& vuoden eka raparperipiirakka
.JPG.jpg)
.JPG.jpg)
.JPG.jpg)
En oikeastaan tykkää suoranaisesti puhua onnesta. Tai juu jollain tavalla, mutta siitä puhutaan niin paljon (-liikaa?). Että miten voisi tulla onnellisemmaksi ja mistä sitä voi hankkia. Johan tässä tulee vähän niin kuin hätä itse kullekin miettiä että olenko nyt varmasti onnellinen. Että elänkö nyt varmasti tarpeeksi hetkessä ja onko mulla just kaikki se mitä tarvitsen muutei vaan yhtään liikaa. Ja niin edelleen.
Veikkaan, että onnellisimpia ovat ne, jotka eivät ehdi tällaisia miettimään. 😉 Ne, jotka elävät niin, etteivät ehdi miettimään onnellisuutta. Silloin on elämässä sopivasti sisältöä.
Olen varma, että onni tulee tekemällä.
Hakkaamalla puita, kävelemällä töihin, tapaamalla ystäviä torilla, pilkkomalla salaattia, osallistumalla talkoisiin, halaamalla, istuttamalla kukkia, pelaamalla koripalloa.
Tekemällä asioita joista pidät -ja asioita jotka on vaan pakko tehdä. 😉
Tekemällä itse eikä arvostelemalla toisten tekemisiä.
Onni tuskin tulee niistä hetkistä, jolloin tuijotat seinään ajattelematta mitään, muka rentoutuen ja yrität sysätä sivuun kaikki tekemättömät asiat. Ne ”pitäisi tehdä” -asiat. Tai niistä minuuteista ja kymmenistä minuuteista, jotka kulutat selaamalla puhelimen facebookia kolmanteen kertaan. 😉 Ihmisen on hyvä tehdä ja hyvä tehdä yhdessä.
-Ei välttämättä raparperipiirakkaa, mutta ollaan sitäkin tehty. 😉 Vuoden eka – yksinkertainen ja aina maistuva ohje, mmm. Ja yhden pienen kesätaulunkin olen maalailut joskin nyt totean, ettei se passaa paikalleen lainkaan. Seinä kaipaa jotain suurempaa ja vaaleampaa. Seuraavaan projektiin siis! 😉
Ja haluatteko nähdä yhden kesäterassiprojektin, jonka haluan toteuttaa? Verhot terassille, coming up! 😉
.JPG.jpg)
(Kunhan saan miehen nikkaroimaan terassin ylle jonkinlaisen kehikon mihin noita kankaita saa roikkumaan. Hyvä senkin on tehdä. :P) Wait & see.
Hyvää, reipasta viikonloppua! Nyt piipahdan postiin huutispakettien kanssa ja lupaan a) vastata ed. postauksen kommentteihin b) arpoa Salsanamit pian c) satsata asupostauksiin! Nähdään! ❤
kalastajanvaimo.com 
Aivan ihana taulu! Kunpa osaisi itse…
TykkääTykkää
Kiitos! 😀
TykkääTykkää
Onpa kaunis taulu! Samat sanat, kun itsekkin osaisi…
-Ani
TykkääTykkää
Kiitos kaunis 🙂
TykkääTykkää
Hyviä ajatuksia jälleen! Kiinnostaisi kuulla sinun kokemuksia ja mietteitä niistä L300 tuotteista, ovatko olleet hyviä/huonoja?
Ihanaa äitienpäiväviikonloppua! ❤
TykkääTykkää
Kiitos!
Testituloksia on tulossa 🙂
TykkääTykkää
Ihana taulu! Voisin ostaa sen, jos et löydä sille kotoa paikkaa.. 😉
-Satu
TykkääTykkää
Hei, kiva kuulla, katsotaan minne päätyy!
TykkääTykkää
Tiedätkö, sun kirjoituksista ja kuvista tulee aina niin hyvä mieli. Inspiroitunut ja aurinkoinen olotila. Tekee mieli singahtaa äkkiä töistä kotiin ja kaivaa kauan jemmassa ollut maalausteline ja maalit esiin. Ja alkaa maalaa. Tehdä jotain luovaa ja kirmailla pihanurmella auringossa.
Kiitos loistavasta blogista! ❤
TykkääTykkää
😀 no ihan parasta mitä blogilla voi välittää on just tollanen fiilis! 😀 Kiitti! 😀
TykkääTykkää
Onni löytyy jokaisesta itsestään ♡☆
TykkääTykkää
Näin on!
TykkääTykkää
Ihana taulu, minäkin voisin sen meille sijoittaa jos ei satu löytämään paikkaansa teiltä muualtakaan. Blogisi on kyllä ihana, se tuo aina sellaisen hyvän olon ja rauhan itsellekin. Ihailin teidän olkkaria, se on kaunis, mistä ihmeestä se johtuu, että jos meidän olkkarin pöydällä on kuppeja ja lautasia niin se on vain sotkuista, teillä ne(kin) näyttää kivoilta!
-Anu
TykkääTykkää
😀 no tällainen pieni sotku… Odotas jos ois kunnolla pöytä täynnä tavaraa :S
TykkääTykkää
Ai että taas sun raparperipiirakka! Olen kaikki nämä vuodet tehnyt piirakan sun ohjeen mukaan, mutta tadaa, sä olet muuttanut siihen FARIINISOKERIA päälle! Menee jännittäväksi 🙂 . Mutta rohkaisen mielen ja kokeilen. Mistä muuten moinen reseptin jalostus? Toimiiko sun mielestä paremmin? Meillä kaikki on tykännyt vanhasta ohjeesta kyllä. Olen saksanpähkinöiden lisäksi laittanut vähän myös hasselpähkinää.
Mutta kiitos vinkistä! Jääkaapissa on ranskalaista raparperia kaupan vihannesosastolta. Oman pihan raparperit vielä heräilemässä. Mutta eikun taikinakulho esiin!
Kiitos taas!
TykkääTykkää
😀 hahaa! No fariinisokerilla ei isoa muutosta saa aikaan :’D Vähän karamellisemman maun kenties. 🙂
TykkääTykkää
Kaunis, rauhoittava taulu jossa mieli ja silmä lepää! Minä menenkin tästä tekemään asiaa josta pidän eli järvelle melomaan – ja olen onnellinen 🙂
60luvunnahkahousut.com
TykkääTykkää
Hyvä ❤
TykkääTykkää
Kiitokset ihanasta raparperipiirakan ohjeesta 🙂 Nautiskelen juuri parhaillaan kahvin kanssa !
Ja ihanaa Äitienpäivää !
T: Heidi
TykkääTykkää
Jee! Täällä ei vietetä nyt äitienpäivää, joten mulle ei suurta huomiota oo tulossa, mutta sitä samaa silti :))
TykkääTykkää
Ihana taulu! Tuli itsellekin inspis alkaa taas maalaamaan!
Kirjoituksesi onnellisuudesta herätti ajatuksia. On totta, että on tärkeää tehdä asioita, joista pitää ja että ne ovat merkityksellisiä. Se tuo onnea. Mietin tätä tekemis- ja työkulttuuria. Itse olen ollut aika suoritus- ja työkeskeinen. Elämä kuitenkin laittoi sillä tavalla polivilleen, että oli pakko alkaa rakentamaan toisenlaista minäkuvaa. Olen ollut myös perfektionisti. Se on uuvuuttavaa! Kyllä onnea voi olla välillä juurikin se seinään tuijottelu ja taito oppia rentoutumaan. Luovuuskin vaatii välillä seiniin tuijottelua tai ainakin luppoaikaa. Vähempi riittää -kliseistä, mutta kohdallani totta. Täällä Suomessa haetaan aina reippaita työntekijöitä, pyritään olemaan reippaita ja toivotetaan reipasta viikonloppua. Mietin, miten tämä reipas-sana ymmärretään.. Sana ”reipas” ei ole minulle onneksi enää se tärkein juttu, vaan se, että voin hyvin 🙂
TykkääTykkää
No totta, meillä voi olla tosi erilaisia kokemuksia ja käsityksiä reippaudesta, mutta itse en tosiaan ole koskaan ollut perfektionisti ja mulle on varmaan helpompi sanoa että tekeminen on kivaa. Mutta totta kai kaikki tarvitsee rentoutumista joskus ja seiniin tuijottelua, kuka milläkin tavalla. Tottakai myös rentoutuminen voi olla onnea. Parhaalta rentoutuminen kuitenkin yleensä tuntuu, jos on myös tehnyt. 🙂
TykkääTykkää
Voi miten hyvin sanottu! Itselleni onni tarkoittaa juurikin tekemistä, toimimista – ei tietty liikaa vaan sopivasti, niin ettei ehdi turhia vatvoa elämää ja olemistaan 🙂 Kiitos hyvän mielen blogistasi ja taas upeista kuvista, etenkin edellisen postauksen kevätkuvat ovat mahtavia! Aurinkoa kevääseen, Johanna!
-Kaisa-
TykkääTykkää
❤ Sitä samaa Kaisa!
TykkääTykkää
Ei se ”seinään tuijottelu” suinkaan automaattisesti tarkoita sitä, että vatvoisi tekemättömien töiden listaa tai arvostelisi muita, vaan se voi yhtä hyvin tarkoittaa aitoa rentoutumista ja akkujen lataamista. Kaikki tyylillään!
Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle, ja pahinta on, jos rentoutumisestakin tulee tehtävä, joka pitää suorittaa.
Heh, tänään meikäläinen esimerkiksi seurasi silmä kovana pikkiriikkisiä hämähäkkejä, jotka kaiketi olivat juuri kuoriutuneet, kuitenkin vielä yhdessä kasassa, ja ottivat ensi askeleitaan seittien salaperäisillä teillä..! Todella lumoavaa, ja tyhjensi pään kaikesta ”roinasta”. Myöhemmin kävin lasten kanssa lennättämässä leijaa, sitten vaan löhöiltiin – parempi näin, koska huomenna on tiedossa kauheasti kaikenlaista ohjelmaa ”ihmisten ilmoilla”.
Kaikki päivät, samoin kuin jaksamis- ja rentoutumistavat, ovat erilaisia, ja saavatkin olla.
TykkääTykkää
Joo ei tietysti tarkoita; seiniin tuijottelu ja kaikki muutkin rentoutumisen muodot ovat aivan välttämättömiä! 😀 Tarkoitinkin lähinnä että pelkällä tyhjäntoimittamisella ja ns. rentoutumisella ei kovin hyvää fiilistä yleensä saa -etenkin jos vielä tietää että jotain olisi pitänyt saada tehtyäkin! Eli todennäköisemmin onnea saa tekemällä (ja sen jälkeen rentoutumisella) kuin pelkällä istumisella.
Onkohan mulle toi rentoutuminen vähän liiankin itsestäänselvyys kun en edes tajunnut että tästä saa sellaisen käsityksen että koko ajan pitäisi duracelina touhuta?! 😀 Tauot, huilit ja sohvallalöhöilyt -ja miten kukakin nyt rentoutuu- on ihan must, tottakai. Eihän sitä muuten jaksa. 🙂
TykkääTykkää
Mä kans voisin tuon taulun ottaa jos ei teillä löydy sille paikkaa. =)
Täytyy varmaan kokeilla tuota raparperipiirakkaa. =)
TykkääTykkää
Hei! Olipas ajatuksia herättävä kirjoitus sinulla. Itse huomasin, että olen välillä nauttinut elämästä niin paljon, ettei minulla ole ollut tarvetta miettiä, kuinka omassa elämässä menee. Avomieheni lähti kuukaudeksi työkeikalle ja olo on haikea. Nyt olen miettinyt paljonkin onnellisuutta ja omaa elämää. Jotakin tai joku siis puuttuu. Ihminen vaan kaipaa ihmisiä ja rakkautta ympärilleen. Ja liikuntaa, lepoa ja hyvää ruokaa.
Maiju
TykkääTykkää