ja tavoitteena tuntuu olevan menestyneen, taloudellisesti hyvinvoivan henkilön malli. Se, että olet varakas -tai ainakin varakkaan näköinen- on kaiken A&O. 

Ja mulle se aiheuttaa joskus  pientä (tai ihan kauheaa) ähkyä. 

Mun mielestä ei vaan ole mitenkään tavoiteltavaa olla varakkaan näköinen -päin vastoin. (Siististi ja kauniisti pukeutuminen on eri asia; se on kai yhteinen halu kaikille menneille vuosisadoille – ja kaikille kulttuureille varakkuustasosta huolimatta. Enkä tarkoitakaan oikeastaan ollenkaan pukeutumista, vaan koko elämäntyyliä.). Tämä on kai vähän sama kynnyskysymys kuin kehitysmaisten tyttöjen koulutus. Tiedättehän; korkeakouluihin asti pääsevät tytöt valitsevat (tai painostetaan valitsemaan) kehitysmaissa lähes poikkeuksetta teknisiä, matemaattisia; mahdollisimman miesvaltaisia aloja -kun taas meillä tasa-arvo on jo niin itsestäänselvyys, että tytöt (ja pojat!) ovat vapaampia valitsemaan mitä tahansa; niitä aloja, joita he oikeasti haluavat. 

Mietinkin joskus, että koska kaikki kiiltävä ja kimaltava ja vimpon päälle sileä kokevat inflaation ja kaikille iskee luksusähky. Koska vaatimattomuudesta ja jopa ”vähävaraisuudesta” tulee trendikkäämpää? Koska ylitämme sen rajan? Olisiko se mahdollista? Todennäköisesti ei, sillä maailma tai edes mikään yksittäinen valtio tuskin koskaan tulee olemaan niin hyvinvoiva ja rikas, että ihmiset haluaisivat olla vähävaraisempia. Se ei kai ole luonnollista.

Mutta voisiko korkea status olla yhä enemmän juuri varakkuudesta luopumista; tai ainakin siitä turhimmasta ylimääräisesta? 

Mikä meidät oikeastaan saa haluamaan koko ajan lisää? Eikö muka olisi paljon hyväksyttävämpää elää kohtuullisen vaatimattomasti tulotasosta huolimatta; ilman sitä valtavaa taloa ja uusia autoja? Ilman yltäkylläistä maapallon varojen tuhlaamista -jokainen valveutunut ihminenhän haluaa elää ekologisesti. Niin, noh, jokainenhan saa käyttää itse ansaitsemansa rahat miten haluaa, tottakai. Mutta voisiko näkyvästä varakkuudesta tulla ihailun sijasta väheksyttävä piirre? Siis ihan oikeasti, ei vain kateuden kautta. Voisiko siitä tulla vähemmän tavoiteltavaa?

Voisiko jonkin asian puute olla tyydyttävä tunne? Voiko siitä tuntea tyytyväisyyttä, ettei omista jotain, ettei omista kaikkea turhaa tässä maailmassa? Mun mielestä voi, ehdottomasti. Mutta olenko valtosaa vai vähemmistöä? 

Eikö vaatimattomasti eläminen olekin hyväksi ympäristölle? Eikö fiksu ihminen ajattelekin oman ympyränsä ulkopuolelle?  Eikö vaatimattomasti eläminen, turhasta luopuminen tuo ihmistä lähemmäksi omia ajatuksiaan? Lähemmäksi elämää. Onnellisemmaksi, riman matalemmaksi. Eikö se tuo mahdollisuuden unelmoida ja toivoa enemmän? Stressata ja murehtia kaiken saavutetun ylläpidosta vähemmän.

Mietin vaan. Koska en tiedä. Enkä aina halua tietääkään. 😉

Jeps, ensi kerralla kevyempää asiaa taas ;). Kivaa perjantaita! 

(Entä oletteko tutustuneet Anais Niniin? Kuubalaisten vanhempien ranskalaissyntyinen kirjailijatar, joka on menehtynyt jo vuosikymmeniä sitten. Ihania pieniä novelleja, naisellisia kertomuksia. Olen täällä ennenkin jotain Anais Ninin sanomisia lainanut; loistava, intohimoinen asenne elämään!)

104 vastausta artikkeliin “Luksusähky

  1. Siis niin tottahan se on, mitä ed.vierailija kirjoitat! Norja ja Sveitsi ovat tunnetusti maita joissa asuvat onnellisemmat ihmiset. Ja toki siihen sisältyy kaikkea muutakin, kuin vain se pelkkä luksusähky. Ja ainakin omalta osaltani tunnen että myös rennompaa elämistä kuin koti-Suomessa. Voi ajaa Bemarilla tai Porschella, eikä kukaan nirpistä nenäänsä… naapuria moikatessa autotallissa tulevat vain onnittelemaan sporttisen auton valinnasta. Nykyisen lähi-naapurimme yksi vanhempi leidi on aika hellusen näköinen, kun hän lähtee ajamaan uudenkarhealla valkoisella Mersullaan. Ja miksei voisi nauttia hyvästä autosta kun siihen on kerran varaa, ja elämänsä näin rakentanut.. Suomessa tuo vaatimattomuus meneekin joskus vähän yli, jopa omienkin sukulaisten kesken. Pihistetään ja pihistetään, eikä nautita oman työnsä hedelmistä. Mieluummin jaetaan nekin hyvinmenestyneille lapsilleen pitkin maailmaa. Tätä puolta en kyllä tuossa vaatimattomuudessa ymmärrä ollenkaan. No kukin tavallaan tietysti. -Oli aikas mukavaa seurata ihmisten pukeutumista Gregory Portterin konsertin jäkeen kun odottelin päällystakkiani.. pukeutuminen jotakuinkin kirjavaa.. ja merkkejäkin vilisteli joukossa. Eikä sekään nayttänyt häiritsevän, vaikka joku oli konserttifiiliksissä farkuissa ja t-paidassa..
    Jep, ei sitä kierrätettävääkään tule ellei joku osta, ja maksa tuotteista myös sitä niiinpaljon puhuttua veroakin.

    Tykkää

  2. Luksusmerkit on tehty samoissa hikipajoissa, kuin halvemmat merkit, niissä ei ole mitään eettistä. Kirjavinkeiksi haluan antaa Tyylikkään köyhäilyn taito ( en muista kirjailijan nimeä) ja Kaarina Davisin Irti oravanpyörästä. Näillä voi aloittaa, jos oikeasti on kiinnostunut vapaaehtoisesta vaatimattomuudesta. Blogit mielestäni ajavat ihmisiä tyytymättömyyteen ja kuluttamiseen. Olisi hienoa nähdä, että joku bloggari tekisi joskus oikeasti jotain, eikä vai neuvoisi ylhäältä päin. Meidän perhe asuu 70 neliöisessä hirsimökissä. Lämmitämme puulla ja peseydymme ulkosaunassa. Viljellään jä keräillään ruokamme ( toki myös ostetaan). Minulla on 2 paksumpaa paitaa ja kahdet housut sekä yksi talvitakki ja yhdet talvikengät. Näillä ei paljon päivän asukokonaisuuksia kuvailtaisi.. ehkäpä sinäkin keksit blogiisi jotain parempaa sisältöä, kuin ne. Sinulla on lukijakuntaa ja näin ollen mahdollisuus vaikuttaa.

    Tykkää

  3. Vierailija
    02.12.2014 klo 09:59

    Luksusmerkit on tehty samoissa hikipajoissa, kuin halvemmat merkit, niissä ei ole mitään eettistä. Kirjavinkeiksi haluan antaa Tyylikkään köyhäilyn taito ( en muista kirjailijan nimeä) ja Kaarina Davisin Irti oravanpyörästä. Näillä voi aloittaa, jos oikeasti on kiinnostunut vapaaehtoisesta vaatimattomuudesta. Blogit mielestäni ajavat ihmisiä tyytymättömyyteen ja kuluttamiseen. Olisi hienoa nähdä, että joku bloggari tekisi joskus oikeasti jotain, eikä vai neuvoisi ylhäältä päin. Meidän perhe asuu 70 neliöisessä hirsimökissä. Lämmitämme puulla ja peseydymme ulkosaunassa. Viljellään jä keräillään ruokamme ( toki myös ostetaan). Minulla on 2 paksumpaa paitaa ja kahdet housut sekä yksi talvitakki ja yhdet talvikengät. Näillä ei paljon päivän asukokonaisuuksia kuvailtaisi.. ehkäpä sinäkin keksit blogiisi jotain parempaa sisältöä, kuin ne. Sinulla on lukijakuntaa ja näin ollen mahdollisuus vaikuttaa.

    Eikös ainakin Mulberry valmisteta kokonaan Englannissa? Riippuu toki merkistä, missä olosuhteissa ja maassa tuotteet valmistetaan. Monet luksusmerkit toki tehdään hikipajoissa eli siinä olet oikeassa. Kaikkia luksukseksi määriteltyä ei kuitenkaan valmisteta hikipajoissa, joita toki löytyy Kiinaa lähempää ihan Euroopasta, esim. Italiasta. Luksus voi siis olla myös eettisesti tuotettua. Nyt kyllä nostan hattua, että olet perheesi kanssa kiinnittänyt arjessa huomiota kulutusvalinnoilla. Mielenkiinnosta kysyn kuitenkin, että lennättekö paljon ulkomaille. Omassa tuttavapiirissä on paljonkin kulutusvalintojaan tiedostavia ihmisiä, joilla on sokeana pisteenä tuo lentäminen kuluttamismuotona. Lentämisen kun jättää pois niin alkaa olla aika pitkällä oikealla tiellä kulutuksensa suitsimisessa.
    Olen huomannut ostokäyttäytymisessäni neuvostoliittolaista hamstraamista eli ostan aleista varastoon sen varalle, jos tulevaisuudessa ei olekaan varaa ostaa uusia kenkiä tai talvitakkia juuri kuin vanha menee rikki. Olen osittain samaa mieltä siitä, että blogit lisäävät kulutusta ja tyytymättömyyttä, vaikka kuinka olisi tietoinen siitä että ne sisältävät mainontaa. 90-luvulla kun katseli lehtiä, niin merkkikamaa oli niissä korkeintaan julkkiksilla ja lehti oli helppo sulkea ja ajatella, että vain kuninkaallisilla ja näyttelijöillä oli sellaisia tavaroita. Nyt tavallisilla ihmisillä keikkuu Vuittonit olalla blogeilla ja kaduilla ja merkit ovat vallanneet pinta-alaa ihmisten pukeutumisessa. Kun tavalliset ihmiset juoksevat merkkien perässä, niin siihen tottuu ja alkaa miettiä että pitäisikö itsekin. Toisaalta Suomessa on aika syvällä kulttuurissa käytännöllisyys ja vaatimattomuus. Näistä vaatimuksistahan pohjoismainen minimalismikin on lähtöisin, joten täällä on vallalla selkeän linjakkaat vaatteet. Parit vaatteet ja housut eivät kuitenkaan ole tätä päivää, koska ainakin itse stressaisin siitä milloin ne hajoavat (itse käytän vaatteita aina hajoamiseen asti ja varakappale kyllä lohduttaa).
     

    Tykkää

  4. Mielestäni se on ihan itsestä kiinni lisääkö blogien lukeminen ostamista. Minulle ei ole noussut tuollaista tarvetta, ja en harrasta lentämistäkään paljon koska asun ulkomailla. Ei vaan tee mieli lähteä. Mies kun lentää minunkin puolestani pitkiä työmatkoja rapakon taakse.. Yksi asia josta on pidetty jo monta vuotta kiinni; jos ei ole vuoteen jotain vaatetta käyttänyt, se joutaa kaapista tai kellarista kiertoon. Näin ei tule säilöttyä liikaa tavara kotona. Ja kotikin hengitää hyvin ja energiat pääsevät kiertämään.. Kesällä ihastelin ystäväni harrastusta. Ostivat keväällä keskisuomesta kahdellakymmenelläviidellatuhannella talon, ja eivät varmasti edes tienneet, että saavat sen pihapiiristä kaiken syötävän.. Ja sitä on kuulemma ollut todella paljon. Joka pensasmustikat löytyivät pihapiirin vierestä.. Mutta toinen heistä käy töissä ja asuu Helsingin ympäristössä.. niin on sinne raskasta ajaa aina viikonlopuksi. Hyvän valinnan tekivät kuitenkin kun talossakaan ei ollut paljon korjailtavaa.. Sattuu niitä onnenpotkujakin vielä elämässä.

    Tykkää

  5. ”Asun Berliinissä ja täällä mielestäni on Suomen pääkaupunkiseutuun verrattuna hyvin vähän ihmisiä, jotka näyttää omaisuuttaan. Hyvinkin tienaavien keskuudessa vilisee yllätävän vähän luksusmerkkejä, ja vaikka jotain kalliimpaa olisinkin ostettu, niin ei ehkä juuri sitä mallia missä lukee näkyvästi tuotteen merkki.”
    Düsseldorfissa, Hampurissa ja vähän Münchenissäkin asuneena, miellän asian vähän toisella tapaa. Saksan länsipuolen kaupungeissa elämä on mennyt vähän aina paremmin kuin itapuolella. Yhdistymisen jälkeen länsipuolen asukkaat ovat tunteneet sen myös konkreettisesti ”omissa nahoissaan” maksamalla pakollista solidarisuusveroa monta vuotta, ja onkohan vieläkään loppunut? Mekin omalta osaltamme. Ja kaiketi Berliinin suosioon asuinpaikkana on edullisuus, ja sopivasti vaatimattomien suomalaisten mieleinen. -Eräs suomalainen galleristi kuitenkin totesi, että toppuuttelee jo muuttorumbaa. ”Berliini on aikuisten huvipuisto mutta vauhdin huumassa moni palaa myös loppun. Elämä on edullista, töitä vähän ja palkat pienet!” – Düsselldorfissa taas uusrikkaat venäläiset jyräävät.. todella röyhkeätä menoa ja merkit kyllä näytetään. Eikä sen vähempää Euroopan pankkikeskuskaupingissa Frankfirtissa.. Silti ei Saksa mikään ”paska maa” ole, vaikka Seppo Räty aikoinaan näin kommentoi. Joka puolella omat tapansa ja ihmiset erilaisia saksalaisia murteineen.. Eikä sitä koskaan tiedä, vaikka palaisimme sinne joskus vielä takaisin. =)

    Tykkää

  6. Osin ohi aiheen mutta mielenkiinnosta kysyn. Minkä verran blogissasi näkyvästä tavarasta/vaatteista on omiasi ja minkä verran lainassa/blogin kautta saatuja? En tarkoita kommentillani mitään ilkeää, haluaisin nimittäin ymmärtää asian paremmin 🙂 Monet nimittäin kommentoivat aikaisemmin tavaramäärää ja ”luksusmerkkejä” ehkä unohtaenkin, että kaikki eivät suinkaan ole blogin pitäjän omia tavaroita.
    Pidän blogistasi mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että vaikka olenkin ns. hyvätuloinen, minulla on huomattavasti vähemmän vaatteita ja tavaroita. En tosin ole mikään keräilijäluonnekaan 😀 Olen siis välillä miettinyt, että ostatko vain paljon tavaroita ja vaatteita (eikä tämä ole moralisoiva kommentti) vai onko kyse enemmänkin blogista ja tavaroiden näkvyydestä?
    Joka tapauksessa rentouttavaa joulun odotusta!

    Tykkää

  7. Lukekaa kaikki Anais Ninin ”Little Birds”,  unohtakaa hetkeksi maailma ja heittäytykää erotiikan vietäväksi. Loistavia, ehkä joillekin jopa liian rohkeita novelleja, mutta aivan huippua. Niitä lukiessa luksus sun muut jouluruokaähkyt unohtuu ja mieleen tulee jotain ihan muuta… Puolisolle joululahjaksi ei materiaa, vaan vipinää peiton tai vaikkapa kuusen alle (kun lapset menneet nukkumaan).
    Valoa elämäänne.

    Tykkää

  8. muutosta on jo havaittavissa! itsessäni todella suuri, ja sitä kautta myös läheisissä…. (Jes!!!) 
    mutta mitä sitten käy, jos tarpeeksi moni luopuu ’luksuksesta’? minne ne tavarat/roinat menevät? mulle kävisi myös paremmin kuin hyvin, että muovipussien teko lakkautettaisiin, kaikkialta maailmasta (hawai’i kielsi jo)! entäpä epäekologiset vaateketjut? kiina-roina? lasten turhat muovilelut? jne jne jne
    mutta miten saataisiin kaikki nämä tuotteet kierrätettyä? onko se enää edes mahdollista? jospa lakkautettaisiin myös luksus vaateteolisuus ja varat sijoitettaisiin maapallolle, puhtaudelle, luonnonvarojen tukemiselle, tuleville sukupolville! ah, mikä visio. utopiaa, toivottavasti ei ihan kokonaan! 
    siinäpä tulevaisuuden aloja ja firmoja mietintään….. 
     
    – r.

    Tykkää

  9. Aika mielenkiintoinen postaus, kun täällä blogissa bloggari kaiken aikaa esittelee uutuuksia ja kaikkea materiaa. Siitähän voi luopua ja lopettaa sellainen, jos ahdistaa. Itse me kaikki voimme valita, millaista elämää elämme ja miten arvomme näkyvät elämässämme. Että oliko vain puheet parasta. Sekin mielenkiintoista, että blogissa on välillä jokin hiukkasen syvällisempi pointti krääsän keskellä. Pääsääntöisesti pinnallista, ja jossain välissä hieman jotain ajatustakin. Näistä saa ajattelemisen aihetta, mikä motivoi ketäkin.

    Tykkää

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

<span>%d</span> bloggaajaa tykkää tästä: