Kritiikkiä kritiikistä

…just thinking loud…

 Heisan 🙂 Vaikka olenkin ollut kommenttiboksissa taas viime päivät kovin hiljainen, on sieltä yksi mielipide ihan kirvoittanut vastaamaan oman postauksen verran. Tai siis mielipiteenvaihto, ei niinkään yksittäinen kommentti. (En ole siis ihan poissaoleva, I’m watching you…. 😉 )

Kaikki alkoi kommentista, jonka kirjoittaja kertoi lukeneensa mun blogia vuoden verran ja pitävänsä tätä tylsänä ja kuviakin aina samanlaisina. Kritiikin välttämättömyyttä kyseenlaistettiin myöhemmässä kommentissa, johon taas vastattiin kysymyksellä ”Miksei muka saisi kritisoida?”.

Koska tää kritisointi ja sen välttämättömyys on ollut kommenttiboksissa ennenkin aikamoinen dilemma, ajattelin nyt vihdoin sanoa jokusen mielipiteen asiasta. 

Ihmisillä on mun mielestä nimittäin nykyään ihan ihmeellinen tarve kritisoida kaikkea. Et ole järkevä fiksu ihminen, jollet kritisoi, jollet ajattele kriittisesti kaikesta. Jollet oikein etsimällä etsi virheitä, jotain mistä valittaa. Ajattelutapahan iskostetaan meille jo ihan peruskoulusta; sun on pakko oppia kyseenalaistamaan kaikki. Ja tosi hyväkin näin. Maailma on nykyään täynnä vaikka mitä. Kaikkea ei saa uskoa ja niellä. 

Ja ollaanhan me hyvänen aika Suomessa, älykkäiden ja teknologisesti kehittyneiden ihmisten maassa.

Jossain vaiheessa vaan kritisoiminen ja valittaminen kääntyy ihan surulliseen suuntaan vain siksi, että meillä ihmisillä on kauhea tarve vaikuttaa fiksuilta ja vaatia parempaa. Suomen loistava kouluruoka on p****a eikä kaupan leipähyllystäkään taida löytyä yhtään tarpeeksi täydellistä leipää. Ja jollei valita, niin tyhmähän sitä on. Jos vaan hymyilee että onpa hyviä leipiä rivissä tai -kamala sentään- tyytyy siihen mitä on saatavilla. Tyhmäähän se on.

Ja mun mielestä kun tuntuu yhä enemmän siltä että tyytyväisyys, onnellisuus ja vähään tyytyminen vaatii enemmän älykkyyttä ja elämänkokemusta kuin se ainainen vaatiminen ja valittaminen. 

Miten minusta tuntuu jotenkin myös siltä, ettei kaikki kritiikki ollenkaan ole kehittävää tai järkevää -saati välttämätöntä. Ei sen antajalle eikä saajalle. Vaikka kuinka olisi sananvapaus ja kaikilla oikeus omaan mielipiteeseensä. Ja vaikka kuinka olisi opetettu kriittisen ajattelun olevan se ainoa oikea fiksu tapa. Ehkä sekin kannattaa kyseenalaistaa. Että onko mulle (tai muille) sittenkään hyväksi lähestyä asioita näin kriittisesti. Onko se sittenkään parasta mulle, mun itsetunnolle ja ihan yleisesti pääkopalle. Parantaako se sittenkään mitään, muuttuuko joku paremmaksi.

Hmm. Kunhan mietin 😉 

Tai no, kyllä te ehkä tiedätte mun mielipiteen. En edes mieti. 

137 vastausta artikkeliin “Kritiikkiä kritiikistä

  1. Mua harmittaa jo valmiiksi sun puolesta vähän se, että vaikka täällä olisi 300 ihanaa kommenttia ja yksi tyly, se negatiivinen saattaa helposti silti keulia muistissa ohi :/ Toivotaan, ettei niin käy, itsellä ainakin on aina vähän kestämistä kun huonoa palautetta tulee! Mutta siis, kiitos paljon kun kirjoittelet, arvostan mittaamattomasti sun tekstejä, kuvia, panostusta ja elämänasennetta. Olen ollut lukija jo vuosikaudet. Kauniita elokuun päiviä Norjaan!

    Tykkää

  2. Täällä blogiasi lukee kohta 50v. ”täti”, olen jo lukenut jonkin aikaa ja en voi muuta kuin kehua tyyliäsi niin omassa pukeutumisessasi ja kodissasi ym.ja nautin kuvistasi joissa on maisemia ja perheenne arkea unohtamatta upeaa kotianne, ei ollenkaan voi sanoa jotta mm. kuvasi olisivat samoja etc. toivottavasti jaksat kaikesta huolimatta jatkaa kirjoittelua. Tuntuu todella olevan ikävä ilmiö oman pahanolon johdosta heittää lokaa niille jotka viitsivät, kerkiävät ja haluavat jakaa pienen osan arjestaan, julkisesti.   
    p.s pakko oli näin perjantai-illan kunniaksi ajaa vielä citymarkettiin vähän ennen sen sulkeutumista ostamaan tuo kehumasi Mabellinen master smokey kynä !!! 

    Tykkää

  3. Toisaalta, kun kerran on niin tyytyväinen itseensä ja elämäänsä, että päivästä toiseen haluaa asettaa ja kuvata itsensä, kotinsa, lapsensa, elämänsä, nettiin kaikkien näkyville, ei kai ole mikään ihme, että kommentteja tulee. Itsehän olet asettanut itsesi näytteille.

    Tykkää

  4. Puhut kyllä ihan asiaa.. tuntuu että että ihmiset ei ole mihinkään tyytyväisiä. Silloin on omassa elämässä jotain pahasti pielessä, jos pitää kiitosta itselle antaa muita kritisoimalla.

    Tykkää

  5. Vierailija
    14.08.2013 klo 10:44

    Ihan vain yleissivistykseksi. Huomaan, että et ole käynyt korkeakouluja. Monet ajattelevat kriittisesti, koska ajattelun taso on hilattu ylös. Ei otetakkaan asioita niinkuin ne aamulla lehdessä painetaan.  Niin, ja tieteen tehtävä on kyseenalaistaa. Ajatella kriittisesti. Mutta tämä on tottavie vain hoitajan blogi.

    Tykkää

  6. Korkeakoulu ei todellakaan takaa henkilön henkistä tasoa niinkuin edellisen kommentoijan viestistä näkyy. On kysymys asioista ja asioista ja kyvystä erottaa ne toisistaan. Korkeakoulu uusiksi ja ehkä joku täydentävä opinahjo tai ehkä vaan vähän enemmän elämänkokemusta sinulle.

    Tykkää

  7. Sanonpa vaan, että repeäis verkkarit jos ei ois mahdollisuutta olla erilainen ja erimieltä. Jos pitäisi esim. katsoa vain yhtä kanavaa ja lukea samaa blogia, syödä samaa ruokaa ja käydä samassa kaupassa ja käyttää vaikka samaa vessapaperia kuin naapurit ( vaikka se niiden paperi pyyhkiikin pas***sti. ).  Että eikö ookin ihan kiva, että saa olla omaa mieltä & olla erimieltä??  Oisko se sellaista tervettä vuorovaikutusta? Niin lukijalle kuin blogin pitäjälle.  Ois karseeta jos blogin pitäjäkin joutuis vaan tykkäämään lukijoista, jotka eivät välttämättä saa koskaan hernettä nenästään pois.

    Tykkää

  8. Tiiätkö, sä puit mun ajatukset sanoiksi. En oo lukenut kommenttiosiota sun blogista (kun olen keskittynyt vaan ihaniin kuviin ja teksteihin), mutta ihan perhe-elämässä olen törmännyt samaan 😀 Lapset valittaa koko ajan, mitään ei viitsitä edes yrittää, vaan heti pitää valittaa kuinka ”tyhmä maitopurkki, kun se ei aukea” tai ”mä en saa/ylety/osaa!!”. Vaikka kritisointi on joskus ihan aiheellista, niin olen huomannut viime aikoina itseni sanomasta, että miksi ei voi vain tyytyä siihen mitä on. Jos makkarasta ei saa kuoria pois, niin sitten se pitää syödä kuorineen tai jättää syömättä. Kun se kritisointi ja valittaminen on ihan jokapäiväistä, isoilta lapsilta ja lähinnä laiskuudesta tai viitsimättömyydestä johtuvaa, niin kyllä tämän äidin hermot ainakin välillä pettää. Miksi ei voi kannustaa toisia ihmisiä, välillä vaikka tyytyä siihen vähän ”huonompaan ” vaihtoehtoon, tehdä itse parempi tai vain pitää ne mölyt mahassaan?

