Puput ja varpuset

– ja yksi jumpsuit

 jumpsuit Filippa K / pupupumps Minna parikka (saatu FABista) / neuletakki ChillNorway (saatu)

 

Noi meidän varpuset. Ne ovat vaan niin ihania. Piipittävät sireenipuussa ja terassin kaiteella ihan taukoamatta. 

Mun täytyy kohta ostaa tähän kameraan joku luontokuvaajalinssi. Tai siis lintukuvaaja. Kun tässä ei nyt ollut edes zoomia. Eikä meinanut asukuvailuistakaan tulla mitään kun tipusia vaan tiirailin. 😛

Rohkeimmat ja suurimmat tiput tulevat ihan tohon rappuselle, tuijottavat sisälle -kohti ruokapöytää- ja piipittävät vähän intensiivisemmin jos ruoantulo lakkaa.

Kohta ne tulevat sisälle. Ja syövät varmaan kädestä. ❤

Musta jumpsuit on muuten jo vuosia ollut mun kesäklassikko. Siis sellainen takuuvarma vaatekappale, jonka voi aina laittaa päälle ja olo on aina hyvä. Tämän Filippa K:n ostin käytettynä, tosin ihan uudenveroisena. Ja parikan pupuset viihtyvät hyvin ulkona yrttien ja salaattien seassa. 🙂 Ne ovat just täydelliset tällaisten muuten yksinkertaisten asujen kera.

Mun on muuten pakko sanoa pari sanaa taas bloggaamisesta… kun nyt just tuli mieleen. Siitä, miten usein mietin, että mitä Te saatte blogeista, mitä Te odototatte saavanne, mitä minä itse saan. Mietin joskus, että voiko näillä asukuvilla olla jotain annettavaa -ja aina palaan siihen omakohtaiseen kokemukseen ja mielipiteeseeni, että kyllä. Mulle blogeissa hauskinta on juuri asukuvat ja niitä blogeja on hauskin seurata, joissa on asukuvia. Piste. Maailma on täynnä kaikkea muuta vakavaa, kaikkea muuta, jolla pitäisi olla jotain annettavaa, jotain siivistävää sisältöä. Kyllä täällä tarvitaan kevyempääkin ravintoa aivoille. Ja ennen kaikkea sielulle, mielelle. Kaiken ei tarvitse eikä kannata ruokkia aivoja. Eikä aina ja kaikkien ole pakko yrittää tuottaa jotain vakavaa sisältöä -vain koska se tuntuu ajan hermolla olevan ainoa älyllisesti hyväksyttävä vaihtoehto.

Ja mietin hirmu usein Teitä. Tiedän, että teitä on aika iso joukko ja että siellä on ihmisiä, joilla olisi varmasti jollain tavalla enemmän annettavaa kuin mulla. Tai monella tavalla. Joku on aina kaunimpi, fiksumpi, parempi sanomaan oikeita asioita, pukemaan tunteita sanoiksi, välittämään tunnelmia, kuvaamaan, pukeutumaan… Yritän nyt siis sanoa, että älkää vaan kuvitelko mun ajattelevan olevani maailman ihmeellisin olento, jota on vaan pakko esitellä koko maailmalle -kuten bloggajista ehkä joskus tulee mieleen ajatella. Ja yritän sanoa, että oikeasti arvostan Teitä paljon. Siis tiedän, että siellä on fiksuja ihmisiä ja olen todella otettu ja kiitollinen siitä, että luette mun blogia. Luulen, ettei kovin hyvää blogia voisi edes tehdä, jollei arvostaisi lukijoitaan. Kyllä sen vaan huomaisi, jos kirjoittaja pitäisi itseään jossain korokkeella ja kuvittelisi kirjoittavansa aivottomalle muurahaisjoukolle… 😛 Muurahaisia mitenkään loukkaamatta. Ne ovat hirmu ahkeria ja uskomattoman taitavasti järjestäytyneitä.

Sit se ois edessä viikonloppua 🙂 Kaunista perjantaita alkuunsa Teille kaunokaiset! ❤

87 vastausta artikkeliin “Puput ja varpuset

  1. Minusta tämä blogi on aivan ihana ja piristävä! Vaikutat aidolta persoonalta ja niin pukeutumisvinkkejä kuin muuta elämääsi on mukava seurata blogin välityksellä 🙂 jatka vain samaan malliin, oikein ihanaa kesää Johanna! 🙂

    Tykkää

  2. Minusta tämä blogi on aivan ihana ja piristävä! Vaikutat aidolta persoonalta ja niin pukeutumisvinkkejä kuin muuta elämääsi on mukava seurata blogin välityksellä 🙂 jatka vain samaan malliin, oikein ihanaa kesää Johanna! 🙂

    Tykkää

  3. Heippa,
    Blogisi on ihana hyväntuulen keidas, kiitos siitä. Älä välitä negatiivisista ihmisistä.
    Kysyisin, mistä on terassinne ihana matto hankittu? Mitä materiaalia se lienee? Upea piristys!
    Ihanaa alkavaa kesää sinulle ja perheellesi! 🙂

    Tykkää

  4. Vierailija
    23.05.2014 klo 03:31

    Höpsistä viaton huomauttelija – sanakirjan mukaan sekä sireeni että syreeni käy puhuttaessa alkukesästä kukkivasta puuvartisesta pensaasta. 

    Ei ole mitään höpsistä, totta on vain se, että sekä sireeni että syreeni käy tuon kasvin nimityksestä. Syreeni vaan on oikea nimi. Sireeni on kansanomainen nimitys. Luultavasti y:n muuttuminen i:ksi juontaa juurensa ihan vain omasta ääntämyksestämme: onhan suomalaisen tavallaan helpompi sanoa sireeni kuin syreeni. Syreeni nyt kaikesta huolimatta on tämän kyseisen kasvin oikea nimi, koska se tulee ensinnäkin sukunsa latinankielisestä nimestään Syringa, joka taas on johdettu kreikan kielisestä sanasta syrinx (tarkoittaa onttoa putkea). Itse olen oppinut puutarhuriäidiltäni tuon ”oikean” nimen eli syreenin, joten joka kerta kun joku rupeaa puhumaan sireeneistä, en voi estää itseäni saamasta mielikuvaa vilkkuvista ja vinkuvista hälyttimistä.. 😀 En siis tarkoittanut tällä pätemiselläni mitään pahaa!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: