+18. Varjossa. Ainakin!

Tänään on ollut niin lämmintä, että me ollaan syöty välipalat ulkona. Lounaat ja päiväkahvit.

+18 astetta. Varjossa.

Eka päivä ilman sukkia. Tanskalaisen Tina Wodstrupin velourplaysuitissa 🙂 Kun nyt kotipäivä oli eikä mihinkään kummoiseen ollut tarkoitus lähteä.

Sit piti kuitenkin lähteä metsään etsimään risuja. Nukuttamaan Ainoa vaunuihin. Hiekkaisilla poluilla, metsän huminassa.

Meillä on ihan kotiovelta ihana pikku puisto, jota on justiinsa harvennettu pikkupuista, joten koivun- ja pajunoksia lojui kuin tarjottimella polkujen varsilla. Kerääminen kävi nopsaan.

Puistossa on ihanat puhtaat vedet ja uimarannat, grillit ja syömäpaikat, paljon metsää.

Ja kivat näkymät.

No niin, sit me laitettiin risut maljakkoon niinkuin pääsiäisenä kuuluu. Virpomista täällä ei muuten harrastetakaan.

Muutama tulppaani päivän kimpusta ja munia roikkumaan.

Tuli tässä muuten mieleen yksi suuri syy bloggaamiseen tällaisellaan kuin nyt nykyään teen. Se on lapsiperhearki.

Olen itse ollut niin yllättynyt siitä, miten hyvää elämä on lasten kanssa, että ajattelin kai jossain vaiheessa ihan ottaa missioksi todistaa miten elämä voi olla ihanaa perheellisenäkin. Tiedän, monilla on positiivinen kuva lapsista jo ilmankin, mutta sit on meitä, joiden silmissä elämänlaatu heikkenee huomattavasti ”sit joskus jos lapsia tulee”. Joo niin ja sit on kaikenlaisia brittiläisiä tutkimuksia, jotka todistaa elämänlaadun heikkeneminsen lapsen saannin jälkeen. Hmm :/

Veikkaan että mun  kohderyhmä on aika väärä, sillä te vaikutatte kyllä jo valmiiksi kovin lapsirakkailta ja perhekeskeisiltä 😀 mutta olen silti ihan iloinen, jos jonkun ajatuksia äitiyttä ja lastensaantia kohtaan olen saanut pehmennettyä.

Eli siis jos joskus vaikuttaa siltä, että pidän meidän elämää jotenkin parempana kuin muiden ja hehkutan meidän ainutlaatuista perhettä -herranen aika, siitä ei ole kyse. Olen vain itsekin _todella_ yllättynyt ja ihmeissäni joka päivä siitä, miten kivaa elämä voi olla. Ja vieläpä juuri niiden tekijöiden ansiosta, joiden piti vain stressata ja viedä kaikki vapaus! ;D

Eihän teillä, kenelläkään muulla ole tällaisia kauheita ennakko-odotuksia? Eihän, ainakaan enää 😉

Ja sit se ois vaan aurinkoista palmusunnuntaita, lumien sulamisia Suomeenkin ja iloisia virpomisia! :))

72 vastausta artikkeliin “+18. Varjossa. Ainakin!

  1. Hei! Ihana postaus! Itse olen myös kahden lapsen (3,5 v ja 2 kk) äiti ja niiiiiin onnellinen elämässäni juuri nyt! Tottahan toki joskus asiat nyrppii ja paikat on sekaisin, koti on ahtaan ja ruman oloinen, lapset huutaa, oma olo on ruma ja epämukava ja tulee maristua etenkin puolisolle turhasta… Silloin on se hetki kun kannattaa tulla lukemaan sinun ja muutaman muun ihanan blogistin blogia niin suu kääntyy hymyyn ja muistan omallekin kohdalle siunaantuneet hyvät asiat, ja yhtäkkiä ei enää sotkut ympärillä ei haittaa, koska elämässä on niiiiiin paljon ihanaa ja hyvää.. Sit ottaa lapset syliin ja tajuaa että mikä ihana onni minua on kohdannut! Ja vaikka koko elämä on muuttunut lasten myötä niin silti mikään ei ole muuttunut 🙂 (Mietimme usein mieheni kanssa kun kumpikin lapsi (joskus harvoin) nukkuu yhtäaikaa että mitä ihmettä me oikein tehtiin kaikella ajalla silloin kun lapsia ei ollut??! ) Kauheeta miten imelä kirjoitus tästä tuli 😀 Huomaa että Suomessakin aurinko paistaa ja on kevättä rinnassa 😉

    Tykkää

  2. Kovaa kyytiä tosiaan LA lähestyy. Välillä tosiaan tuntuu siltä, että odottavia äitejä oikein tahallaan pelotellaan sillä miten ”keuhean rankkaa” se arki tulee olemaan. Sillä asenteella siis ettei koko lystiin kannattaisi edes lähteä.

    Tykkää

  3. Mie olen ollut pitkään lapsirakas ja tiennyt, että omaan perheeseen tulee tulevaisuudessa kuulumaan lapsia. Joskus on joku heittänyt ilmoille kommentin lapsiperhe-elämän vaikeudesta ja juuri tuosta elämänlaadun laskusta. Itse en ole näin ajatellut, eiköhän kyseessä ole pikemminkin asennekysymys. Jatkossa aion ohjata nämä epäilijä-einarit lukemaan blogiasi, ihan vain osoittaakseni että kyseessä on juuri asennekysymys.

    Tykkää

  4. Hei! Kiitos ihanasta blogista!
    Itse en kammoksu lapsiperhearkea, mutta toki se tuo mukanaan aivan uusia velvoitteita ja sitoutumista. Eli sinänsä ymmärrän myös sen asenteen, että elämästä kannattaa nauttia ennen kuin on lapsia. Kaikki aikanaan. Itse nautin tällä hetkellä suunnattomasti siitä, että saan nukkua viikonloppuisin niin pitkään kuin huvittaa, matkustella ympäri maailmaa ja tassutella kesällä baarista kotiin ilman kenkiä auringon noustessa Se on vapautta se. Saan olla hyvällä omalla tunnolla juuri niin itsekäs kuin haluan.
    Mietin juuri kuinka hyvin asiat voikaan olla: olen 25 -vuotias, minulla on unelmatyö, ihania ystäviä, rakastava poikaystävä, molemmat vanhempani elävät, olen terve ja saan nauttia tästä ihanasta keväisestä päivästä syöden Mignon -munia ja juoden yrittiteetä ikkunalaudalla. Lapset tulevat sitten kun tulevat, ei kuitenkaan ihan vielä.
    Varmasti lapsiperheen arki on ihanaa ja iloa täynnä, mutta olenpa nähnyt myös varoittavia esimerkkejä, kun nuoruudesta ei ole otettu iloa irti ja sitten perheellisenä aletaan rellestämään. Nämä varoittavat esimerkit ovat erityisesti 30-40 -vuotiaita perheenisiä, jotka ovat vakiintuneet nuorina. Ja kappas – kun vaimo ja lapset eivät ole näköpiirissä, niin johan viikonlopuista ja työmatkoista löytyy aivan uusia ulottuvuuksia. En tietenkään yleistä, mutta valitettavan usein näitä tapauksia on tullut vastaan.
    Mahtavaa pääsiäistä kaikille, tartutaan hetkeen ja elämäntilanteeseen – kuului siihen lapsia tai ei.
    t. Emppu

    Tykkää

  5. Oot tosi valoisa persoona ja juttujasi on mukava lukea! Olen juuri niitä ihmisiä jotka ajttelee menettävävänsä jotakin jos hankkisi lapsia…Kiva kuulla että joku on yllättynyt positiivisesti 🙂 mukavaa kevätää ja jatka samaan tahtiin!

    Tykkää

  6. 😀
    Voi kiitos L olipa piristävä kommentti kertakaikkiaan ;D
    Todella kiva kuulla… Eipä sillä niin väliä ole mitä meillä kullakin on tai ei ole tai edes millaista elämänvaihetta elämme, aina voi nauttia samanlaisista tunnelmista 🙂
    Kiitos kovasti ❤

    Tykkää

  7. Ihan täältä kotikyliltä ostettu 🙂 En nyt valitettavasti tiedä myydäänkö Tina Wodstrupin juttuja Suomessa tai edes netissä 😦

    Tykkää

  8. Eikun niin kiva kuulla :))
    Joskus täytyy tosiaan hakea sitä hyvää oloa jostain muualta, tiedän tunteen ;D
    Mutta pääasia että perusjutut löytyy sieltä kotoa omasta takaa ❤

    Tykkää

  9. Hyvä -ja ohjaa ihmeessä 😀 Voi vitsi miten hauskoja kommentteja, taitaa tosiaan alkaa aurinko paistelemaan keväisesti sielläkin :)))

    Tykkää

  10. Joo tottakai, olen itseasiassa myös vahvasti tolla kannalla, että ensin täytyy tehdä tarpeeksi omia juttuja ja elää vapaana jne. Ehdottomasti. Tästäkin voisi puhua pitkät pätkät, toisille sopii vanhemmiksi tuleminen nuorina, joillekin se tapahtuu liian aikaisin jne. Törmännyt paitsi mahtavasti vanhemmuuden klaaranneisiin nuoriin ihmisiin niin myös mainitsemiisi varoittaviin esimerkkeihin 😉
    Mahtavaa pääsiäistä Emppu, kylläpä tekee mieli Mignon-munaa nyt 😛

    Tykkää

  11. Käyn täällä lukemassa useinkin, mutta en aina ehdi kommentoida, tai siis ehdi ja ehdi. Kun ajattelen niin, että ennemmin jätän jotakin ajatuksella kirjoitettua kuin vain heippa, tai kaipa sekin on ihan jees 🙂
    Me törmättiin tuohon usein, kun saimme esikoisemme, minähän olin juuri 20 täyttänyt ja mies vähän vanhempi. Tuntui, että moni ajatteli nyt se noiden elämä loppui, tuli lapsi ja kaikki vielä luuli, että vahingossa. Siis oikeasti, moni ihan lähes tyyliin: osanottoni.
    Samaan aikaan me leijuimme onnellisuusodotuksessa vauvastamme. Nythän noita lapsukaisia on jo kaksi ja toivottavasti tulee vielä joskus lisääkin, mutta se pointti. Tottahan elämä on erilaista kuin monilla ikäisillämme, he bailaavat ja etsivät, löytävät, kumppanin ja ehkä ei sittenkään. Me vietämme perhe-elämää ja se sopii meille. Enkä päivääkään vaihtaisi pois.
    Lasten kanssa saa niin paljon. Aina ei todellakaan ole ruusuista, mutta joka päivässä on aina jotakin kivaa, siis lapset antavat ihan hirmuisesti elämään sisältöä ja sitten, kuinka nopeasti ne kasvaakaan. Esikoinen on jo 4½ ja kuopus kolme, en käsitä ollenkaan mihin se vauvavaihe katosi!
    Blogiasi on ihanaa lukea, tunnistan niin monet jutut täältä ja nauran välillä ihan hykerrellen.
    Terveisiä täältä Suomesta ja oikein hyvää kevään jatkoa!

    Tykkää

  12. Moi,
    halusin vain sanoa, että tässä on nyt 3 päivänikäinen nyytti kainalossa, ja mun elämä ei vielä ole koskaan ollut niin ihanaa kuin nyt! Ja kai se on vähän omasta asenteesta ja elämän arvoista kiinni, että onko lapsellinen elämä hyvää vai huonoa. Jos haluu bailata, niin ei kai perhe-elämä niin herkkua olekaan!

