~lauantaikahveilla~
mekko siskon tekemä / neuletakki Massimo Dutti
Meillä on kylillä aika söpö kahvila -eikö? Ei aina osaa ihan päättää istuako sisällä vai ulkona kun molempi on parempi ja viihtyisyys taattu 🙂 Viinilasillisella tai latella tai smoothiella me tässä käydään. Ja herkkupaloilla 😛
Mun kesätukka sit onkin taas aika villinä, ei oikein tullut tehtyä sille mitään aamulla… mut ois näihin kuviin kai voinut vähän sutaista siistimmäksi 😉 Voi apua. Ja kun tää mun tukka ei oo suora eikä kihara eikä mee sinne minne haluaisi. Usein tällaisia kuvia katsellessa mietin et ensi kerralla sitten jotain hiuslakkaa tai muuta. Miten se sit unohtuukin.
Haluaisin muuten ton kahvilan sinikukallisen sohvapäoytäryhmän. Ihana.
Mut kivaa lauantaita, me lähdetään varmaan johonkin iltamenoihin siskon kanssa. Täytyy siis mennä sutimaan hiuksia paikoilleen 😉 Viettäkää kiva ilta tekin ❤
kalastajanvaimo.com 
Hei!
Olen muutaman viikon lukenut blogiasi. Se on ihana, älä ikinä lopeta! Sinulla on ihanan rento suhtautuminen muotiin ja sisustamiseen ja silti tyylikäs. Minusta on mukavaa, kuinka kekseliäästi uusiokäytät vaatteitasi; mekko voi olla yhtäkkiä hame. Kiinnostuin myös Norjasta ja uudelleen neulomisesta. Kävin jo ostamassa puuvillalankaa ja aion tehdä tuubihuivin. Kiitokset sinulle, kun jaksat päivittää blogiasi niin usein! Ja usko tai älä, tietämättäsi tuot jonkun elämään iloa, paljon iloa! Oikein mukavia loppukesän päiviä!
TykkääTykkää
Jälleen kerran aivan ihania kuvia. Mulle tulee kuvista Krakovan Kazimierz mieleen jostakin syystä.
-Nelli-
http://villananna.blogspot.fi/
TykkääTykkää
Toivottavasti sun sisko tekee vielä joskus oman blogin. Aina niin onnistuneita ja ihania asuja!
TykkääTykkää
Niin totta! 🙂 Maailmassa on niin paljon negatiivisia asioita, että niistä kyllä saa riittämiin muutenkin. Sinun elämänasenteesi on huikea ja kykysi nähdä elämästä, arjesta ja juhlasta, ne kauniit ja pienet tärkeät asiat. Ne ovatkin usein tärkeämpiä ja eteenpäin vievempiä kuin ne negatiiviset. Se on taito nähdä ne positiiviset 🙂 Sillä niin se vain on, että niissä negatiivisissakin asioissa on positiiviset puolet kun oikein tarkkaan katsoo 🙂 Sitä asennetta on täältä käydä imemässä vain lisää.. 🙂 Mutta on ihanaa, että maailmassa on sinun kaltaisia ihmisa, jotka vielä jakavat sitä positiivisuutta ja onnellisuutta muille. 🙂
TykkääTykkää
Kertakaikkisen upeita kuvia. Jälleen! Ja tuo kahvilä näyttää superhoukuttelevalta. Tekisi heti mieli matkustaa sinne smoothielle 😉
TykkääTykkää
Olet aivan mahtava tunnelman luoja! Läheisesi ovat onnellisessa asemassa kun saavat kanssasi elää aidosti. Onneksi lukijoina saamme kuitenkin edes pienen palasen ammennettavaksi! 🙂 Aina ei varmastikaan ole helppoa löytää balanssia ns. real lifen ja blogielämän välillä. Tiedän kokemuksesta.
Kuitenkin olisi hyvä pitää mielessä se, että blogia kirjoitan minä itse, omilla voimavaroillani, osittain myös itsekkäistä syistä( onhan tämä mahtavaa mielen terapiaa!?). Lukijat ja kommentit ovat blogin suola, mutta kaikista tärkeintä on oma jaksaminen. Kuka jaksaa lukea loppuunpalaneen bloggarin tekstejä? Ja kyllä sen huomaa!
Sinä Johanna osaat hienosti irrottautua myös blogielämästä ja priorisoida elämääsi liittyvät asiat. Se näkyy myös täällä blogin puolella ja se vaikuttaa yllättävän moneen lukijaan hyvinkin positiivisella ja rauhoittavalla tavalla!
Kaunista loppukesää!
http://vbelieveinyourdreams.blogspot.com
TykkääTykkää
Voi mulla on ihan samanlainen hiusongelma ja lisäks vielä kiharaa babyhairia. Kostealla säällä ihan mahdoton:D
Itse ajattelin seuraavaksi kokeilla tätä: http://www.lily.fi/blogit/saara-sarvas/viikon-valinta-fudge-hair-cement
TykkääTykkää
NIIIIIN ihanan ja tunnelmallisen näköinen kahvila! Oi että 🙂 Äläkä yhtään mieti luonnonkikkuroita, ne on ihan söpöset 🙂
Tina’s / tinasdecoration2.blogspot.fi
TykkääTykkää
Älä huoli, mulla on just samanlainen pehko 🙂 Vasta nyt kolmenkympin huudeilla oon oppinut olemaan sen kanssa, ennen ressasin aina ja ikuisesti. Nyt se usein (arkena) vaan on… 🙂 Aivan ihania kuvia ja fiiliksiä, taas kerran 🙂
TykkääTykkää
Aika harvakseltaan muistan käydä lueskelemassa enää sun hassuja juttuja ja nyt taas tulin. Ja hämmästyin ihan. Kuka on tuo iso poika ja minne on hävinnyt se pieni pellavapää? Apuva. Ei kai me muute vanhennuta yhtä nopsaan?
TykkääTykkää