Kategoria-arkisto: Yleinen

Olen maininnut useammankin kerran kai täällä haluavani maailmankartan lastenhuoneen senälle. Etsiskellyt sopivaa, isoa karttaa. Tapettia, tarraa, vanhaa koulukarttaa, mitä vaan. Kaikki on käyty läpi. Mikään ei ihan täysillä lyönyt läpi.  Suomessa selailin sitten Avotakkaa ja törmäsin ihan täydelliseen ideaan… Ja nyt torstaina otin lyijykynän, mittanauhan ja karttakirjan käteen ja kävin maalikaupassa.  Aloitin piirtelyn lyijärillä karttakirjan kuvan mukaanJatka lukemista ”Ollin seinä”

  Pienenä, sellaisena alle kymmenvuotiaana mulla oli herkkä iho. Äiti laittoi nukkumaan ärsytävät puuvillahansikkaat kädessä jotten raapisi unissani ja pyykki pestiin (muka) hajuttomalla MiniRiskillä tai jollain mulla sellaisella. Murrosiässä tuli finnit. Eikä niitä siihen aikaan kummemmin hoideltu. Kuuluivat murrosikään. Muistan ajatelleeni, että ihan kaikki ihmiset, joilla vain on kaunis tasainen iho ovat kauniita. No, finnitJatka lukemista ”Iho-ongelmia ja ihmevoiteita”

Taas bloggaan yksivuotissynttäreistä 🙂 Mietin tänään töissä, että eikö kuuluiskin äideille vapaaksi lasten synttärit. Tai eka vuosipäivä lähinnä riittäisi. Onhan se synnytyspäivä ollut aika rankka, mietin. Että kyllä siitä yhden vapaapäivän ansaitsis. Kunnes tajusin, että aika monta vapaatahan siitä synnytyksestä oikeastaan seuraa… Että kai se menee ihan tasoihin kuitenkin. Höh. Meidän yksvuotias söpis ja synttärilaulua piippaava kynttilä,Jatka lukemista ”1 v.”

  Heippispeippis ja pikainen peittoposti! 🙂 Tämä on siis äitin tekemä, äitiltä joululahjaksi saatu aikas ihana villapeitto, josta teki mieli ihan kirjoittaa, koska se on vaan niin kiva! Ja sopii meille kuin nyrkki silmään. Kiitos äiti ❤   Yllä näkyvässä kuvassa olen justiinsa tullut töistä (ihan äsken siis), lukenut teidän edellisiä kommenttejanne, kuvannut peittoa ja säätänytJatka lukemista ”Peitto”

Nopsapopsa peittopostaus koska nyt kotona (ja kaukana kotoa) niin kovasti lämmittää äitin käsinkutoma ihana villapeitto! Todellakin oman postauksen arvoinen juttu. Olin ihan menossa jo lasten kanssa kylpyyn, kun Omppu ilmoitti ettei suostu ennen kuin barneTV on loppu. Ai niin lasten ohjelmat. Yritinpäs hulluun aikaan.

Sit me ollaan taas kotona. Norjassa. Vähän vastointahtoisesti, mutta kuitenkin. Tajusin (taas) että tää bloggaaminen on kyllä mulle yks selviytymiskeino. Tärkeä kanava Suomeen. Juuri nyt tuntuu, että jos lopettaisin bloggaamisen, katkaisisin monta narua. Menettäisin monta suomalaista kaveria, kokonaisen tuttavapiirin. Jäisin Norjan armoille. Roikun siis teissä niin kauan kuin pystyn. Tarvitsen tätä kanavaa. Tarvitsen päivittäistä yhteyttä Suomeen ja etenkin suomalaisiin. Jos jotain kivaa pitäis tästäJatka lukemista ”Hjemme”

Olen nyt taas ihan mattimyöhäinen; te ootte varmaan nähneet näitä ihan samoja bilekuvia (Indiedaysin 1-vuotispippaloista) ihan joka blogissa, mutta suokaa mulle tämä suuren suuri ilo. Te tiedätte kuinka harvoin pääsen tällasiin juttuihin. Me vetäydyttiin sitäpaitsi tietokoneiden ja nettien ulottumattomiin heti pääkaupungin juhlahumusta kotiuduttamme, joten nyt vasta pääsin palailemaan biletunnelmiin:   Meillä oli niiiin kiva vaimoporukka kasassa (juomien kanssa auttoivat sitten kyllä ne puolisotJatka lukemista ”Bilekuvia”

  Joku teistä muistanneekin mun vähän aikaa sitten rakastuneen Mulberryn postman-lukkonilkkureihin -sekä sittemmin epäröineen niiden sopivuutta. No ei ne sit vaan lopultansa mulle millään passanneet. Palautin Stylebopin Alen Mulberryt ja kiikutin ostoskoriin toiset korkkarit samaisesta alesta. Sellaiset, jotka mun ostoskoriin olisi oikeastaan paljon fiksummin kuuluneet jo ekakerralla. Tällaset Valentinot. Nää oli varauksetonta rakkautta ensisilmäyksellä. Tuntui heti minulta. Istuivat myösJatka lukemista ”Viikonlopun uudet korot”

   Tuli taas lentokentällä yhden mainoksen nähtyäni mieleen kysäistä, että oletteko te kuuleet norjalaisesta Langaard –koruvalmistajasta? Oi että. Kuolaan näitä. Jalokivet, timantit, kulta, valkokulta ja aidot helmet ovat Langaardin elementtejä eli mistään ihan päivittäistavarasta ei ole kyse. Eikä hinnatkaan varmaan ole sellasia, et menis vaan ja ostelis. Voisin ehkä uusiks valita vihkisormuksen. (No en vois, nykyinen on niin rakas.)  Jatka lukemista ”Langaard btw”

Heippis, täällä taas ja elämäkin alkaa palata raiteilleen. Eilisen parin tunnin päivystysjonotuksen tuloksena saatu diagnoosi: angiina selittää kummasti niin aina vain jatkuvaa matkaväsymystä kuin tujua kurkkukipuakin (aivan järkyttävää -eikä imettäjä edes saa kovin kummoisia särkylääkkeitä käyttää). Antibioottikuuri sen sijaan alkaa ihan varmasti pian auttamaan kumpaakin pois. Juhuu! Mulla on muuten vähän sellanen vanhojen miesten syndrooma. EttäJatka lukemista ”Äitin takkivarastolla”