Viimeksi mun kysyessäni teiltä postaustoiveita, oli kaikkein suosituin toive mun ja mieheni tapaaminen. Siitäkin huolimatta, että olin jo kerran kirjoittanut saman tarinan 😉 Ja vielä edelleenkiin sitä usein kysytään. Et voikun ois kiva kuulla miten te ootte tavanneet… 🙂 NOW my friends. Ystävänpäivän kunniaksi rakkaustarinaa.
Elelin aikoja, jolloin olin monivuotisen suhteen jälkeen ollut sinkkuna vajaan vuoden. Asuin sievässä pikku yksiössä Taka-Töölössä ja nautin omasta seurastani. Tapailin jotakuta miestäkin joo, ihan sellasia vakaita ja turvallisia (-liiankin?), mutta ihan täysin out-of-question yhteisen tulevaisuuden suhteen.
Otinkin ilolla vastaan siskon ja isin kutsun lähteä viikon reissulle etelään. Reissun tarkoitus oli tietenkin viettää aivan liian vähäiseksi jäänyttä yhteistä aikaa perhenjäsenten kanssa enkä edes pakannut mitään biletysvaatteita mukaan. Tarkoitus toteutui hyvin ja harrastamamme aktiviitetit olivat aika rauhallisia; aikaisia aamupaloja, rantailua ja yleistä ihmettelyä ja kiertelyä. Kun muutama päivä reissua oli jäljellä, raahauduimme vielä siskon kanssa iltamyöhäsellä pakolliselle ”parille” yhteen monista juomapaikoista. Isi nukkumaan. Viihdyttiin ihmeen hyvin pikku baarissa, jossa palvelu pelasi ja suunnilleen puolet drinksuista olivat ilmaisia. Why not 😉 Ihmisiä kulki ohi virtana ja me seurailtiin. Kummempaa huomiota en virtaan kiinnittänyt eikä miesten bongailu tuntunut lainkaan ajankohtaiselta -niissä tylsissä rauhallisissa siellä kotona oli ihan tarpeeksi vastusta ja siskon seura oli parasta.
Kunnes.
Muutaman drinksun sumussa muistan ihmeellisen selkeästi ajatelleeni ohikulkeneesta miehestä, että hän olisi täydellinen mulle. Baarin ohi kulki vajaan kymmenen kaveruksen porukka, jota johti jotenkin vakavan ja erittäin itsevarman näköinen komea mies. Ajatus oli selkeä, mutta porukka kulki ohi kiinnittämättä huomiota meihin. En tiedä kuinka kauan aikaa kului, vielä muutama drinksu ainakin, kun sitten havahduin kyseiseen mieheen vastakkaisella puolella baaritiskiä. Yhtä vakavana, yhtä komeana. En myöskään tiedä, kuinka kauan silmäilimme toisiamme -todennäköisesti hyvän tovin- kunnes tämä tuli juttelemaan mun kanssani. Ajatukseni vahvistui ensimmäiset sanat vaihdettuamme ja muutamassa minutissa tiesin, että tämä on mies, jonka haluan. Miehen kaverit siirsivät istumapaikkansa mun ja siskoni luo ja loppuilta oli yksinkertaisesti hulvattoman hauska. Tai voisin kuvitella olleen niille, jotka muistavat siitä jotain muuta kuin täydellisen miehen täydelliset kädet, siniset silmät ja uskomattoman herkkyyden. Me vain tuijotettiin toisiamme ja siliteltiin käsiämme. Me ihan oikeesti pidettiin toisiamme käsistä, siliteltiin ja tuijotettiin silmiin. Treffit oli seuraavana iltana samassa paikassa kl 21. Puhelinnumeroa ei ollut. Mitään varmuutta ei ollut. Sama miesporukka saapui paikalle. Sama käsien silittely ja silmiintuijottelu jatkui koko illan. Siskon pahoinvointi jatkui ;D ja me saatiin kuulla moneen kertaan kuinka ällöttävän rakastuneilta me näytettiin 😀 Kuuden aikaan aamuyöstä meidän norjalais-suomalainen porukkamme juoksi Atlantin mustiin aaltoihin (pakko kai myöntää, että allekirj. jäi ainoana rannalle) ja kylminä, märkinä, onnelisina ja vapaina kävelimme pitkin aamuöisiä palmujen reunustamia katuja. Siskon kanssa saavuimme hotellille auringon noustessa kun isi alkoi valmistella aamupalaansa.