    Tykkää

  13. Olen kanssasi samoja ikiä ja kuulen todella usein juuri tuosta, että lasten tulon jälkeen elämä on yhtä taistelua ja päivästä toiseen selviytymistä. Ympärille on myös sattunut useampi esimerkki samaisesta aiheesta.
    Itse tuskin koskaan olen hankkimassa lapsia… pidän kyllä lapsista, niin kauan kun sen huutavan lapsen voi tyrkätä takaisin äidille 😀
    Oma elämä on jo yksin päivästä toiseen selviytymistä ja pohdintoja siitä onko elämä elämisen arvoista… en ikinä pystyisi huolehtimaan lisäksi vielä toisesta ihmisestä. Opettamaan, neuvomaan, rakastamaan, lohduttamaan, kannustamaan, huolehtimaan ja kaikki tämä 24h/vrk… en kertakaikkiaan osaisi. Enkä jaksaisi.
    En voi kuin hämmästellä muitten, niinkuin sinun, taitoa pärjätä elämässä. Työssä, kotona… miten te sen teette?
    Kiva kuitenkin kuulla toisenkinlainen mielipide, että elämästä lasten kanssa voi nauttia 🙂 Totta varmaan se, että lapsiperheen elämästä syntyvä vaikutelma riippuu paljon omasta asenteesta.
    Saan blogistasi paljon, päivän parhaita hetkiä on istua sohvalle läppärin kanssa sitä lukemaan ❤
    Kiitos 🙂

    Tykkää

  14. Pitkästä aikaa luen blogiasi. Se on aina ihanan valoisa. Minusta on tosi kiva, että hehkutat perhe-elämää. Jotenkin tuntui joskus nuorempana, kun omat lapset olivat pienempiä, että kehuminen ei ole sallittua. Kaikki sinänsä muuten hyvät kirjatkin kertoivat synnytysmasennuksesta, parisuhdeongelmista, uranaisten ontumisista tms. Se on masentavaa.
    Esikoiseni täytti tänään 13 vuotta ja edelleen voin hehkuttaa perhe-elämän puolesta minäkin!
    Miten Zumbatunnit ovat vetäneet siellä Norjassa, kun kevät näyttää olevan jo pitkällä? Mietin tätä käydessäni omalla tunnilla viikonloppuna, että sentään jaksoi toistakymmentä hilautua tunnille, vaikka oli kevään lämpimin päivä.
    Mukavaa pääsiäisen aikaa 🙂

    Tykkää

  15. Mmm. Kiitos tosi kivasta kommentista, joka toi taas yhden uuden näkökulman asiaan… Mutta never say never, me ihmiset pärjätään kummallisissa tilanteissa! 😉
    Niin ja on mullakin aina välillä toi olo, et miten muut jaksaa ja osaa ;D

    Tykkää

  16. Moi Johanna, no tänään oli jo aika vähän porukkaa zumbassa (tai siis joo toistakymmentä), ilma täälläkin oli upea ja norjalaisilla tää pääsiäisviikko on monilla lomaa ja reissailua 🙂
    Juu ja toi ilmiöhän on jossain vaiheessa huomattu täällä blogissakin: kehuminen ei ole sallittua 😉 Siis ihan yksinkertaisesti sen, että elämä on kivaa!
    Kivaa pääsiäistä juu 🙂

    Tykkää

  17. Kiva kun kävit sara, muistan kyllä sun kommentteja 🙂 Aina fiksuja juttuja 🙂 Kiva kun käyt lukemassa vaikket kommentoimaan ehtiskään ❤

    Tykkää

  18. Moikka!
    Olen lukenut sun blogia jo tosi kauan, ja halusin vaan sanoa, että sulla on aivan ihana tapa kirjottaa! Ja ihana tyyli. sekä varsinkin perhe.
    Tosi hyvää pääsiäistä! 🙂

    Tykkää

  19. Hehkuta vaan perhettäsi! Itsekin olen ollut ihmeissäni tästä matkasta äitinä. Ja siitä kuinka paljon siitä valitetaan… Asenne ratkaisee. Ja se, että laittaa itsensä likoon ja elää tätä hetkeä. Sinun blogisi on todella innoittava ja energisoiva! Täältä saa aina uutta puhtia arkeen.

    Tykkää

Jätä kommentti