    Tykkää

  9. Hei  Johanna, olen seurannut sinun blogiasi taalta Sveitsista kasin jo parin vuoden ajan ja rehellisesti sanoen, minua ilahduttaa sinun kirjoitustyylisi, ihanat kuvat kauniista Norjasta, perheestasi, luonnosta, vaatteistasi, leipomuksistasi,  iloisista asioista yleensakin ja musiikki valintasi!!!. Olet kaunis ihminen ulkoisesti ja sisaisesti, en ole ihan varma onko tama oikeasti suomea ja pahoittelen jos ei ole, mutta olen asunut niin kauan pois Suomesta, etta kielioppi ja sanonnat ovat varmaan muuttuneet. Saamaasi mielestani aiheettomaan kritiikkiin sanoisinkin etta criticism like the rain should be gentle enough to nourish a man’s growth wihtout destroying his roots and people who criticise the harshest are the ones who would trade the places fastest… Jatka omaan ihanaan ja mielta nostavaan tyyliin, on ihanaa, etta jaat elamaasi meidan muiden kanssa ja toivottavasti saamallasi tuella jaksat ja kirjoitat monina tulevina vuosina!! Kiitos Johanna, olet upea!
    parhain terveisin
    Kitty
     

    Tykkää

  10. Minä olen seurannut Kalastajan vaimon blogia ja sen myötä Johannan & perheen elämää aivan alusta alkaen. Siis vuosia. Ja pitänyt kaikesta: muodista, asuista, lifestylesta, kodista, ruuista, Norjassa liikkumisesta kuin muualla matkaamisesta – Johannan tavasta elää ja olla tällä maapallolla.
    Jos joku on keksinyt kritisoida blogia tylsäksi (en yleensä lue kommentteja, ne eivät kiinnosta, mutta nyt Johannan oma kirjoitus sai minut tulemaan tänne), hän itse asiassa kritisoi – Johannan elämää!!! Oi aikoja, oi tapoja. Tähänkö on tultu…
    Samaa omituista negatiivista kritiikkiä löytyy esim. (iltapäivä)lehtien juttujen kommenteissa. Kovin on laajalle levinyt yhteiskunnassamme toisen vähättely tai ivaaminen, mistä lie alkanut ja mitä henkilökohtaista hyvää tällaisten kirjoittajat itselleen saanevat. Jätetään nämä kiehumaan omiin liemiinsä.
    Kiitos erinomaisen inspiroivasta blogista, Johanna! Tästä tykkäävät äidit ja äitien äidit 🙂
     
     

    Tykkää

  11. Luulen että meiän suomalaisten vika on arvostella kaikkea. Oma näkökanta on tietysti oikea, Miksei vain anneta asian olla, kaikilla on omanlaisensa juttunsa. Sehän on sitä kirjoa ja mahdollisuus löytää uutta pikku vinkkiä omiinkin juttuihin. Mutta ei! Kannanottoja tarvittaisiin esim, hinnan nousuihin! Silloin ollaan hiljaa. Piksu
    s
    ksyä ja a
     
     
     
     
     
     
     
     
     
    Suomalaisten pitäisi hanakammin ottaa kantaa ja näyttää mieltä esim, hintojen noustessa! Mutta ei silloin! Piksu

    Tykkää

  12. [quote author=”Vierailija” time=”14.08.2013 klo 10:44″]
    Ihan vain yleissivistykseksi. Huomaan, että et ole käynyt korkeakouluja. Monet ajattelevat kriittisesti, koska ajattelun taso on hilattu ylös. Ei otetakkaan asioita niinkuin ne aamulla lehdessä painetaan.  Niin, ja tieteen tehtävä on kyseenalaistaa. Ajatella kriittisesti. Mutta tämä on tottavie vain hoitajan blogi.
    Ja päästäkseen hankkimaan korkeakoulu sivistystä tulisi hallita suomen kieli paremmin kuin edellinen kirjoittaja. Olisikohan yleissivistys hankittu jollain muulla kuin kotimaisella keilellä? Kyllä vain hoitaja hallitsee kielen käytön miellyttävlukuisempana kuin korkeakoulusivistymätön kommentoija.
    En voi ymmärtää, miksi kukaan lukee vuoden ajan blogia, joka ei kiinnosta. Sontaa voi lapioida hevoskarsinassa, ei sitä tarvitse netissä mättää.

    Tykkää

  13. Hyvä kirjoitus. Olen satunnainen vierailija, joka on keikkunut blogiasi kurkkimassa useiden vuosien ajan. 
    Nykypäivän kritiikkipakosta ja yleisestä asenneympäristöstä mielestäni hyvin kertoo 3-vuotiaan kuopukseni kommentti häntä päivittäin päiväkodista hakiessani: Kysyessäni kuinka päivä meni, hän vastaa oikein venyvällä ison pojan äänellä: ”Ihan tylsästi.” Kun sitten juttua jatketaan, selviää että päiväkodissa on ollut kiva päivä, ruoka on ollut hyvää, leikit hauskoja ja kaverit mukavia sekä kilttejä. Eli mitään valitettavaa ei oikeasti olisi, mutta kunhan nyt vaan valittaa, kun se kerran tapoihin kuuluu. Toivottavasti ei kauan! Olemme hänen kanssa tästä keskustelleet.
    Kritiikkiä saa ja pitääkin mielestäni esittää, jos siihen on aihetta, jos se on perusteltua eikä vain ympärimalkaista – esim kuvien kutsuminen aina samanlaisiksi on mielestäni lattea ja pintapuolinen kommentti, johon ei sen suuremmin tulisi kiinnittää huomiota.
    Itse pidän aivan ihanana asiana sitä, että kouluissa täällä Suomessa nykyään lähestytään ongelmia useimmiten positiivisia asioita korostamalla ja negatiivisia asioita yhä seuraamalla muttei kuitenkaan jalustalle nostamalla, jolloin niistä tietenkin tulee entistä trendikkäämpiä. Kasvattajana täällä kotona pyrin samaan. Muutos asenteisiin ja yleisesti cooleihin käyttäytymismalleihin lähtee jokaisesta pienestä ihmisestä. Sinusta, minusta ja meidän kaikkien lapsista.

    Tykkää

  14. Moi, en ole lukenut sun blogia, enkä näitä keskusteluja, mutta satuin nyt vilkaiseen tätä keskustelua ihan johtuen mielenkiintoisesta otsikosta. Ensimmäisen kommentin sanat iski multa ilmat pihalle…..muuta en sano, siis oli ihan oikeassa.
    Toiseksi, olet kaunis nainen-oikeasti. Ja hyvä kroppainen.
    T itse itsensä rumana näkevä nainen

    Tykkää

  15. Kateus jyllää. Kaunis bloggaaja, ihanat lapset, hyvä perhe-elämä, tyytyväinen työhönsä… Yksinäinen korkeakoulun käynyt nainen kadehtii ja kritisoi, jostainhan se vika on löydettävä, näin yliopistoissa opetetaan, omaan kriittiseen ajatteluun. Mutta tekeekö se onnelliseksi?

    Tykkää

  16. Vierailija
    15.08.2013 klo 02:09

    Tykkäsin kovasti kirjoituksestasi. Olen itsekin ihmetellyt tätä samaa ilmiötä. Sinun tekstistäsi inspiroituneena jatkoin aiheesta omassa blogissani valokeila.wordpress.com. Keskustelua nimittäin kriittisyydestä mielestäni ehdottomasti kaivataan. Minusta kriitikin tulisi olla sellaista, että siitä voidaan keskustella eikä niin että se on yksipuolista toisten (ajatusten) teilaamista.

    Ihanasti sanottu: keskustella. Ikävä kyllä tässä näyttää nyt siltä, että ns. kritiikki teilataan kaikkien lukijoiden toimesta. Oliko se oikeasti kritiikkiä? Vai vain mielipide, joka kertoi enemmän kirjoittajan ajatuksista kuin blogin pitäjästä? Ennemmin sanoisin tätä teilaamiseksi: kymmeniä kirjoituksia yhtä ihmistä vastaan. Tällainen teilaus tuntuu erityisen pahalta.
     

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: