– ja yksi jumpsuit
jumpsuit Filippa K / pupupumps Minna parikka (saatu FABista) / neuletakki ChillNorway (saatu)
Noi meidän varpuset. Ne ovat vaan niin ihania. Piipittävät sireenipuussa ja terassin kaiteella ihan taukoamatta.
Mun täytyy kohta ostaa tähän kameraan joku luontokuvaajalinssi. Tai siis lintukuvaaja. Kun tässä ei nyt ollut edes zoomia. Eikä meinanut asukuvailuistakaan tulla mitään kun tipusia vaan tiirailin. 😛
Rohkeimmat ja suurimmat tiput tulevat ihan tohon rappuselle, tuijottavat sisälle -kohti ruokapöytää- ja piipittävät vähän intensiivisemmin jos ruoantulo lakkaa.
Kohta ne tulevat sisälle. Ja syövät varmaan kädestä. ❤
Musta jumpsuit on muuten jo vuosia ollut mun kesäklassikko. Siis sellainen takuuvarma vaatekappale, jonka voi aina laittaa päälle ja olo on aina hyvä. Tämän Filippa K:n ostin käytettynä, tosin ihan uudenveroisena. Ja parikan pupuset viihtyvät hyvin ulkona yrttien ja salaattien seassa. 🙂 Ne ovat just täydelliset tällaisten muuten yksinkertaisten asujen kera.
Mun on muuten pakko sanoa pari sanaa taas bloggaamisesta… kun nyt just tuli mieleen. Siitä, miten usein mietin, että mitä Te saatte blogeista, mitä Te odototatte saavanne, mitä minä itse saan. Mietin joskus, että voiko näillä asukuvilla olla jotain annettavaa -ja aina palaan siihen omakohtaiseen kokemukseen ja mielipiteeseeni, että kyllä. Mulle blogeissa hauskinta on juuri asukuvat ja niitä blogeja on hauskin seurata, joissa on asukuvia. Piste. Maailma on täynnä kaikkea muuta vakavaa, kaikkea muuta, jolla pitäisi olla jotain annettavaa, jotain siivistävää sisältöä. Kyllä täällä tarvitaan kevyempääkin ravintoa aivoille. Ja ennen kaikkea sielulle, mielelle. Kaiken ei tarvitse eikä kannata ruokkia aivoja. Eikä aina ja kaikkien ole pakko yrittää tuottaa jotain vakavaa sisältöä -vain koska se tuntuu ajan hermolla olevan ainoa älyllisesti hyväksyttävä vaihtoehto.
Ja mietin hirmu usein Teitä. Tiedän, että teitä on aika iso joukko ja että siellä on ihmisiä, joilla olisi varmasti jollain tavalla enemmän annettavaa kuin mulla. Tai monella tavalla. Joku on aina kaunimpi, fiksumpi, parempi sanomaan oikeita asioita, pukemaan tunteita sanoiksi, välittämään tunnelmia, kuvaamaan, pukeutumaan… Yritän nyt siis sanoa, että älkää vaan kuvitelko mun ajattelevan olevani maailman ihmeellisin olento, jota on vaan pakko esitellä koko maailmalle -kuten bloggajista ehkä joskus tulee mieleen ajatella. Ja yritän sanoa, että oikeasti arvostan Teitä paljon. Siis tiedän, että siellä on fiksuja ihmisiä ja olen todella otettu ja kiitollinen siitä, että luette mun blogia. Luulen, ettei kovin hyvää blogia voisi edes tehdä, jollei arvostaisi lukijoitaan. Kyllä sen vaan huomaisi, jos kirjoittaja pitäisi itseään jossain korokkeella ja kuvittelisi kirjoittavansa aivottomalle muurahaisjoukolle… 😛 Muurahaisia mitenkään loukkaamatta. Ne ovat hirmu ahkeria ja uskomattoman taitavasti järjestäytyneitä.
Sit se ois edessä viikonloppua 🙂 Kaunista perjantaita alkuunsa Teille kaunokaiset! ❤
kalastajanvaimo.com 
Bloggari on itse valinnut, että esittelee itseään ja asuaan,ajatuksiaan, kyllä minun mielestä on eri asia jättää negatiivinen kommentti bloggarille kun sanoa ystävälle.tämä ystävä pukeutuu muista syistä niin kun pukeutuu ei siksi että esittelisi asuaan niinkun bloggarit. ja on tosi lapsellista ajatella, että kaikkia päivän asut voisivat aina miellyttää joten miksi asiaa ei saa ilmaista jos asusta tai ajatuksista ei pidä vaan aina pitäisi kehua ja ihailla asuja?
ja tuo blogimainonta on muuten asia mikää nyppii, itse olen alkanut oikein boikottiin,enkä vahingossakaan osta mitään mikä on esitelty jossain blogissa.
TykkääTykkää
Olen tosi iloinen että olen löytänyt blogisi. Saan siitä paljon positiivista energiaa. Niinkuin joku toinen aiemmin jo kommentoi, ihailen tapaasi löytää arkisista asioista tai näkymistä kauneutta. Kaikki kuvasi ovat aivan huippuja, tuijottelen niitä pitkään. Kirjoitat asioista joista olen kiinnostunut, lapsista, käsitöistä, matkustelusta, vaatteista, sisustamisesta, ruuasta, arkisista puuhista… Tyyli jolla kirjoitat on erinomainen, tiedän joitain blogeja joissa on hienoja kuvia ym. mutta joista paistaa rivien välistä jokin ärsyttävä kirjoittajan itsensä pönkittäminen ja piilokehuminen, sellainen teennäinen esittäminen että oma elämä on jotenkin ylitäydelistä. Sinun kohdallasi sellaista ei ole koskaan ollut.Toivottavasti jatkat samaa tyyliäsi vielä pitkään! Ihanaa kesää Sinulle Johanna!
TykkääTykkää
Joo no kyllä minusta tämäkin blogi pyrkii esittelemään vain ne elämän parhaat palat, ei mitään arkisia vastoinkäymisiä. Huvittavaa, miten erilailla me lukijat näemme ja koemme asiat..
TykkääTykkää
Ja minusta tämän blogin paras puoli onkin se, että kun avaan selaimen ja klikkaan Kalastajan Vaimo -pikalinkkiä, tiedän saavani päivääni piristystä, kauneutta ja hyvää mieltä! Sen sijaan, että alkaisin lukemaan Johannan kurjasti kuluneesta päivästä… Sitähän tässä omassa elämässä on ihan tarpeeksi (jollei jotain hyvääkin :D)! Jokainenhan meistä itse valitsee ne blogit listoilleen, joista pitää. Elämän nurjuudesta voi halutessaan lukea sellaisista blogeista, jotka niitä tarjoaa ja jättää nämä aurinkoiset päivän piristykset väliin, jos haluaa oman kurjuuden lisäksi myötäelää toistenkin kurjuudessa!
TykkääTykkää
Minusta tämä blogi on aivan ihana ja piristävä! Vaikutat aidolta persoonalta ja niin pukeutumisvinkkejä kuin muuta elämääsi on mukava seurata blogin välityksellä 🙂 jatka vain samaan malliin, oikein ihanaa kesää Johanna! 🙂
TykkääTykkää
Minusta tämä blogi on aivan ihana ja piristävä! Vaikutat aidolta persoonalta ja niin pukeutumisvinkkejä kuin muuta elämääsi on mukava seurata blogin välityksellä 🙂 jatka vain samaan malliin, oikein ihanaa kesää Johanna! 🙂
TykkääTykkää
Heippa,
Blogisi on ihana hyväntuulen keidas, kiitos siitä. Älä välitä negatiivisista ihmisistä.
Kysyisin, mistä on terassinne ihana matto hankittu? Mitä materiaalia se lienee? Upea piristys!
Ihanaa alkavaa kesää sinulle ja perheellesi! 🙂
TykkääTykkää
Ei ole mitään höpsistä, totta on vain se, että sekä sireeni että syreeni käy tuon kasvin nimityksestä. Syreeni vaan on oikea nimi. Sireeni on kansanomainen nimitys. Luultavasti y:n muuttuminen i:ksi juontaa juurensa ihan vain omasta ääntämyksestämme: onhan suomalaisen tavallaan helpompi sanoa sireeni kuin syreeni. Syreeni nyt kaikesta huolimatta on tämän kyseisen kasvin oikea nimi, koska se tulee ensinnäkin sukunsa latinankielisestä nimestään Syringa, joka taas on johdettu kreikan kielisestä sanasta syrinx (tarkoittaa onttoa putkea). Itse olen oppinut puutarhuriäidiltäni tuon ”oikean” nimen eli syreenin, joten joka kerta kun joku rupeaa puhumaan sireeneistä, en voi estää itseäni saamasta mielikuvaa vilkkuvista ja vinkuvista hälyttimistä.. 😀 En siis tarkoittanut tällä pätemiselläni mitään pahaa!
TykkääTykkää