Tapaaminen

Viimeksi mun kysyessäni teiltä postaustoiveita, oli kaikkein suosituin toive mun ja mieheni tapaaminen. Siitäkin huolimatta, että olin jo kerran kirjoittanut saman tarinan 😉 Ja vielä edelleenkiin sitä usein kysytään. Et voikun ois kiva kuulla miten te ootte tavanneet… 🙂 NOW my friends. Ystävänpäivän kunniaksi rakkaustarinaa.

Elelin aikoja, jolloin olin monivuotisen suhteen jälkeen ollut sinkkuna vajaan vuoden. Asuin sievässä pikku yksiössä Taka-Töölössä ja nautin omasta seurastani. Tapailin jotakuta miestäkin joo, ihan sellasia vakaita ja turvallisia (-liiankin?), mutta ihan täysin out-of-question yhteisen tulevaisuuden suhteen. 

Otinkin ilolla vastaan siskon ja isin kutsun lähteä viikon reissulle etelään. Reissun tarkoitus oli tietenkin viettää aivan liian vähäiseksi jäänyttä yhteistä aikaa perhenjäsenten kanssa enkä edes pakannut mitään biletysvaatteita mukaan. Tarkoitus toteutui hyvin ja harrastamamme aktiviitetit olivat aika rauhallisia; aikaisia aamupaloja, rantailua ja yleistä ihmettelyä ja kiertelyä. Kun muutama päivä reissua oli jäljellä, raahauduimme vielä siskon kanssa iltamyöhäsellä pakolliselle ”parille” yhteen monista juomapaikoista. Isi nukkumaan. Viihdyttiin ihmeen hyvin pikku baarissa, jossa palvelu pelasi ja suunnilleen puolet drinksuista olivat ilmaisia. Why not 😉 Ihmisiä kulki ohi virtana ja me seurailtiin. Kummempaa huomiota en virtaan kiinnittänyt eikä miesten bongailu tuntunut lainkaan ajankohtaiselta -niissä tylsissä rauhallisissa siellä kotona oli ihan tarpeeksi vastusta ja siskon seura oli parasta.

Kunnes.

Muutaman drinksun sumussa muistan ihmeellisen selkeästi ajatelleeni ohikulkeneesta miehestä, että hän olisi täydellinen mulle. Baarin ohi kulki vajaan kymmenen kaveruksen porukka, jota johti jotenkin vakavan ja erittäin itsevarman näköinen komea mies. Ajatus oli selkeä, mutta porukka kulki ohi kiinnittämättä huomiota meihin. En tiedä kuinka kauan aikaa kului, vielä muutama drinksu ainakin, kun sitten havahduin kyseiseen mieheen vastakkaisella puolella baaritiskiä. Yhtä vakavana, yhtä komeana. En myöskään tiedä, kuinka kauan silmäilimme toisiamme -todennäköisesti hyvän tovin- kunnes tämä tuli juttelemaan mun kanssani. Ajatukseni vahvistui ensimmäiset sanat vaihdettuamme ja muutamassa minutissa tiesin, että tämä on mies, jonka haluan. Miehen kaverit siirsivät istumapaikkansa mun ja siskoni luo ja loppuilta oli yksinkertaisesti hulvattoman hauska. Tai voisin kuvitella olleen niille, jotka muistavat siitä jotain muuta kuin täydellisen miehen täydelliset kädet, siniset silmät ja uskomattoman herkkyyden. Me vain tuijotettiin toisiamme ja siliteltiin käsiämme. Me ihan oikeesti pidettiin toisiamme käsistä, siliteltiin ja tuijotettiin silmiin. Treffit oli seuraavana iltana samassa paikassa kl 21. Puhelinnumeroa ei ollut. Mitään varmuutta ei ollut. Sama miesporukka saapui paikalle. Sama käsien silittely ja silmiintuijottelu jatkui koko illan. Siskon pahoinvointi jatkui ;D ja me saatiin kuulla moneen kertaan kuinka ällöttävän rakastuneilta me näytettiin 😀 Kuuden aikaan aamuyöstä meidän norjalais-suomalainen porukkamme juoksi Atlantin mustiin aaltoihin (pakko kai myöntää, että allekirj. jäi ainoana rannalle) ja kylminä, märkinä, onnelisina ja vapaina kävelimme pitkin aamuöisiä palmujen reunustamia katuja. Siskon kanssa saavuimme hotellille auringon noustessa kun isi alkoi valmistella aamupalaansa.

Seuraava päivä oli mun viimeinen lomalla. Sisko ja isi lähtivät lennollaan jo kotiin. Vietin koko päivän rannalla tuntemattoman mieheni kanssa ja illaksi sovimme treffit ihan kahden kesken. Ajoimme taksilla romanttiseen pieneen kylään. Söimme loistavan kalaillallisen valkoviinin kera kynttilän valossa. Kerroimme suunnilleen kaiken itsestämme. Kuljimme pimeitä katuja pitkälle yöhön jutellen kaikesta. Kirjoitin puhelinnumeroni pienelle pahvin palalle. Tiesimme, että kuuluimme yhteen. Että tulisimme aina olemaan yhdessä. Mun lähtö oli aikaisin seuraavana aamuna. Muistan, kuinka seuraavana päivänä lentokoneessa istuin valtava pala kurkussa. Kaikki tuntui selvältä, mutta mikä varmuus mulla muka mistään oli? Mistä muka tiesin, ettei kaikki ollut vain huvittelua? Mistä tiesin, että koskaan tulisin tätä ulkomaalaista miestä enää näkemään? Mistä tiesin, että mies edes koskaan soittaisi mulle? En suoraan sanottuna ollut edes varma miehen nimestä. Eikä mulla ollut edes puhelinnumeroa. Itku kiipi silmiin. Oliko tää hetkellinen lomahuuma? Oliko mies jo unohtanut minut?

Mies tuli mun luokseni Taka-Töölöön noin kuukauden kuluttua. Oli muutaman päivän. Lähti pois. Pala kurkusta oli kuitenkin kadonnut. Epävarmuus poissa. Olo onnellinen, mukava pieni hymyilyttävä ikävä. Sellainen, joka vahvistaa yhteenkuuvuuden tunnetta. Joitakin treffejä edessä. Tukholmassa. Köpenhaminassa. Suomessa ja Norjassa.

Meidän häiden aikoihin olinkin sit raskaana jo toista kertaa -kuten kuvista näkyy ;D

Kuvat on muuten ottanut ystäväni Taina, joka oli ”ihan vaan vieraana” meidän häissä. Eikä oikeastaan ihme, että tytöillä on nyt oma hääkuvausyritys Valoisa. Vinkkinä Teille, joita kosinta ehkä ystävänpäivänä yllättää tai joilla kesän häävalmistelut ja -suunnittelut ovat jo käynnissä; Valoisalta saatte tunteella ja suurella sydämellä otettuja kuvia tärkeästä päivästänne, voin suositella mitä lämpimimmin ❤

Kaikille lämmintä ja valoisaa ystävänpäivää joka tapauksessa!

180 vastausta artikkeliin “Tapaaminen

  1. Voi miten ihana tarina – kiitos Johanna kun jaoit sen meidän kanssa!! ❤ Hyvää ystävänpäivää! 🙂

    Tykkää

  2. Ihana tarina kertakaikkiaan 🙂 Mikä vuosi tuo siis tapahtui?
    Olis kiva kuulla häistä enemmänkin. Ehkä seuraavana ystävänpäivänä sitten 😉

    Tykkää

  3. Ihana tarina 🙂 Luin tuon jo toiseen kertaan, mitä nyt kyyneleiden takaa näin. Pikkaisen herkässä tilassa taidetaan olla näin loppuraskaudessa 😉 Olen onnellinen puolestanne kun olette löytäneet toisenne.

    Tykkää

  4. Ihana tarina ja jes vihdoinkin kuvia häistäsi, niitä olenkin useasti toivonut. VOi kuinka kaunis morsian olit, ihan erityisen hehkuva ja ihana ❤
    kiitos tästä 🙂

    Tykkää

  5. voi..onko tällaisia tarinoita oikeasti. kuulostaa niin ihanalta. toivottavasti elätte onnellisesti elämänne loppuun asti ❤ kiitos että kerroit näin henkilökohtaisen tarinan (vaikka olit ilmeisesti sen jo kertonut). ja kuvat häistänne ovat todellakin ihanan tunnelmallisia. ei sellaisia ”pönötys” kuvia vain tilanteesta napattuja. aurinokoista kevättä! täällä blogin lukeminen jatkuu.

    Tykkää

  6. Voi eiii, täällä tämä 9kk raskaana oleva neiti tirautti oikeesti muutaman kyyneleen (ai mitkä hormoonit?), niin ihana tarina! ❤ Rakastan pariskuntien tapaamistarinoita, ne ovat aina niin ihania, mutta tämä oli vielä jotenkin aivan erityisen ainutlaatuinen!

    Tykkää

  7. ”Oliko sun mies varattu/naimisissa kun tapasitte? Muistelen että aiemmin kirjoitit jotain second chanceista ja halusit että se hänen kohdallaan onnistuisi vaikka toisaalta halusit hänet myös itsellesi..?”
    Ei kai ollut näin??? 😮 se olisi kyllä vähemmän kaunis alku, ruma pikemminkin kenenkään suhteelle.

    Tykkää

  8. oih..ihanaa!<3 kuin suoraan jostain leffasta. 🙂 ja olet kyllä ollut niin kaunis morsian. Kaunis pari!<3

    Tykkää

  9. Ihana tarina 🙂
    mormok: mitä väliä??? Pääasia, että asiat on menneet kuten kuuluu ja ihmiset on onnellisia.

    Tykkää

  10. No, kyllä se minusta saa tarinan näyttäytymään aika eri valossa.. jos siellä on käsiä pidelty ja silitelty ja toinen on tahollaan ollut varattu… Ei kovin romanttista tai kaunista, päinvastoin. TOIVON kuitenkin ettei näin ole ja tämä oli vain jonkun kateellisen keksintöä 🙂 sillä tarina oli tosi ihana ❤

    Tykkää

  11. voi että, aivan ihana tarina! tosi romanttinen! aina sitä luulee, että ainoastaan kirjoissa ja elokuvissa on jotakin tän tapasta, mutta mukava tietää että on oikeessakin elämässä tollasta romantiikkaa! 🙂 saanko kysyä minä vuonna menitte naimisiin, ei ilmennyt postauksesta? 🙂

    Tykkää

  12. ai ettien että miten romanttista! 🙂
    olisi kiva kuulla vielä jatkoa, kuten esimerkiks että kauanko seurustelitte ensin naimisiinmenoa ja missä vaiheessa muutitte yhteen? 🙂

    Tykkää

  13. oooi oon lukenut teidän tarinan aiemminkin ja taas se vaan sai hymyilemään:)) sulla on ollut muuten uskomattoman kaunis hääpuku! ja oot ollut toosi kaunis morsian.
    sun blogia on aina niin kiva lukea, välillä tulee hömppiä, välillä vakavempia postauksia. molemmat piristävät aina:) johanna, sä olet ihana ja kaunis nainen sekä bloggaaja!

    Tykkää

  14. Minäkin oon lukenu teijän tarinan aikasemmasta blogistas. Tuli tässä mieleen, että ois kiva kuulla myös miehesi versio. Että mitä hän ajatteli ku näki sut yms 🙂 Toki ymmärrän jos ei, sillä nämähän ovat kuitenkin aika henkilökohtaisia asioita. Kiitos kuitenki ku oman version oot meille kertonu. Se on niiiin romanttinen. Myös indiedaysin pupulandia blogin pitäjällä Jennillä on aivan uskomattoman romanttinen tarina, jonka on kirjoittanut omaan blogiin ”love story” otsikolla. Kannattaa ehottomasti käyä kaikkien lukeen, niin ihana se on 🙂

    Tykkää

  15. Oih, muistan tämän tarinan jo jostain aiemmasta blogista. Erityisesti ton tuijottelun ja käsi kädessä istumisen ja siskon yökötykset:-)
    Ihania kuvia, Olli on niin söpö!!

    Tykkää

  16. Ihana tarina niin kuin kaikki rakkaustarinat! 🙂
    Mutta mua kyllä hieman ihmetyttää miten voit niin henkilökohtaisesta ja omasta asiasta kertoa noin yksityiskohtaisesti sadoille lukijoille blogissasi. Itse en ole edes lähimmille ystävilleni kertonut kaikkia yksityiskohtia ensitapaamisesta ja ensitreffeistä mieheni kanssa; jotenkin pidän niitä kaikkia ihania ja jännittäviä hetkiä vain meidän yhteisinä.

    Tykkää

  17. Loppu hyvin, kaikki hyvin! Mutta, sisäinen nipottajani tahtoo nyt nipottaa.
    Olen nimittäin lukenut tämän tarinasi joskus aikaisemminkin ja muistan jo silloin ajatelleeni että kirjoititpa kurjasti miehistä joita tapailit juuri ennen reissuasi! Jotenkin se vain tälläkin kertaa särähti rumasti korvaan, etenkin kun useimmiten nyökyttelen kirjoituksillesi ja olen kovasti ihaillut tapaasi suhtautua muihin ihmisiin ja hyviin tapoihin.

    Tykkää

  18. Iiiih, toistan nyt varmaan muiden kommentteja, mutta tämä on yksinkertaisesti niin ihana ja romanttinen tarina! Kiitos tästä, sait monta ihmistä hyvälle mielelle. 🙂

    Tykkää

  19. Njaa, minun lukutaidollani en kyllä ymmärtänyt tekstiä niin, että vanhoista heiloista olisi puhuttu kurjasti. Ensinnäkin johanna taisi olla aika nuori miehensä tavatessaan ja toiseksi kukas niitä entisiä miehiä vuolain ylisanoin muistelee…
    Tää ”tarina” on niin ihana! Kiitos, kun jaoit sen meille! Vaikka minä myös olin lukenut sen jo aikaisemmin, niin oli ihanaa lukea se uudestaan. Tää on niin ❤ ❤ Sinä myös 😉
    Ps. Hassua, että toiset kritisoi sitä, että edes kerroit teidän tarinan ja toiset taas vaatii saada tietää, mikä oli teidän molempien parisuhdetilanne tapaamishetkellä. Meitä on taas niin moneen junaan…!

    Tykkää

  20. En koe että sen seikan tiedustelu oliko mies varattu on näin yksityiskohtaisessa tarinassa enää mitään suurempaa uteliaisuutta.
    Toisaalta, minä mietiskelin joskus tarinan ekan kerran lukiessani ( kun ei tullut mieleenkään että kalastaja olis varattu ), että olipas Johanna rohkea kun ei ollenkaan miettinyt että mikähän nelikymppisessä miehessä on vikana kun silloin vielä on yksin ja lapseton.. 😉

    Tykkää

  21. Oletpa saanut aikamoisen määrän kommenteja! Voin kertoa, että tunteesi ja ajatuksesi ensitapaamisella oli yks yhteen omieni kanssa, siis kun muistelen tapaamista oman mieheni kanssa. Muistan vieläkin tarkkaan sen hetken kun ajatuksiini tuli: tämä mies on minun tuleva aviomieheni ja kyseessä oli eka ilta:)Ravintolassa mekin tavattiin, missäpä muualle nuoret tapaa (ei silloin ollut nettiä). Jouduin myös ekan illan jälkeen jännittämään tapaanko häntä enää koskaan, koska asuimme eri paikka kunnilla, väliä oli 400 km, mutta niin vain kävi että naimisissa ollaan, kolmen nuoren naisen vanhempia, jotka nyt elämässään ottavat näitä samoja askeleita:) Olet rohkea nainen, pidän siitä!

    Tykkää

  22. Ihana tarina. Luin sen jo aiemmin kun sen täällä julkaisit ja nyt uudelleen.
    Itse en ole koskaan uskonut rakkauteen ensi silmäyksellä mutta ehkä kannattaisi 🙂 Sinkku olen tällä hetkellä.
    Mä kyllä ihailen sun rohkeuttasi muuttaa vieraaseen maahan jättäen tukiverkot Suomeen.
    Hyvin vaikutat kotiutuneen ja pärjäävän 🙂

    Tykkää

  23. Hmm, oli pakko tulla vielä kommentoimaan,kun luin nuita kommentteja, jotka spekuloivat sillä, kuka oli mitenkin varattu tutustumisen lähtökohdissa ym.
    Olin itse varattu, kun tapasin nykyisen aviomieheni.Ikävä kyllä.Olisin käsikirjoittanut kernaasti hienomman kässärin kuvioille,jos mahdollista.
    Mielestäni sen ei kuitenkaan tarvitse pilata rakkaustarinaa,jos se on totta.Se rakkaustarina siis.
    Ahaa, vai pitäisiköhän kenties esim.30 vuttta onnellisesti naimisissa olleiden avioparienkin pitää rakkaustarinaansa jotenkin vajavaisena, jos lähtökohdat eivät olisikaan olleet niitä ”parhaita”?
    En tarkoittanut tällä, ettäkö toivoisin kenenkään tarinoiden alkavan ”huonoista” puitteistä tai lähtökohdista.Petoksesta tai vääryydestä.Tai muusta vastaavasta.
    Mutta eikö kuitenkin tärkeintä ole rakkaus itsessään, sillä suurinhan se niistä on.
    ..Eikä sitä muutenkaan ikinä tiedä, missä se rakkaus roihahtaa.

    Tykkää

  24. Leea, sorry 😉 Mulla on ollut aivan ihania eksiä, joita vieläkin muistelen lämmöllä, mut tää oli sellaista treffiaikaa kun kukaan ei oikein kiinostanut… :/ Että sen takia varmaan, ei mïllään pahalla 😉
    Ja mitä rohkeuteen ja nelikymmpisen valintaan tulee niin… eipä tuo silloin ollut nelikymppinen 😛 Ja aika pian tällaisetkin yksinolo-asiat selvisi siinä jutellessa… voi olla ettei miehessä välttämättä mitään vikaa ole, vaikka yksin olisikin, syitä on monia 😦

    Tykkää

  25. Ei ollut varattu tai naimissa 🙂 On ollut aiemmin, ennen minua kyllä, mutta ei silloin kun me tavattiin.

    Tykkää

  26. Ei se ollut, ihan yksikseen asusteli ja eleli 🙂 On ollut kerran ennen minuakin, mutta se oli kyllä ihan ohi siinä vaiheessa kun me tavattiin… Joten taidat muistella jotain tällaista 🙂

    Tykkää

  27. Oih, mikä ihana tarina. Vieläpä totta ❤ Mie tirautin pari kyyneltäkin. Ihan vaan puhtaasta liikutuksesta ja ilosta. Tälläisia tarinoita enemmän tähän synkeään maailmaan. Hei ihmiset! Puolet avioliitoista kestää ja onnellisia iloineen ja suruineen. Eikö se oo aivan mahtavaa? Ihanaa, suloista, mieltä lämmittävää ja toivoa viljelevää? On!On!On!
    Kaikkea hyvää teille jatkossakin 🙂

    Tykkää

  28. Mieletön tarina! Kiitos,kun kerroit. 🙂 Minua kiinnostaisi vielä (kylläpä sitä voikin olla utelias…) mikä teidän yhteinen kielenne oli aluksi (ruotsi, englanti?) ja minkälainen päätös oli muuttaa Norjaan?

    Tykkää

  29. Ihana tarian. Osaat kirjoittaa niin hyvin.
    Pääsin tunnelmaan todella vahvasti. Tippa tuli silmään. En ollut lukenut aiemmin, mutta tuo alku sopii täydellisesti siihen miten sinut tunnen. Kiitos kun kerroit !!! 😉

    Tykkää

  30. Ihanaa! Voisitko laittaa lisää jonkun postauksen yhteydessä kuvia häistänne, koristuksia ja sen sellasia fiiliksen vuoksi. missä häänne pidettiin? Alkaa kyyninen leskikin ihan vetistymään…

    Tykkää

  31. Hey there! I’ve been following your web site for a long time now and finally got the bravery to go ahead and give you a shout out from Kingwood Texas! Just wanted to mention keep up the great job!

    Tykkää

  32. An impressive share, I simply given this onto a colleague who was doing slightly analysis on this. And he in truth bought me breakfast because I found it for him.. smile. So let me reword that: Thnx for the treat! But yeah Thnkx for spending the time to discuss this, I really feel strongly about it and love reading more on this topic. If possible, as you develop into expertise, would you thoughts updating your weblog with more details? It is extremely useful for me. Massive thumb up for this weblog put up!

    Tykkää

  33. Hi there! Do you know if they make any plugins to safeguard against hackers? I’m kinda paranoid about losing everything I’ve worked hard on. Any suggestions?

    Tykkää

  34. What you posted made a bunch of sense. However, what about this? suppose you were to create a awesome headline? I ain’t saying your content isn’t solid, but suppose you added a headline that grabbed people’s attention? You could glance at Yahoo’s front page and watch how they create post titles to grab viewers interested. You might add a video or a related picture or two to grab readers interested about what you’ve got to say. Just my opinion.

    Tykkää

  35. Good one blog site proprietor results webpage article good sharings in such a blog site at all times have fun

    Tykkää

Jätä kommentti neiti Peruuta vastaus