Seuraava päivä oli mun viimeinen lomalla. Sisko ja isi lähtivät lennollaan jo kotiin. Vietin koko päivän rannalla tuntemattoman mieheni kanssa ja illaksi sovimme treffit ihan kahden kesken. Ajoimme taksilla romanttiseen pieneen kylään. Söimme loistavan kalaillallisen valkoviinin kera kynttilän valossa. Kerroimme suunnilleen kaiken itsestämme. Kuljimme pimeitä katuja pitkälle yöhön jutellen kaikesta. Kirjoitin puhelinnumeroni pienelle pahvin palalle. Tiesimme, että kuuluimme yhteen. Että tulisimme aina olemaan yhdessä. Mun lähtö oli aikaisin seuraavana aamuna. Muistan, kuinka seuraavana päivänä lentokoneessa istuin valtava pala kurkussa. Kaikki tuntui selvältä, mutta mikä varmuus mulla muka mistään oli? Mistä muka tiesin, ettei kaikki ollut vain huvittelua? Mistä tiesin, että koskaan tulisin tätä ulkomaalaista miestä enää näkemään? Mistä tiesin, että mies edes koskaan soittaisi mulle? En suoraan sanottuna ollut edes varma miehen nimestä. Eikä mulla ollut edes puhelinnumeroa. Itku kiipi silmiin. Oliko tää hetkellinen lomahuuma? Oliko mies jo unohtanut minut?
Mies tuli mun luokseni Taka-Töölöön noin kuukauden kuluttua. Oli muutaman päivän. Lähti pois. Pala kurkusta oli kuitenkin kadonnut. Epävarmuus poissa. Olo onnellinen, mukava pieni hymyilyttävä ikävä. Sellainen, joka vahvistaa yhteenkuuvuuden tunnetta. Joitakin treffejä edessä. Tukholmassa. Köpenhaminassa. Suomessa ja Norjassa.
Meidän häiden aikoihin olinkin sit raskaana jo toista kertaa -kuten kuvista näkyy ;D
Kuvat on muuten ottanut ystäväni Taina, joka oli ”ihan vaan vieraana” meidän häissä. Eikä oikeastaan ihme, että tytöillä on nyt oma hääkuvausyritys Valoisa. Vinkkinä Teille, joita kosinta ehkä ystävänpäivänä yllättää tai joilla kesän häävalmistelut ja -suunnittelut ovat jo käynnissä; Valoisalta saatte tunteella ja suurella sydämellä otettuja kuvia tärkeästä päivästänne, voin suositella mitä lämpimimmin ❤
Kaikille lämmintä ja valoisaa ystävänpäivää joka tapauksessa!
kalastajanvaimo.com 
Ihana rakkaustarina ja loistavia kuvia 🙂 Ei sitä koskaan tiedä kenet tapaa ja missä kun lähtee kotoa. Yleensä se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta yllättäen. Salaman iskua odotellessa! 🙂
TykkääTykkää
Hyvää ystävänpäivää! ❤
TykkääTykkää
tähän ei voi sanoo muuta kuin: ❤
TykkääTykkää
Niin ihana tarina. ❤ Herkistyin kun luin, vaikka olen sen aiemminkin kuullut. 🙂
TykkääTykkää
Ei tää toivoton romantikko osaa kirjoittaa muuta kuin: <3. Ihana 🙂
TykkääTykkää
…oli näköjään joku muukin joutunut saman tilanteen eteen eikä saanut sanottua muuta 😀 ei ollut tarkoitus matkia mitenkään 😉
TykkääTykkää
Haluatko valaista vähän tarinanne jatkoa? Miten päädyit muuttamaan miehen luokse Norjaan?
Tapasin nimittäin ehkä elämäni rakkauden toisella puolella maapalloa, ja hän on sattumalta ruotsalainen, joten yritän kovasti samaistua .. 😉
TykkääTykkää
Hurmaava tarina, jonka olen lukenut aiemminkin, mutta joka oli suloista lukea uudelleen, nyt vieläpä mainioiden kuvien kera. Kiitos pienestä elämyksestä.
TykkääTykkää
Voih! IHanasti kerrottu ja ihanaa kun kerroit ja aivan ihananihana tarina!!<3 Minä ainakin herkistyin. Kiitos!
TykkääTykkää
oih ❤
TykkääTykkää
Rakkaustarinat on ihania! Kiitos kun jaoit omasi ❤ Raskaan päivän jälkeen oli ihana päästä lukemaan jotain näin kaunista.
TykkääTykkää
Oon lukenut tämän tarinan jo joskus aiemmin mutta silti mulle tuli sellanen jännitys päälle että miten se etenee ja miten nopeasti otitte yhteyttä toisiinne jne..
Ihana tarina! Meidän eräs nuori perhetuttumme löysi amerikkalaisen miehen Espanjasta ja se oli just vähän samalla tavalla että ”ompas komea mies”, mitään varmuutta mistään ei ollut kunnes tämä mies sitten jonkun ajan päästä soitti ja ilmoitti tulevansa Suomeen vierailulle. Nyt heilläkin on kaksi lasta ja ovat onnellisesti naimisissa.
Näiden tarinoiden jälkeen olen sitä mieltä että kyllä sen rakkauden voi oikeasti löytää ihan mistä vain. Ei tälläisiä pelkästään saduissa tapahdu 🙂
Hihi, mun unelmien prinssi löytyi kuitenkin ihan vaan samasta lukiosta 😀
TykkääTykkää
Aivan äärettömän ihana tarina teillä! Tippa tuli täälläkin linssiin… 🙂
TykkääTykkää
Ihana tarina ja kiitos, kun avasit sen meille!
Minäkin olisin kovin kiinnostunut kuulemaan lisää:
missä vaiheessa muutit Norjaan,ym.
Kauniit kuvat <3.
Hyvää ystävän päivää Johanna!!
Paras ystävänikin kantaa samaa nimeä..hih 😉
TykkääTykkää
Voi miten ihana tarina, ihan kun elokuvasta tai kirjasta. Oikein liikutuin. Kovin kaunis pari olette ?
Ihania kuvia.
Tällä hyvällä mielellä on hyvä lähteä nukkumaan.
TykkääTykkää
Moi. Aloin itkemään.. huoh 🙂
TykkääTykkää
Oon tosiaan lukenu tän teidän tarinan jo aikasemmin, mutta koska tää on niin ihana niin tän voi lukea aina uudelleen ja uudelleen : ) wau!
http://www.terhins.blogspot.com
TykkääTykkää
Olen ihan hyytelöä täällä! =) Olis tosi ihanaa kuulla sama tarina myös miehesi näkökulmasta, jos tämmöisen toiveen pystyisit toteuttamaan? Ja tietty jatkoa tästä, että miten sitten muutit norjaan yms.. niinku joku aiemmin jo kysyikin 🙂
TykkääTykkää
Aivan ihana tarina! Niisk :,)
Me vietetään hääpäivää ystävänpäivänä. Päivä valikoitui ihan vahingossa kun oli pakko mennä naimisiin, että sain viisumin Jenkkeihin. Ei meillä ollut mitään naimisiinmenoa vastaan, mutta ei oltu suunniteltu sellaista, yhteiseloa oli tuolloin jo 9v takana. No enivei, marssin maistraattiin valitsemaan vihkipäivää ja eka päivä 2 viikon pakollisten ”kuulutusten” päässä oli ystävänpäivä. Mies tuumas, että ainakin muistaa hääpäivän 😉
TykkääTykkää
Oij, ihana tarina tähän ystävänpäivään! Todella kauniita kuvia. Voi kun tuollainen onni kohtaisi minutkin jonain päivänä, ehkä jo tänään, kun tapaamme kaveriporukalla ystävänpäivätreffien muodossa. Tällä hetkellä elän lähinnä kuvailemaasi elämää Taka-Töölö aikoinasi, kaupunginosa vain on eri 😉
-Helsingin Aino
TykkääTykkää
Vaikka oon aiemminkin lukenut tän tarinan, niin on se silti vaan taas ihana! ❤ Ehkä onnelliset rakkaustarinat on aina aika ihania, varsinkin ystävänpäivänä.
Munkin mielestä ois mukava lukea siitä, miten päätitte, että muutat Norjaan ja miten kaikki onnistui alussa.
Iloista ystävänpäivää!!
TykkääTykkää
Aivan ihana teidän tarinanne ? Hyvää Ystävänpäivää 🙂
TykkääTykkää
Hei Johanna!
Aivan ihan tarina ja ajattele, mieten elämä ja ihmiset siinä on pienestä kiinni, JOS ette olisi siskosi kanssa menneet sinne baariin ja JOS olisit sattunut olemaan vaikka tanssilattialla kun miesseurue käveli ohi…
Itse tapasin mieheni netissä, kuvittele! Enkä edes meinannut vastata hänen viestiinsä kun se kuva oli niin ihmeellinen ja ylikorni (makasi hotellihuoneen sängyllä ja heilutti kameraan…). Viestintäalalla oleva ystäväni sanoi heti, että ton kans kyllä meet treffeille, näki ilmeisesti kuvan taakse 🙂
Eilen oli jo 2. hääpäivä.
Ihanaa ystävänpäivää sinulle ja perheellesi!
TykkääTykkää
Aivan ihana rakkaustarina ❤ Muistan tuon pala kurkussa tunteen kun alettiin miehen kanssa seurustelemaan ja toinen asui Ranskassa ja itse Suomessa,lähtö hänen luotaan oli aina niin vaikeaa. Onneksi nyt jaamme kodin eikä tarvitsematkustella edes takaisin ja ikävöidä 🙂
Ihanaa ystävänpäivää!
TykkääTykkää
Awww! Täällä liikututtiin kyyneliin =’D
Hyvää Ystävänpäivää!
TykkääTykkää
Apua, mä liikutuin täällä ihan kyyneliin! 😀 On lohduttavaa kuulla että jotkut tapaavat oikeasti toisensa noin ”helposti”, tuntuu että nykyään kaikilla on jotain vaikeuksia ennen suhdetta, ehkä tässä on itse kullakin siis vielä toivoa. 😀
Ja nuo hääkuvat sulattaa mun sydämen, hymyt on yksinkertaisesti niiiin aitoja ja hellyyttäviä! 🙂
TykkääTykkää
I love it!<3
On se vaan niin ihana ”tarina”. Sä osaat vielä kertoo sen niin ihanasti. Vaikka oon lukenu ton teijän tapaamisen aikasemminki, mut se on aina yhtä ihanaa lukea uudestaan. Ootte ihania. Terkkuja koko perheelle ja rakkaudentäyteistä ystävänpäivää. 🙂
TykkääTykkää
Itku tuli vaikka olen lukenut tämän tarinan aiemminkin. ❤
TykkääTykkää
Mä menen nyt hataralla aasinsillalla (mainitsit kirjoituksen alussa lukijoiden postaustoiveet) ihan asian viereen… Muistelen, että taannoin kehuit jalkatreeniäsi ja lupailit jakaa sen meidän kanssa?
Kolmen alle kolmevuotiaan äitinä palauttelen kroppaani siihen kuntoon, mitä se oli ennen raskauksia ja erityisesti vatsatreenille on tarvetta. Tai oikeastaan koko kropan treenille. Ohjatulle tunnille tai kuntosalille ei nyt ole innostusta saatikka aikaa ja mahdollisuutta lähteä, joten olisin enemmän kuin kiitollinen vinkeistä kotona toteutettavaksi.
TykkääTykkää
Aah! Ihana tarina ❤ Kylmät väreet tuli ja kyynel silmään. Olen ehkä aika tunteellinen ihminen 🙂 Paljon onnellisia päiviä teille!
TykkääTykkää
❤
TykkääTykkää
Aivan ihana tarina! Luin tämän nyt jo toistamiseen (vuosi sitten ekan kerran). Hienoja kuvia, oikein lämmin tunnelmaisia! 🙂 ja toi puku on superhieno! Sopii niiin loistavasti kampaus ja kaikki pienetkin yksityiskohdat yhteen!
TykkääTykkää
Hih, tippa linssissä on taas täälläkin, vaikka olenkin tuon tarinan jo ne pari kertaa aiemminkin kuullut <3. Niin kuin joku tuolla ylempänä toivoi, niin olisi aivan ihanaa kuulla sama tarina myös Asgeirin näkökulmasta ;).
TykkääTykkää
Voi miten kaunista! Istun täällä aamun ruuhkajunassa kyynel silmässä 😀 juuri niin täydellinen tarina tällaiselle romantikolle jota kyyniset ihmiset yrittää toppuutella :DD niin ja aivan mahtavia kuvia! Hyvin taitava tuo ystäväsi, sellaiset terkut hänelle! 🙂
[WORDPRESS HASHCASH] The poster sent us ’0 which is not a hashcash value.
TykkääTykkää
Aah… Paras tapa aloittaa työpäivä on kuulla jotain näin positiivista 🙂
TykkääTykkää
Tuli ihan kyyneleet silmiin, ihana tarina!
Oma tarinani ei ole ihan noin ihmeellinen, puoliso löytyi ihan vaan töistä, mutta tunnistan sen tunteen: kun toinen ihminen vaan tuntuu erilaiselta kuin muut ja jollain tavalla oikealta. Naimisissa emme ole vieläkään, paikka ja kirkko ovat olleet varattuna mutta hääpäivän sijasta olimmekin kotona ihmettelemässä pikkuruista sinisilmäistä tyttöä. Jospa joskus tulevaisuudessa kuitenkin, vaikka samanlaisen mahan kanssa 🙂
TykkääTykkää
Voi että kuinka romanttinen oli tuo teidän tapaaminen, aivan ihana! 🙂 Missä maassa olit lomalla, kun tapasit miehesi?
TykkääTykkää
Aina yhtä ihana tarina, vaikka luinkin nyt jo kolmannen tai neljännen kerran. ❤
Hyvää Ystävänpäivää! 🙂
TykkääTykkää
Olenkohan jotenkin sekaisin vai mikä nyt on mutta mua rupesi ihan itkettämään tämä tarina.
Minä muistan kun tapasin oman poikaystäväni. Nauroin mielessäni, että minua ei tullutkaan hakemaan prinssi valkoisella ratsulla vaan samanlainen vanha punkkarinrenttu kuin mitä olen itsekin 🙂 Ymmärsin heti jotain mitä en ollut ennen ymmärtänyt, että tässä on minun tuleva paras ystäväni. Tämän edessä minun ei tarvitse miettiä miltä näytän tai esittää fiksumpaa kuin olenkaan. Tässä voi vaan olla ja tämä ihminen antaa minun olla.
Aika upeaa, hah. Toivon teille ihanaa ja pitkää elämää yhdessä. Kiitos blogistasi, olemme hyvin erilaisia mutta minusta on ihana seurata sinun kirjoituksiasi. Ja terveisiä täältä Taka-Töölöstä 🙂
TykkääTykkää
Ihana, ihana, ihana tarina. Kiitos niin kovasti kun tämän jaoit meille lukijoille.
Itseäni kiinnostaisi tietää miten nopeasti aloitte puhua yhteen muuttamisesta eli kuinka nopeasti pakkasit kamasi ja muutit Norjaan? Oliko muuttaminen sinulle jännä paikka vai tiesitko automaattisesti, että näin sen pitää mennä?
Olette niin ihana ja kaunis pari. Näin ystävänpäivänä heitän ilmoille toiveen, että tuollainen aito rakkaus osuisi vielä joskus minunkin kohdalleni vaikka neljääkymppiä jo lähestyn kovaa vauhtia 🙂
TykkääTykkää
Ihana tarina, vaikka jo sen useasti kuullutkin ❤ ootte te niin täydellinen pari!
TykkääTykkää
Ihana tarina ja ihania kuvia!!<3
TykkääTykkää
Aivan ihana tarina teillä ❤
TykkääTykkää
Ihana, ihana tarina! ❤
Hyvää Ystävänpäivää!
TykkääTykkää
Vaikka tämän olenkin jo aiemmin lukenut niin on se niin ihana tarina 🙂 Ihanaa Ystävänpäivää!
TykkääTykkää
Kiitos taas tästä sykähdyttävästä tarinasta, se lämmittää mieltä joka kerta. Teidän tarina on selvästi tähtiin kirjoitettu ❤
Hyvää ystävänpäivää!
TykkääTykkää
Oi miten romanttista! Luin susta kertovan artikkelin jostain lapsilehdestä viime vuonna, kun jo seurasin blogiasi ja luin avokillenikin juuri teidän tapaamisesta.. Sun kertomana tarina sai oikean tunteen ja todisteen siitä, että elokuvarakkautta voi todellakin olla olemassa! Täytyypi lukea tämäkin merkintä miehelle, jos vaikka hänenkin mielipide vihdoinkin muuttuisi romantiikan suhteen. Ihanaa ystävänpäivää!<3
TykkääTykkää
Ihanaa, että tuollaisia tarinoita on oikeesti olemassa!!! Ihanan romanttista! 🙂 Hyvää ystävänpäivää!
TykkääTykkää
Herkkä ja toivoa antava tarina, ihana!
Ja taas niin kauniita kuvia. Olet kyllä rohkea jakaessasi elämääsi meidän iloksemme.
Iloista päivää ja viikkoa sinne, nautitaan elämästä!
TykkääTykkää
Aivan ihana tarina, luin sitä kyyneleet silmissä.
TykkääTykkää