Tärkein on syvemmällä

~pehmeä maanantai-ilta~

takki Vila / raitaneule Gant / hame Vilan tunikasta leikattu / nilkkurit Bianco / korvikset Accessorize

Päivän työasua taas, mutta nyt on pakko sanoa pari sanaakin. 

Kiusaamisesta.

Täällä Norjassa on viime aikoina puhuttu paljon kiusaamisesta 13-vuotiaan koulukiusatun Odinin tehtyä itsemurhan. On sanottu, että asialle pitää tehdä jotain, että kiusaamiseen pitää puuttua. Että väliin pitää mennä. 

Mutta kuinka usein se onnistuu ja tapahtuu, ja kuinka usein kiusaaminen jää huomaamatta…? Se ei vaan riitä, että lasten (tai edes aikuisten) pitää mennä väliin. Kiusaamista ja sen lopettamista ei voi jättää pienten, usein ala-asteikäisten lasten vastuulle eikä kouluhenkilökunnan silmät näe kaikkialle. Ei nurkan taakse, ei puhelimelle eikä kotimatkalle.

Pienten lasten vanhempana ajattelen, että kaikki lähtee meistä vanhemmista. Meidän on pakko tehdä jotain. Kokoontua. Opettaa ja sanoa, ettei kiusaaminen ole ikinä ok ja että fiksu ja kiva tyyppi menee aina väliin. Muttei sekään riitä, se ei vaan yksinkertaisesti ole riittävä ratkaisu. Kuka tahansa vanhempi voi sanoa mitä tahansa, mutta lapset seuraavat esimerkkiämme.

Meidän on pakko näyttää, ettei kiusaaminen ole siistiä. Ettemme mekään puhu loukkaavasti toisista. Lapset oppivat kotoa ihan älyttömän paljon, he näkevät ja kuulevat kaiken, he oppivat meiltä kaiken; eleistä ja asenteista lähtien. He kuulevat jokaisen ”idiootti” -sanan, aistivat jokaisen vähättelevän hymähdyksen ja näkevät maahan heitetyn roskan.

Mutta se tärkein on vielä jossain syvemmällä.

Meidän on pakko antaa lapsille aikaa, rakkautta, rajoja ja vastauksia. Lasten on pakko saada kasvaa tuntien olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi, jotta tarve muiden kiusaamiseen olisi mahdollisimman vähäinen. Rakastetuksi tullut lapsi oppii empaattiseksi ja vastuksia kysymyksiinsä saanut lapsi varmaksi. Turvaa ja rajoja saanut lapsi luottaa itseensä, mutta myös aikuisiin ja tulevaisuuteen, siihen, että asialle voidaan aina tehdä jotain. Lapsia ei voi silittää liikaa eikä heille voi selittää liikaa. Lapset ymmärtävät aina yllättävän paljon ja valitettavan usein kokevat, ettemme me aikuiset kuuntele heitä. Lasten kanssa voi ja pitää keskustella, heille pitää antaa aikaa.

Me voimme kasvattaa seuraavaan sukupolveen vähemmän kiusaamista.

Mitä meihin bloggaajiin sitten tulee, mekin voimme omalla esimerkillämme näyttää, ettei kiusaaminen ole ok. Siksi mun mielestäni kommenttiboksissa ei tarvitse hyväksyä kaikkea ja bloggaajakin voi esimerkillään näyttää, ettei ivailu ja pilkkaaminen ole ok. Ettei sellaista tarvitse hyväksyä, ettei tarvitse olla niin vahva. Kenenkään.

Vai mitä? 🙂

Pehmeää maanatai-iltaa ystävät. ❤

52 vastausta artikkeliin “Tärkein on syvemmällä

  1. Kiitos, että kirjoitit: kasvatusvastuu kuuluu aina vanhemmille. Liian monet vanhemmat siirtävät vastuun koululle. Kyllä arvot, asenteet ja tavat opitaan kotona. Nimim. Helena

    Tykkää

  2. Etkös sinä itsekin ole kiusaaja. Niin se on että monet kiusaajat on nimenomaan parempiosaisia.
    Blogistasi olen huomaavinani että kiusaat itsekin erittäin julmasti.
    Ketä ja miksi? Että on tuo kirjoitus todella kaksinaamaista. 

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: