Kookosöljy

~ oil pulling ja muita käyttötapoja ~

Joululoman aikana olen syönyt paljon enemmän niin makeita kuin suolaisiakin herkkuja kuin arkena. Juonut alkoholipitoisia juomia ja valvonut. Ja nyt on talvi – ihon kauhuaika. Kaikki nämä tuottavat mulle yleensä finnejä, näppyjä tai ainakin muuten vain ärtynyttä ja oireilevaa ihoa. Ei nyt; iho on ihan loistokunnossa. Miksi? Hmm, jutellaan vähän kookosöljystä!

Ruoanlaitossa kookosöljy ei ole mulle lainkaan tuttu, mutta aurvedinen eli koko kehoa puhdistava öljypurskuttelu sen sijaan on ihan mun juttu.

Oletteko kokeilleet? Öljypurskuttelu on oikeastaan ikivanha tapa ja siihen voi käyttää mitä vain (esim. seesam) kylmäpuristettua kasviöljyä, mutta kookos on maultaan miellyttävä, omaa lukuisia terveysvaikutteita ja on mm. antibakteerinen. Jos nyt sattuu pitämään kookoksen mausta. 😉

Mitä ja miten?

-Osta purkki luomua neitsytkookosöljyä; mieluiten luontaistuotekaupasta, jotta voit olla varma tavaran laadusta.

-Säilytä purkki huoneenlämmössä (jääkaappikylmänä öljy on liian kovaa käsittelyyn).

– Ota aamulla suuhusi ruokalusikallinen öljyä ja purskuttele sitä noin 15 min. Purskuttelu ja öljy sitoo suun bakteereja, parantaa suun terveyttä, ikeniä, hengitystä sekä kirkastaa ja valkaisee hampaita. Vartti on hyvä aika, sillä se ehtii kerätä bakteereja, mutta elimistö ei ehdi alkaa uudelleen käyttämään niitä. Jos vartti kuitenkin tuntuu liian pitkältä, aloita 5 minuutilla ja vaikka vain teelusikallisella öljyä. Purskutteluaikaa voi kasvattaa vähitellen.

-Varo nielemästä öljyä purskuttelun aikana, sillä tarkoitus on päästä eroon bakteereista. Sylje lopuksi öljy roksikseen, sillä viemärit eivät siitä pidä. Pese lopuksi hampaat.

Kookosöljypurskuttelu siis oikeasti valkaisee hampaita ja parantaa suun terveyttä. Suun terveyshän taas tunnetusti on yhteydessä ja itseasissa avainroolissa koko muun kehon tervyden kanssa, joten ei kai ihmekään, että huomaan positiivsen vaikutuksen myös ihon kunnossa. (Toinen mun ihon ihmetuote on kuvassa näkyvä musta konjakkisieni.)

Kookosöljyllä on epäilemättä rauhoittava, kosteutava ja parantava vaikutus ihoon ja onpa sen todettu auttavan jopa akneen. Muistanpa Rillan (toinen kookosöljyä suosiva bloggaaja! :)) kertoneen kokemuksistaan atooppisen ihottuman hoidossa. 

Kookosöljyä voi siis käyttää ihan vaikka kasvovoiteena; myös silmien ympärillä. Näissä kuvissa mulla on muuten kookosta kasvoilla. Oma ihoni ei ihan superkuiva ole, joten en käytä tätä päivttäin, mutta pienet annokset silloin tällön tekevät oikein hyvää. Kuivaihoiselle kookosöljy ei varmasti ole hullumpi talvella päivittäinkin. Jollei kuitenkaa ihan kasvovoiteena halua kookosöljyä käyttää, voi sitä ainakin käyttää aivan loistavana meikinpoistajana; öljymäisyytensä ansiosta silmämeikkikin lähtee tehokkaasti.

Kookosöljystä saa myös kotitekoisen hiuskuurin; hiero öljy hiuksiin, anna vaikuttaa vartti ja pese pois. Myös kuivat latvat saavat hoitoa ja kiiltoa kookosöljystä.

Keksittekö muita käyttötapoja kookosöljylle?? 😉 Purskuttelu on ihan jo aamurutiini enkä ihan heti aio lopettaa; päin vastoin. Kiva nähdä miten iho pysyy kosteutettuna talven läpi. Hampaat ovat mielestäni kirkastuneet entisestään purskuttelun aloitettuani. Aika valkoiset hampaathan mulla on aina ollutkin, mutta huomaan kyllä purskuttelun korostaneen valkoisuutta. Edullinen ja kaiken lisäksi terveellinen tapa valkoiseen hymyyn siis! 🙂

Kertokaa jos teillä on kokemuksia, olisi kiva kuulla!

135 vastausta artikkeliin “Kookosöljy

  1. Tuli mieleen pari kysymystä..
    Tässä on nyt siis kolme eri juttua: purskuttelu, ihonhoito ja sitten kookosöljyn nauttiminen sisäisesti. Ja pelkkä purskutteluko siis jo parantaa ihoa? Vai ymmärsinkö väärin? Ite kyllä aattelisin, et purskuttelu vaikuttais vaan suun sisällä, ja iho on asia erikseen.
    Ja varmaan kookospurskuttelijat yleensä on ihmisiä, jotka muutenkin pyrkii elämään terveellisesti, ja kokeilee muitakin luonnonmukaisia tuotteita. Tai siis tuskinpa vaikutukset olis niin hyviä, jos purskuttelun jälkeen vetäis roskaruokaa päivät pitkät eikä muuten hoitais ihoa mitenkään..? Koska kyllähän Johannallakin näkyy olevan käytössä aikamoinen ihonhoitotuotearsenaali, ei hänkään pelkällä kookosöljyllä porskuta? Vai onko kaikki muu jäänyt pois?
    Tästä oikeasti tarvittais iso tieteellinen tutkimus, ei siksi että kaikesta pitäis saada tutkimustietoa, vaan siksi, että ”vaihtoehtosille mutu-jutuillehan” on suureksi eduksi, mikäli ne saa vielä kovia faktojakin taakseen. Ja silloin myös ymmärrettäis paremmin, mikä vaikuttaa mihinkin.

    Tykkää

  2. Hei!
    Kiitos Johanna kivasta blogista! Käyn tätä välillä lukemassa, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun jätän ”merkin” itsestäni.
    Mä en ole käyttänyt kookosöljyä ulkoisesti, mutta joka aamu laitan ruokalusikallisen puuroon sekä itselleni että lapsille. Aloin käyttämää ko. tuotetta noin vuosi sitten samalla, kun vaihdoin margariinit voihin.
    Olen seurannut myös tätä loputonta rasvataistelukeskustelua. Vähän itseänikin epäilytti, että olikohan päätökseni oikea. Kookosöljy on kuitenkin tuonut monta hyvää asiaa terveyteeni, joten ajattelin, että ehkä tapauksessani hyödyt voittaa haitat.
    Noin vuosi siitä, kun aloitin tuon kookosöljyn ja voin käyttämisen, ajattelin käydä mittauttamassa kolesteroliarvot. Huono kolesteroli oli 2,2 ja hyvä kolesteroli 1,2. Parhaimmat arvot, mitä minä olen ikinä saanut. Myönnän kyllä, että käytän myös päivittäin oliiviöljyä, avokadoa, siemeniä ja pähkinöitä. Kokonaisuus kaiketi ratkaisee. Ajattelin kyllä mittauttaa taas uudestaan arvot vuoden päästä.
    Sen sijaan, että kiistellään siitä, mikä kullekin on terveellisestä ja epäterveellistä, koska kaikki me olemme yksilöitä, niin jokainenhan voi itse käydä mittaamassa arvojaan ja seurata, mikä suunta on.
    Ja vähän asian vierestä, mutta hassua oli, kun äitini (70 v.) käytti päivittäin näitä kolesterolia alentavia ”terveystuotteita” ja ”terveyslevitteitä”, niin hänenpä kolesterolinsa oli koko ajan huono. Eli kokonaiskolesteroli oli yli viitearvojen, samoin huono kolesteroli oli yli viitearvojen. Lääkäri tarjosi jo kolesterolilääkkeitä. Kehoitin äitiä kieltäytymään niistä ja kokeilemaan vielä, että jättää nämä ”terveystuotteet” kaupanhyllylle ja korvaa margariinit avokadolla. Ihme tapahtui, kolesteroliarvot laskivat kaikki viitearvojen sisälle eivätkä ole vuoteen enää nousseet!
    Mutta kivoja vinkkejä kookosöljyn käytölle! Täytyypä itsekin kokeilla!

    Tykkää

  3. Miks pitää purskutella just 15 min? Mihin se perustuu? Onko ero esim. 5 minuuttiin niin valtava, et kannattaa jatkaa? Useimmis asioishan on joku piste jonka jälkeen suotuisat vaikutukset ei enää lisäänny lainkaan.  Purskutellaanko perinteisissä purskuttelumaissa just se 15 min, vai mikä on homman nimi?
    Meikäläiselle kyl kävis niin et unohtaisin pitää suuni kiinni ja sit ois kookokset rinnuksilla : P
    Mä tarkotan tässä nyt vaan sitä et jos antaa tarkkoja ohjeita jostain, pitäis pystyy myös selkeesti perustelemaan, miks kannattaa toimia just niin, oli sitten kyse miten ”luonnollisesta” mutu-jutusta tahansa.
     

    Tykkää

  4. Vierailija
    06.01.2015 klo 09:54

    Vierailija
    06.01.2015 klo 12:31

    Tässä pari linkkiä alustavien tutkimusten tiivistelmiin, jotka löytyvät Pub Med -tietokannasta:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19336860
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21525674
     
    Ja mitä rasvasotaan tulee, niin eikö se ole jo julistettu päättyneeksi? 😉  Tässä on kaiketi kyse kylmäpuristetusta kookosöljystä, joka on huomattavasti terveellisempää kuin esim.margariinit, joiden valmistuksessa on käytetty hyvin suuria lämpötiloja, jolloin kasviöljyjen tyydyttymättömät rasvat muuttuvatkin haitallisiksi transrasvoiksi. Tai ainakin näin olen käsittänyt, korjatkaa ihmeessä, jos reaktiot ovatkin jotenkin muutoin nykyisin 🙂  Transrasvoilla puolestaan on yhteyksiä monenlaisiin kehon ongelmiin. Tyydyttyneillä rasvoilla ei ole tätä haittaa, joten siksi ne soveltuvat erinomaisesti esim. paistamiseen. Kylmäpuristusmenetelmä puolestaan takaa sen, että rasva on juuri sellaisessa muodossa kuin se luonnossa on. Kohtuus ihan kaikessa, mutta en kyllä menisi ihan nopeasti tyrmäämään kylmäpuristettua kookosöljyä tai voita 🙂 
     

    Hei! Margariinin valmistuksessa ei muodostu transrasvoja, vaan sen rasvaosuus koostuu moni- ja kertatyydyttymättömästä sekä tyydyttyneestä rasvasta. Tyydyttymätön rasva on enimmäkseen rypsiöljyä (lisäksi pieniä määriä esim. auringonkukka- ja camelinaöljyä) ja tyydyttynyt jotakin kovaa rasvaa, kuten palmu- tai kookosrasvaa. Sitä käytetään pieniä määriä, jotta rakenne olisi hyvin levittyvä. Nesteosa koostuu vedestä tai rasvattomasta maidosta/piimästä.
    Jotta rasva ja vesi saadaan emulgoitua, käytetään seoksessa lesitiiniä (E322. Saadaan soijapavuista tai aur.kukan siemenistä, esiintyy myös soluissa luonnostaan) tai rasvahappojen mono- ja diglyseridejä (E471. Samoja yhdisteitä, joita rasvoista muodostuu ruoansulatuksessa). Happamudensäätöaineena on sitruunahappo (E330) ja kevytlevitteissä on lisäksi säilöntäaineena kaliumsorbaatti E202, jota esiintyy esim. pihlajanmarjoissa.
    Transrasvaa on pääasiassa esim. popcorneissa, kekseissä, pikaruoassa sekä joissakin leipomotuotteissa ja niitä runsaasti syövät saavat transrasvaa tietysti enemmän kuin muut: suomalaiset saavat sitä keskimäärin 1 g päivässä (yhdysvaltalaisessa teollisuudessa transrasvaa esiintyy moninkerroin enemmän, joka kannataa muistaa eri lähteitä lukiessa). Mitä tulee voin ja margariinin  transrasvapitoisuuteen, niin voissa sitä on noin 2 % ja margariineissä keskimäärin 1 %. Maitorasva sisältää luonostaan transrasvaa, joten mitä rasvaisempi maitotuote, sitä enemmän siitä saa transrasvaa.
    Kylmäpuristus ei vaikuta rasvahappokoostumukseen mitenkään, vaikka se onkin prosessina hellävaraisempi. Kova rasva on kovaa rasvaa, joka käyttäytyy elimistössä samalla lailla ja kookosrasvassa sitä on yli 90 % eli enemmän kuin voissa. Se, että rasva on samassa muodossa kuin luonnossa, ei tee siitä sen terveellisempää: luontohan valmistaa myös mitä tappavimpia myrkkyjä. En myöskään sanoisi, että tyydyttyneellä rasvalla ei ole ”yhteyksiä kehon ongelmin” – voisitko selventää, mitä tarkoitit tällä?
    Ei kookosrasvan käyttö sisäisesti vie ketään kuitenkaan ennenaikaiseen hautaan, sillä nykytiedon mukaan kovan ja pehmeän rasvan saantisuhde (noin 33 %/ 66%) on merkittävämpää kuin kovan rasvan täydellinen välttely. Niinkuin tässäkin ketjussa on monesti todettu, kohtuus kaikessa ja kokonaisuus on se mikä ratkaisee 🙂
     
    Tässä vaikka alkajaisiksi linkki ihan kattavaan artikkeliin aiheesta:
     
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=164
     
    En ota kantaa Tolosen terveystuotteisiin, koska esim. kalanmaksaöljyä saa muiltakin firmoilta (esim. Möller, jota itsekin käytän päivittäin), vaan keskityn aina asiasisältöön. Ihminen tarvitsee kolesterolia ja vieläpä molempia, sekä HDL- että LDL-kolesterolia, voidakseen hyvin. Olennaista on kaiketi tasapaino yleensäkin, kuten jo havaittu ja todettu. Itselläni on käytössä monenlaisia rasvoja ruokavaliossani: voi, kylmäpuristettu oliiviöljy, kylmäpuristettu pellavansiemenöljy, kylmäpuristettu kookosöljy ja kalanmaksaöljy. Lisäksi valmistan itselleni mantelimaitoa, syön joka päivä pähkinöitä ja avokadoja. Lihaa en juurikaan syö, vaan olen korvannut sen luomusoijalla. Myös kalaa kuluu paljon. Kasviksia sekä hedelmiä menee, enkä syö sokeria enkä makeutusaineita. Painoindeksi 18, enkä sairastele.
     

    Tykkää

  5. Vierailija
    06.01.2015 klo 01:31

    Vierailija
    06.01.2015 klo 09:54

    Vierailija
    06.01.2015 klo 12:31

    Tässä pari linkkiä alustavien tutkimusten tiivistelmiin, jotka löytyvät Pub Med -tietokannasta:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19336860
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21525674
     
    Ja mitä rasvasotaan tulee, niin eikö se ole jo julistettu päättyneeksi? 😉  Tässä on kaiketi kyse kylmäpuristetusta kookosöljystä, joka on huomattavasti terveellisempää kuin esim.margariinit, joiden valmistuksessa on käytetty hyvin suuria lämpötiloja, jolloin kasviöljyjen tyydyttymättömät rasvat muuttuvatkin haitallisiksi transrasvoiksi. Tai ainakin näin olen käsittänyt, korjatkaa ihmeessä, jos reaktiot ovatkin jotenkin muutoin nykyisin 🙂  Transrasvoilla puolestaan on yhteyksiä monenlaisiin kehon ongelmiin. Tyydyttyneillä rasvoilla ei ole tätä haittaa, joten siksi ne soveltuvat erinomaisesti esim. paistamiseen. Kylmäpuristusmenetelmä puolestaan takaa sen, että rasva on juuri sellaisessa muodossa kuin se luonnossa on. Kohtuus ihan kaikessa, mutta en kyllä menisi ihan nopeasti tyrmäämään kylmäpuristettua kookosöljyä tai voita 🙂 
     

    Hei! Margariinin valmistuksessa ei muodostu transrasvoja, vaan sen rasvaosuus koostuu moni- ja kertatyydyttymättömästä sekä tyydyttyneestä rasvasta. Tyydyttymätön rasva on enimmäkseen rypsiöljyä (lisäksi pieniä määriä esim. auringonkukka- ja camelinaöljyä) ja tyydyttynyt jotakin kovaa rasvaa, kuten palmu- tai kookosrasvaa. Sitä käytetään pieniä määriä, jotta rakenne olisi hyvin levittyvä. Nesteosa koostuu vedestä tai rasvattomasta maidosta/piimästä.
    Jotta rasva ja vesi saadaan emulgoitua, käytetään seoksessa lesitiiniä (E322. Saadaan soijapavuista tai aur.kukan siemenistä, esiintyy myös soluissa luonnostaan) tai rasvahappojen mono- ja diglyseridejä (E471. Samoja yhdisteitä, joita rasvoista muodostuu ruoansulatuksessa). Happamudensäätöaineena on sitruunahappo (E330) ja kevytlevitteissä on lisäksi säilöntäaineena kaliumsorbaatti E202, jota esiintyy esim. pihlajanmarjoissa.
    Transrasvaa on pääasiassa esim. popcorneissa, kekseissä, pikaruoassa sekä joissakin leipomotuotteissa ja niitä runsaasti syövät saavat transrasvaa tietysti enemmän kuin muut: suomalaiset saavat sitä keskimäärin 1 g päivässä (yhdysvaltalaisessa teollisuudessa transrasvaa esiintyy moninkerroin enemmän, joka kannataa muistaa eri lähteitä lukiessa). Mitä tulee voin ja margariinin  transrasvapitoisuuteen, niin voissa sitä on noin 2 % ja margariineissä keskimäärin 1 %. Maitorasva sisältää luonostaan transrasvaa, joten mitä rasvaisempi maitotuote, sitä enemmän siitä saa transrasvaa.
    Kylmäpuristus ei vaikuta rasvahappokoostumukseen mitenkään, vaikka se onkin prosessina hellävaraisempi. Kova rasva on kovaa rasvaa, joka käyttäytyy elimistössä samalla lailla ja kookosrasvassa sitä on yli 90 % eli enemmän kuin voissa. Se, että rasva on samassa muodossa kuin luonnossa, ei tee siitä sen terveellisempää: luontohan valmistaa myös mitä tappavimpia myrkkyjä. En myöskään sanoisi, että tyydyttyneellä rasvalla ei ole ”yhteyksiä kehon ongelmin” – voisitko selventää, mitä tarkoitit tällä?
    Ei kookosrasvan käyttö sisäisesti vie ketään kuitenkaan ennenaikaiseen hautaan, sillä nykytiedon mukaan kovan ja pehmeän rasvan saantisuhde (noin 33 %/ 66%) on merkittävämpää kuin kovan rasvan täydellinen välttely. Niinkuin tässäkin ketjussa on monesti todettu, kohtuus kaikessa ja kokonaisuus on se mikä ratkaisee 🙂
     
    Tässä vaikka alkajaisiksi linkki ihan kattavaan artikkeliin aiheesta:
     
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=164
     
    En ota kantaa Tolosen terveystuotteisiin, koska esim. kalanmaksaöljyä saa muiltakin firmoilta (esim. Möller, jota itsekin käytän päivittäin), vaan keskityn aina asiasisältöön. Ihminen tarvitsee kolesterolia ja vieläpä molempia, sekä HDL- että LDL-kolesterolia, voidakseen hyvin. Olennaista on kaiketi tasapaino yleensäkin, kuten jo havaittu ja todettu. Itselläni on käytössä monenlaisia rasvoja ruokavaliossani: voi, kylmäpuristettu oliiviöljy, kylmäpuristettu pellavansiemenöljy, kylmäpuristettu kookosöljy ja kalanmaksaöljy. Lisäksi valmistan itselleni mantelimaitoa, syön joka päivä pähkinöitä ja avokadoja. Lihaa en juurikaan syö, vaan olen korvannut sen luomusoijalla. Myös kalaa kuluu paljon. Kasviksia sekä hedelmiä menee, enkä syö sokeria enkä makeutusaineita. Painoindeksi 18, enkä sairastele.
     

     
    Hei! Kolesteroli on tosiaan tärkeä aine monessa elimistön toiminnassa. Herkkyys sen imeytymiseen ruoasta vaihtelee ja on vahvasti perinnöllistä. Kuten minkä tahansa ruoka-aineen kohdalla, vaikutukset ovat erilaisia eri ihmisillä ja mikä sopii yhdelle, voi olla toiselle täysin sopimaton. (Terveys)vaikutuksista puhuttaessa olisi myös hyvä erottaa yksilöiden kokemus tutkimustiedosta, joka on kumuloitunutta, toteutettu tieteellisillä menetelmillä ja vertaisarvioitu. Toki lähdekriittisyys pitää aina muistaa ja kaikki tutkimuksetkaan, joita netistä löytyy, eivät ole luotettavia esim. väärän asetelman tai virheellisten tulkintojen vuoksi.
    Itse en nyt ota kantaa Tolosen sivujen luotettavuuteen lähteenä, mutta tässä on myös pari linkkiä luettavaksi kovasta rasvasta.
    Harvard: http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/2014/03/19/dietary-fat-and-heart-disease-study-is-seriously-misleading/
    PubMed: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25536194
     
     

    Tykkää

  6. Tossa aikasemmin joku ihmtteli sitä purskutteluaikaa, jamuakin asia kiinnostaa, koska ”ehtii kerätä bakteereja” ja ”elimistö ei ehdi uudetaan alkaa käyttää niitä” kuulostaa tosi epämääräseltä. Aiemmin kommentoinu hammaslääkäri ei puhunu mistän tollasesta.
    Varmasti hyötyy tulee jo teelusikallisesta ja vaikka parinkin minsan purskuttelusta? Kai siinäkin jo bakteereja kertyy.
    Kookosöljystä löytyy tosi paljon blogijuttuja, jois kyl yleensä bloggaja mainitsee ettei oo lääkäri tai muu ammattilainen, mut sitte tulee kuiteski tosi ”lääkärimäistä” ohjeistusta ja asiat esitetään ehdottomina faktoina. Useimmat varmaan osaa suhtautua siihen kriittiseti, terve järki mukana, mut kaikki välttämättä ei. Kookosöljylä ei sinänsä näyt olevan mitään vaarallisii sivuvaikutuksia kylläkään.
    Mä kyl uskon et kookosöljy oikeesti auttaa moneen, varsinki iho-ongelmaisetihmiset on varmaan kokeillu vaikka kuinka monta tuotetta, joten heillä todella on kokemusta ja tietoa.

    Tykkää

  7. ” Ja pelkkä purskutteluko siis jo parantaa ihoa? Vai ymmärsinkö väärin?”
    Kyllä, ymmärsit totaalisesti väärin. Tahallisesti tai tarkituksella, sitä taas on vaikea määritellä sen tarkemmin. 😉 Kova haloo on viattomasta kookosöljystä nostettu. Hammaslääkärit ilmeiseti pelkäväät menettävänsä potilaita jos kookoöljy vaikka parantaakin potilaiden suut kuntoon. Heh! Hienoa sekin että löytyy myös käyttäjistä näyttöä ettei luonnontuote ole kuolemaksi, vaan arvojen parantajaksi muiden terveystuotteiden ohessa. Ja luulisi ettei kukaan lotraa litrakaupalla kookosöljyä tai muitakaan rasvoja päivittäin. No ehkä sinne kuiviin kantapäihin sekin määrä voisi upota.
    Lopetetaan uhoaminen, ja jos kokeillaan, niin kohtuudella kaikkea. Iloisella mielellä näkee enemmän terveysuniakin. Jos jonkun asian ottaa esille, ei siinä tarvitse olla liitteenä tai mukana aina sitä sertifikaattiplakettia. Maalaisjärjellä selvii aika pitkälle elämässä. Hyvää Loppiaista, kuka sitten sitä viettääkin..

    Tykkää

  8. Vierailija
    06.01.2015 klo 03:01

    Vierailija
    06.01.2015 klo 01:31

    Vierailija
    06.01.2015 klo 09:54

    Vierailija
    06.01.2015 klo 12:31

    Tässä pari linkkiä alustavien tutkimusten tiivistelmiin, jotka löytyvät Pub Med -tietokannasta:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19336860
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21525674
     
    Ja mitä rasvasotaan tulee, niin eikö se ole jo julistettu päättyneeksi? 😉  Tässä on kaiketi kyse kylmäpuristetusta kookosöljystä, joka on huomattavasti terveellisempää kuin esim.margariinit, joiden valmistuksessa on käytetty hyvin suuria lämpötiloja, jolloin kasviöljyjen tyydyttymättömät rasvat muuttuvatkin haitallisiksi transrasvoiksi. Tai ainakin näin olen käsittänyt, korjatkaa ihmeessä, jos reaktiot ovatkin jotenkin muutoin nykyisin 🙂  Transrasvoilla puolestaan on yhteyksiä monenlaisiin kehon ongelmiin. Tyydyttyneillä rasvoilla ei ole tätä haittaa, joten siksi ne soveltuvat erinomaisesti esim. paistamiseen. Kylmäpuristusmenetelmä puolestaan takaa sen, että rasva on juuri sellaisessa muodossa kuin se luonnossa on. Kohtuus ihan kaikessa, mutta en kyllä menisi ihan nopeasti tyrmäämään kylmäpuristettua kookosöljyä tai voita 🙂 
     

    Hei! Margariinin valmistuksessa ei muodostu transrasvoja, vaan sen rasvaosuus koostuu moni- ja kertatyydyttymättömästä sekä tyydyttyneestä rasvasta. Tyydyttymätön rasva on enimmäkseen rypsiöljyä (lisäksi pieniä määriä esim. auringonkukka- ja camelinaöljyä) ja tyydyttynyt jotakin kovaa rasvaa, kuten palmu- tai kookosrasvaa. Sitä käytetään pieniä määriä, jotta rakenne olisi hyvin levittyvä. Nesteosa koostuu vedestä tai rasvattomasta maidosta/piimästä.
    Jotta rasva ja vesi saadaan emulgoitua, käytetään seoksessa lesitiiniä (E322. Saadaan soijapavuista tai aur.kukan siemenistä, esiintyy myös soluissa luonnostaan) tai rasvahappojen mono- ja diglyseridejä (E471. Samoja yhdisteitä, joita rasvoista muodostuu ruoansulatuksessa). Happamudensäätöaineena on sitruunahappo (E330) ja kevytlevitteissä on lisäksi säilöntäaineena kaliumsorbaatti E202, jota esiintyy esim. pihlajanmarjoissa.
    Transrasvaa on pääasiassa esim. popcorneissa, kekseissä, pikaruoassa sekä joissakin leipomotuotteissa ja niitä runsaasti syövät saavat transrasvaa tietysti enemmän kuin muut: suomalaiset saavat sitä keskimäärin 1 g päivässä (yhdysvaltalaisessa teollisuudessa transrasvaa esiintyy moninkerroin enemmän, joka kannataa muistaa eri lähteitä lukiessa). Mitä tulee voin ja margariinin  transrasvapitoisuuteen, niin voissa sitä on noin 2 % ja margariineissä keskimäärin 1 %. Maitorasva sisältää luonostaan transrasvaa, joten mitä rasvaisempi maitotuote, sitä enemmän siitä saa transrasvaa.
    Kylmäpuristus ei vaikuta rasvahappokoostumukseen mitenkään, vaikka se onkin prosessina hellävaraisempi. Kova rasva on kovaa rasvaa, joka käyttäytyy elimistössä samalla lailla ja kookosrasvassa sitä on yli 90 % eli enemmän kuin voissa. Se, että rasva on samassa muodossa kuin luonnossa, ei tee siitä sen terveellisempää: luontohan valmistaa myös mitä tappavimpia myrkkyjä. En myöskään sanoisi, että tyydyttyneellä rasvalla ei ole ”yhteyksiä kehon ongelmin” – voisitko selventää, mitä tarkoitit tällä?
    Ei kookosrasvan käyttö sisäisesti vie ketään kuitenkaan ennenaikaiseen hautaan, sillä nykytiedon mukaan kovan ja pehmeän rasvan saantisuhde (noin 33 %/ 66%) on merkittävämpää kuin kovan rasvan täydellinen välttely. Niinkuin tässäkin ketjussa on monesti todettu, kohtuus kaikessa ja kokonaisuus on se mikä ratkaisee 🙂
     
    Tässä vaikka alkajaisiksi linkki ihan kattavaan artikkeliin aiheesta:
     
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=164
     
    En ota kantaa Tolosen terveystuotteisiin, koska esim. kalanmaksaöljyä saa muiltakin firmoilta (esim. Möller, jota itsekin käytän päivittäin), vaan keskityn aina asiasisältöön. Ihminen tarvitsee kolesterolia ja vieläpä molempia, sekä HDL- että LDL-kolesterolia, voidakseen hyvin. Olennaista on kaiketi tasapaino yleensäkin, kuten jo havaittu ja todettu. Itselläni on käytössä monenlaisia rasvoja ruokavaliossani: voi, kylmäpuristettu oliiviöljy, kylmäpuristettu pellavansiemenöljy, kylmäpuristettu kookosöljy ja kalanmaksaöljy. Lisäksi valmistan itselleni mantelimaitoa, syön joka päivä pähkinöitä ja avokadoja. Lihaa en juurikaan syö, vaan olen korvannut sen luomusoijalla. Myös kalaa kuluu paljon. Kasviksia sekä hedelmiä menee, enkä syö sokeria enkä makeutusaineita. Painoindeksi 18, enkä sairastele.
     

     
    Hei! Kolesteroli on tosiaan tärkeä aine monessa elimistön toiminnassa. Herkkyys sen imeytymiseen ruoasta vaihtelee ja on vahvasti perinnöllistä. Kuten minkä tahansa ruoka-aineen kohdalla, vaikutukset ovat erilaisia eri ihmisillä ja mikä sopii yhdelle, voi olla toiselle täysin sopimaton. (Terveys)vaikutuksista puhuttaessa olisi myös hyvä erottaa yksilöiden kokemus tutkimustiedosta, joka on kumuloitunutta, toteutettu tieteellisillä menetelmillä ja vertaisarvioitu. Toki lähdekriittisyys pitää aina muistaa ja kaikki tutkimuksetkaan, joita netistä löytyy, eivät ole luotettavia esim. väärän asetelman tai virheellisten tulkintojen vuoksi.
    Itse en nyt ota kantaa Tolosen sivujen luotettavuuteen lähteenä, mutta tässä on myös pari linkkiä luettavaksi kovasta rasvasta.
    Harvard: http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/2014/03/19/dietary-fat-and-heart-disease-study-is-seriously-misleading/
    PubMed: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25536194
     
    Kyllä se juuri niin on, että se, mikä yhdelle on ”myrkyllistä” ei ole sitä toiselle. Esimerkiksi gluteenin tai sokerinsiedossa on hyvin paljon yksilöllisiä eroja. Toiselle siis sopii vähähiilihydraattinen erinomaisesti, eikä siinä vaiheessa kannata kenenkään tulla väittämään virallisia suosituksia sille kyseiselle ihmiselle oikeaksi, jos esim. laboratorikokeet antavat viitteitä tilanteen parantumisesta. Siksi ei ole olemassa yhtä oikeaa ruokavaliota kaikille. Esimerkiksi näissä tutkimusasetelmissa ei koskaan voida ottaa esimerkiksi genetiikkaa täydellisesti huomioon, joten virhepäätelmiä voi syntyä jo sieltä. Samoin käy, jos täysin eri kulttuurien ruokavalioita verrataan keskenään. Aasialaisilla on erilainen perimä verrattuna suomalaisiin jo monen ympäristötekijän suhteen, joten on mielestäni väärin mennä suoraan tulkitsemaan kuolinsyyn johtumista tyydyttyneistä rasvoista. Mitä muita asioita vaikuttaa thaimaalaisten terveyteen? Sokeripitoisten ruokien syönti ym.? Myös tilastojen suhteen kannattaa olla kriittinen, ennen kuin tietää, millä perusteella kyseinen tilasto on luotu ja ovako kaikki sinne tiedot antaneet tahot toimineet yhteisten ohjeiden mukaisesti. Tilastot ovat hyviä silloin kun ne olisi laadittu asianmukaisesti, mutta pelkästään niiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä, jotka enemmänkin kuuluvat kliinisen tutkimuksen pohdittavaksi. In vitrona voi vaikka mitä tuloksia, mutta miten asia käyttäytyy ihmisessä, niin se selviää vain kliinisen kokeen perusteella.
    Terv. Jatko-opiskelija (perustutkintona sairaanhoitaja AMK)
     

    Tykkää

  9. Vierailija
    06.01.2015 klo 03:35

    Vierailija
    06.01.2015 klo 03:01

    Vierailija
    06.01.2015 klo 01:31

    Vierailija
    06.01.2015 klo 09:54

    Vierailija
    06.01.2015 klo 12:31

    Tässä pari linkkiä alustavien tutkimusten tiivistelmiin, jotka löytyvät Pub Med -tietokannasta:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19336860
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21525674
     
    Ja mitä rasvasotaan tulee, niin eikö se ole jo julistettu päättyneeksi? 😉  Tässä on kaiketi kyse kylmäpuristetusta kookosöljystä, joka on huomattavasti terveellisempää kuin esim.margariinit, joiden valmistuksessa on käytetty hyvin suuria lämpötiloja, jolloin kasviöljyjen tyydyttymättömät rasvat muuttuvatkin haitallisiksi transrasvoiksi. Tai ainakin näin olen käsittänyt, korjatkaa ihmeessä, jos reaktiot ovatkin jotenkin muutoin nykyisin 🙂  Transrasvoilla puolestaan on yhteyksiä monenlaisiin kehon ongelmiin. Tyydyttyneillä rasvoilla ei ole tätä haittaa, joten siksi ne soveltuvat erinomaisesti esim. paistamiseen. Kylmäpuristusmenetelmä puolestaan takaa sen, että rasva on juuri sellaisessa muodossa kuin se luonnossa on. Kohtuus ihan kaikessa, mutta en kyllä menisi ihan nopeasti tyrmäämään kylmäpuristettua kookosöljyä tai voita 🙂 
     

    Hei! Margariinin valmistuksessa ei muodostu transrasvoja, vaan sen rasvaosuus koostuu moni- ja kertatyydyttymättömästä sekä tyydyttyneestä rasvasta. Tyydyttymätön rasva on enimmäkseen rypsiöljyä (lisäksi pieniä määriä esim. auringonkukka- ja camelinaöljyä) ja tyydyttynyt jotakin kovaa rasvaa, kuten palmu- tai kookosrasvaa. Sitä käytetään pieniä määriä, jotta rakenne olisi hyvin levittyvä. Nesteosa koostuu vedestä tai rasvattomasta maidosta/piimästä.
    Jotta rasva ja vesi saadaan emulgoitua, käytetään seoksessa lesitiiniä (E322. Saadaan soijapavuista tai aur.kukan siemenistä, esiintyy myös soluissa luonnostaan) tai rasvahappojen mono- ja diglyseridejä (E471. Samoja yhdisteitä, joita rasvoista muodostuu ruoansulatuksessa). Happamudensäätöaineena on sitruunahappo (E330) ja kevytlevitteissä on lisäksi säilöntäaineena kaliumsorbaatti E202, jota esiintyy esim. pihlajanmarjoissa.
    Transrasvaa on pääasiassa esim. popcorneissa, kekseissä, pikaruoassa sekä joissakin leipomotuotteissa ja niitä runsaasti syövät saavat transrasvaa tietysti enemmän kuin muut: suomalaiset saavat sitä keskimäärin 1 g päivässä (yhdysvaltalaisessa teollisuudessa transrasvaa esiintyy moninkerroin enemmän, joka kannataa muistaa eri lähteitä lukiessa). Mitä tulee voin ja margariinin  transrasvapitoisuuteen, niin voissa sitä on noin 2 % ja margariineissä keskimäärin 1 %. Maitorasva sisältää luonostaan transrasvaa, joten mitä rasvaisempi maitotuote, sitä enemmän siitä saa transrasvaa.
    Kylmäpuristus ei vaikuta rasvahappokoostumukseen mitenkään, vaikka se onkin prosessina hellävaraisempi. Kova rasva on kovaa rasvaa, joka käyttäytyy elimistössä samalla lailla ja kookosrasvassa sitä on yli 90 % eli enemmän kuin voissa. Se, että rasva on samassa muodossa kuin luonnossa, ei tee siitä sen terveellisempää: luontohan valmistaa myös mitä tappavimpia myrkkyjä. En myöskään sanoisi, että tyydyttyneellä rasvalla ei ole ”yhteyksiä kehon ongelmin” – voisitko selventää, mitä tarkoitit tällä?
    Ei kookosrasvan käyttö sisäisesti vie ketään kuitenkaan ennenaikaiseen hautaan, sillä nykytiedon mukaan kovan ja pehmeän rasvan saantisuhde (noin 33 %/ 66%) on merkittävämpää kuin kovan rasvan täydellinen välttely. Niinkuin tässäkin ketjussa on monesti todettu, kohtuus kaikessa ja kokonaisuus on se mikä ratkaisee 🙂
     
    Tässä vaikka alkajaisiksi linkki ihan kattavaan artikkeliin aiheesta:
     
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=164
     
    En ota kantaa Tolosen terveystuotteisiin, koska esim. kalanmaksaöljyä saa muiltakin firmoilta (esim. Möller, jota itsekin käytän päivittäin), vaan keskityn aina asiasisältöön. Ihminen tarvitsee kolesterolia ja vieläpä molempia, sekä HDL- että LDL-kolesterolia, voidakseen hyvin. Olennaista on kaiketi tasapaino yleensäkin, kuten jo havaittu ja todettu. Itselläni on käytössä monenlaisia rasvoja ruokavaliossani: voi, kylmäpuristettu oliiviöljy, kylmäpuristettu pellavansiemenöljy, kylmäpuristettu kookosöljy ja kalanmaksaöljy. Lisäksi valmistan itselleni mantelimaitoa, syön joka päivä pähkinöitä ja avokadoja. Lihaa en juurikaan syö, vaan olen korvannut sen luomusoijalla. Myös kalaa kuluu paljon. Kasviksia sekä hedelmiä menee, enkä syö sokeria enkä makeutusaineita. Painoindeksi 18, enkä sairastele.
     

     
    Hei! Kolesteroli on tosiaan tärkeä aine monessa elimistön toiminnassa. Herkkyys sen imeytymiseen ruoasta vaihtelee ja on vahvasti perinnöllistä. Kuten minkä tahansa ruoka-aineen kohdalla, vaikutukset ovat erilaisia eri ihmisillä ja mikä sopii yhdelle, voi olla toiselle täysin sopimaton. (Terveys)vaikutuksista puhuttaessa olisi myös hyvä erottaa yksilöiden kokemus tutkimustiedosta, joka on kumuloitunutta, toteutettu tieteellisillä menetelmillä ja vertaisarvioitu. Toki lähdekriittisyys pitää aina muistaa ja kaikki tutkimuksetkaan, joita netistä löytyy, eivät ole luotettavia esim. väärän asetelman tai virheellisten tulkintojen vuoksi.
    Itse en nyt ota kantaa Tolosen sivujen luotettavuuteen lähteenä, mutta tässä on myös pari linkkiä luettavaksi kovasta rasvasta.
    Harvard: http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/2014/03/19/dietary-fat-and-heart-disease-study-is-seriously-misleading/
    PubMed: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25536194
     
    Kyllä se juuri niin on, että se, mikä yhdelle on ”myrkyllistä” ei ole sitä toiselle. Esimerkiksi gluteenin tai sokerinsiedossa on hyvin paljon yksilöllisiä eroja. Toiselle siis sopii vähähiilihydraattinen erinomaisesti, eikä siinä vaiheessa kannata kenenkään tulla väittämään virallisia suosituksia sille kyseiselle ihmiselle oikeaksi, jos esim. laboratorikokeet antavat viitteitä tilanteen parantumisesta. Siksi ei ole olemassa yhtä oikeaa ruokavaliota kaikille. Esimerkiksi näissä tutkimusasetelmissa ei koskaan voida ottaa esimerkiksi genetiikkaa täydellisesti huomioon, joten virhepäätelmiä voi syntyä jo sieltä. Samoin käy, jos täysin eri kulttuurien ruokavalioita verrataan keskenään. Aasialaisilla on erilainen perimä verrattuna suomalaisiin jo monen ympäristötekijän suhteen, joten on mielestäni väärin mennä suoraan tulkitsemaan kuolinsyyn johtumista tyydyttyneistä rasvoista. Mitä muita asioita vaikuttaa thaimaalaisten terveyteen? Sokeripitoisten ruokien syönti ym.? Myös tilastojen suhteen kannattaa olla kriittinen, ennen kuin tietää, millä perusteella kyseinen tilasto on luotu ja ovako kaikki sinne tiedot antaneet tahot toimineet yhteisten ohjeiden mukaisesti. Tilastot ovat hyviä silloin kun ne olisi laadittu asianmukaisesti, mutta pelkästään niiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä, jotka enemmänkin kuuluvat kliinisen tutkimuksen pohdittavaksi. In vitrona voi vaikka mitä tuloksia, mutta miten asia käyttäytyy ihmisessä, niin se selviää vain kliinisen kokeen perusteella.
    Terv. Jatko-opiskelija (perustutkintona sairaanhoitaja AMK)
     

     
    Näinpä. Ravitsemus on yksi vaikeimmista tutkimuskohteista, kun on huomioitava mm. geneettiset tekijät, ympäristövaikutukset, muu ruokavalio, terveydentila… Muuttujia on valtavasti ja vastakkaisia tuloksia saadaan takuuvarmasti. Lisäksi sama ruoka voi suojata yhdeltä sairaudelta ja olla riskitekijä toiselle jolloin päästään taas toteamaan, että kohtuus kaikessa 🙂
    Ravitsemussuosituksiahan ei suinkaan tuputeta kaikille ainoana oikeana tapana syödä, vaan se on tarkoitettu esim. joukkoruokailun suunnittelun työkaluksi. Jo pähkinöiden ja kalan mukanaolo jättää niille allergiset pois laskuista. Yksilötasolla tarkoitus on lähinnä korostaa monipuolisen, maukkaan ja terveellisen ruoan merkitystä pitkällä aikavälillä: jokapäiväisillä valinnoilla on merkitystä eikä yksittäinen elintarvike hetkauta sitä suuntaan tai toiseen.

    Tykkää

  10. Joku tuolla aiemmin kirjoitti kehottaneensa äitiään ”korvaamaan margariinit avokadolla”. Mitä se nyt tarkoittaa?

    Tykkää

  11. No tarkoittaa vaikka sitä, että levitää leivän päälle avocado-viipaleita margariinin sijasta. Maistuu niiden pyöreiden ruisleipäviipaleiden päällä erinomaisen hyvältä. Varsinkin, kun lämmittää leivän ensin leivänpahtimessa. Nams!
    Tämän juttu taas lensi melkein silmään toisen lehden sivulta, ja varsinkin tuo kritiikkiosa:
    ”Kookosöljy soveltuu erinomaisesti käytettäväksi myös muunmuassa iholle, koska pienen molekyylikokonsa vuoksi se imeytyy tehokkaasti. Kookosöljyä voi käyttää hyvin deodorantiksi, kosteusvoiteeksi, hiustenhoitotuotteeksi ja hampaiden hyvinvointiin. Käytä sitä myös eroottisena öljynä tai liukuvoiteena. Sanotaankin, että kookosöljyä tulisi löytää yksi purkki keittiöstä, yksi kylpyhuoneesta ja yksi makuuhuoneesta.
    Kookosöljy on saanut myös paljon kritiikkiä osakseen sen sisältämän tyydyttyneen rasvan takia. Ennen kuin tuomitsee tämän tropiikin herkun, onkin tärkeää tietää, että kaikki tutkimukset tyydyttyneiden rasvojen haitoista on tehty tehotuotetun eläimen rasvalla – ei kookosöljyllä. Ei edes marketeissa myytävällä niin sanotulla munkinpaistorasvalla saati sitten laadukkaalla kookosöljyllä.”
     

    Tykkää

  12. Minä kokeilin oil pullingia viime kesänä. Ensimmäisillä kerroilla öljy muuttui niin kauhean pahanmakuiseksi, että se oli sylkäistävä lähes heti pois, mutta seuraavina päivinä pystyin purskuttelemaan pitempään. Eiköhän tuo ollut merkki siitä, että jotkut bakteerit lähtivät liikkeelle. Hampaat tuntuivat ihanan puhtaille purskuttelun jälkeen, mutta minulla oli eräässä hampaassa reikä ja sitä vihloi ihan kauheasti purskuttelun jälkeen, silleen tuo reikä siis antoi kuulua itsestään. Minä en huomannut oli pullingilla mitään ihmeellisiä vaikutuksia, negatiivinen vaikutus oli se, että minulle puhkesi leukaan suuria märkäpäitä ja”akne” ja näpyt katosivat kun en enää harrastanut purskuttelua… Puhdistusreaktioltahan tuo kuulostaa, mutta ei kovin kiva! 
    Olen kuullut paljon hyviä kokemuksia kookosöljystä ja kokeillut niin sisäisesti kuin ulkoisesti… Minun mahalleni kookosöljy ei sovi, joten en sitä voi käyttää ja ulkoisestikaan se ei käy… Tukkii ihon ihan täysin ja aiheuttaa punotusta. Käytössä ollut laadukas luomukookosöljy. Olen varmaan ainoa ihminen, jolla on näin kurjat kokemukset kookosöljystä.

    Tykkää

  13. Hei Johanna!  Kiitos ihanasta,valoisasta,kauniista,inspiroivasta ja elämän ilosesta blogistasi 🙂 Saan sinulta positiivista ja iloista mieltä niin ja kivoja ideoita pukeutumiseen, hiusten laittoon ym. Kiitos niistä :)) Pitääpäs testata tuota kookosöljyä! PS.Näytät kuvissa kauniilta ja hyvinvoivalta 🙂 Terkuin Meri

    Tykkää

  14. Moikka! Itse käytin kookosöljyä koko raskausajan päivittäin hieromalla sitä vartalolle. Raskausarvilta säästyin ja iho pysyi oikein hyvänä! Sitä en tiedä olisiko arpia tullut muutenkaan, mutta eipä se todellakaan haitaksikaan ollut! 😉 Ihanaa tätä vuotta! T: Aino

    Tykkää

  15. Purskuttelen aina välillä, mutta käytän siihen mielummin oliiviöljyä ja se on jopa tehokkaampaa. Alkuperäisissä ayurvedaohjeissa on kai käytetty sesamöljyä, mutta se on aika haasteellisesn makuista. Mulla purskuttelu ihan konkreettisesti irroitti hammaskiveä alaetuhampaiden takapinnalta, johon sitä hampaiden asennosta johtuen kertyy. Purskuttelu myös irrottaa tehokkaasti limaa, mikä oli tosi hyvä juttu, koska kärsin enemmän ja vähemmän kroonisesta poskiontelovaivasta. Johtuuko se sitten öljystä vai mekaanisesta purskuttelusta, en tiedä. 
    Muuten kookosöljy on loistava tuote. Olen käyttänyt sitä jo pitkään ainoana kosteusvoiteena. Se imeytyy hyvin, eikä härskiinny iholla kun sitä ei laita liikaa. Kohtuus siis tässäkin. Se deodorantti taas kannattaa tehdä netistä löytyvillä ohjeilla, joihin tulee mukaan myös ruokasoodaa ja maissijauhoa, niin ei tahraannu vaatteet.
    Laitan kookosöljyä joskus ruokaankin, mutta koska en erityisemmin pidä sen mausta, niin vähemmän. Mutta kohtuus kaikessa. Mikään rasva ei ole hyväksi, jos sitä tolkuttomasti käyttää, mutta en usko ihmisten niin tekevänkään. Ihmettelen aina tätä ruokariitojen mustavalkoisuutta, kohtuukäyttöäkin kun on olemassa. Ei kai se aina ole joko tai.

    Tykkää

  16. Kiitos Johanna mielenkiintoisesta vinkistä! Oli pakko laittaa sitä myös jakoon.
    Terveisin Erja / ihmeidentekijat.blogspot.fi

    Tykkää

  17. olen suuhygienisti ja minulla tämä hiukan särähti korvaan, sillä kaikki mitä suuhun laittaa, ellei se ole vettä tai ksylitolia aiheuttaa happohyökkäyksen ja jos happohyökkäyksen alaista hammasta lähtee harjaamaan aiheuttaa se enemmän haittaa kun hyötyä. Aina pitäisi odottaa n. puoli tuntia syömisen jälkeen ennen kuin harjaa hampaat. Senkin takia aamuisin on suotavaa ennen syömistä pestä hampaat, koska kellä on aikaa aamuisin se ylimääräinen puoli tuntia. 🙂
     
    -Annika-

    Tykkää

  18. Kiitos taas kerran hyvistä vinkeistä, Johanna!
    Tästä kommenttiketjusta olen saanu paljon uutta tietoa, tää kookosöljyasia on mulle ihan outo ja uusi juttu. Selvästi kookosöljy on tosi hyvä ihonhoidossa, siis niille joille se sopii, olihan tossa just yksi negatiivinenkin käyttökokemus. (Uusia aineita ei kyl koskaan kannata heti levittää koko kroppaan, pikku testi pienemmälle alueelle on varmaan aina hyvä idea.)
    Tota purskuttelua mä vaan ihan maalaisjärjellä mietin, että siihen varmaan käy mikä tahansa öljy, eli siis kyse ei olis niinkään just kookosöljyn ominaisuuksista, vaan pikemminkin siitä, öljyn huljuttelu suussa ylipäänsä puhdistaa ja poistaa osan bakteereista.
    Ja lisäks musta tuntuu siltä että pidempi purskuttelu ei välttämättä tuo mitään lisähyötyä: ne samat bakteerithan siinä sitten vaan loiskahtelee edestakaisin pitkin suuta… : ) Ja se suojaava kalvokin varmaan muodostuu suht nopeasti.
    Mä ite kokeilin purskuttelua eka kertaa tänä aamuna, käytin oliiviöljyä, koska sitä nyt sattui keittiönkaapissa olemaan, ja purskuttelin vaan pari minuuttia. Sen jälkeen sitten pesin hampaat. Ainoa mitä huomasin oli se et hampaat tuntuu jotenkin vähän puhtaammilta, ja niitten pinta ehkä vähän erilaiselta, ”paremmalta”. Mikään suuri ero ei kuitenkaan ollut. Kärsin hammaskivestä, ja ientulehduksiakin on ollut kaikesta hammaslangan käytöstä huolimattakin (tosin okei, joskus on kausia jolloin en ”muista”, siis jaksa.., sitä lankaa käyttää..), joten aion nyt jatkaa purskuttelua. Saa sitten nähdä mitä hammaslekuri sanoo seuraavas tarkastuksessa! : )

    Tykkää

  19. Vedenkestävänripsarin pesen aina pois kookosöljyllä. Ei jää kirveltämään silmiä tai kuivata silmänympärysihoa.
    Oon ihan hurahtanut kookosöljyyn<3

    Tykkää

  20. Hei! Kookosöljy on mahtava aine. Minusta on ihanaa antaa koko kropalle öljyhoito; eli hieroa kaikkialle iholle kookosöljyä – päänahallekin, jos siltä tuntuu. Antaa vaikuttaa 10 min. ja käydä suihkussa ja pestä kevuesti pois, auyrvedinen tapa tämäkin ja olisi suositeltavaa ainakin kerran viikossa. LIsäksi, että öljy hoitaa ihoa, sen ravintoaineet imeytyvät elimistöön ihonkin kautta. Kesällä ja etelässä teen tämän joka päivä ennen suihkua auringossa oleilun jälkeen ja iso pysyy pehmeänä ja joustavana. Tein siitä joskus postauksenkin: http://favouriteinspirations.blogspot.fi/2013/09/kookosoljy-on-ihanana-luomukosteuttaja.html
    Kookosöljyä laitan lusikallisen myös aina lastenkin smoothien sekaan aamuisin. 

    Tykkää

  21. [quote author=”Vierailija” time=”07.01.2015 klo 06:47″]
    Luoja kun teennäistä!
    No hyvä että pääsit sentään kommentoimaan. Ei mennyt tuokaan päivä ihan harakoille.

    Tykkää

  22. Vierailija
    05.01.2015 klo 05:07

    Mmmm….mitäköhän se öljy tekee suun hyville bakteereille? Niinkuin suolistossakin, suussa olisi tärkeää säilyttää hyvä tasapaino mikrobistossa. Toisaalta luulisi, ettei öljy bakteereja tapa, mutta mitenköhän tätä on tutkittu? No, hyvä jos auttaa. Kookosöljyhän sisältää lähes pelkkää kovaa rasvaa, joten en allekirjoittaisi sen terveydellisiä vaikutuksia sisäisesti, jos ei halua kolesterolia nousuun esim. Lukekaapa hs:n vertailu 26.9.2013 ruokaöljyistä ”Hittituote kookosöljy on kasvirasvoista epäterveellisin”, tässä haastateltu lukuisia kotimaisia terveydenhuollon asiantuntijoita. Itse en käyttäisi ko tuotetta kuin ulkoisesti. Mutta mielipiteitähän on monia 😉
     
    t. nimim.mikobiologi ja lääkäri

    Luonnoläheisiin konsteihin tutustuneena terkkarina kommentoin, että kookosöljy on monin verroin parempi vaihotehto suuvedeksi ja hampaiden valkaisulle kuin mikään muu markkinoilla oleva konsti. Ns. oikeat suuvedet tappavat hyvät bakteerit suusta (ja maistuvat karmealle) ja hampaiden valkaisukonsteista suurin osa poistaa hampaista kiilteen. Eli valitsen kookosöljyn ja suosittelen sitä myös asiakkaille.
    Kookosöljy on ns. superfoodia, siinä on hiveästi hyviä ainesosia ja vaikka armaassa Suomenmaassamme se luokitellaan kovaksi rasvaksi, niin väitän että sillä on monin verroin enemmän suotuisia vaikutuksia kropan terveydelle kuin teollisesti tuotetuilla margariineilla ja rasvattomilla/vähärasvaisilla tuotteilla, josta kaikki aito on poistettu ja korvattu keinotekoisella.
    Käytän itse kookosöljyä ihon kostetutukseen, kuorintavoiteen pohjaksi, puuron sekaan koko perheelle, ontelosyylien karkotukseen ym. ja hyvin toimii. Kookosöljy on NIIN mun juttu. Ja niin HALPAA jos vertaa vaikkapa kasvorasvoihin, joissa litrahinta on helposti ihan perusmarketissakin yli 150€. Laadukkaalla kookosöljyllä se on noin 20€/L.
    Että hiiteen kaikki keinotekoinen ja turha lääkebisnes. Kokeillaan ensin niitä keinoja jotka luonto meille tarjoaa 🙂

    Tykkää

  23. Kiitän ja kumarran!  Oli niin ihana kannanotto kookosöljystä. Hyvä että toit vielä tuon superfoodin esille. Todellakin, hiiteen kaikki keinotekoinen lääkebisnes! Luonnolla on paljon annettavana. Muistan, että jossain vaiheessa kirjoitettu, että suuvesi Listeria saattaa edesauttaa suusyöpiä, mutta niin vain tuote keikkuu kaupan hyllyssä. Ehkä siitä on jokin ainesosa sitten poistettu? Mutta en tule silti ostamaan..
    Kerroin aiemmin mummosta jonka muisti ”parani”, kun lääkehoitonsa lopetettiin. – Mummo sai nauttia elämänsä viimeisestä kesästä, ja niin että pää oli tyhjä lääkityksen tuomasta tokkkurasta. Ilahduttavaa oli sekin, että hän muisti lapsensa nimeltä, vaikka muutamaan vuoteen ei enää muistanut. Dementia ei lääkkeillä parane, joten niiden napsiminen on aivan turhaa. Saa vain potilaat pahalle tuulelle, kuten oman äitini.  Niin… voiko ihminen enää kauniimmin lähteä, kun nukkua pois. Rauha hänelle.

    Tykkää

  24. Hei! Mikäli jaksatte jatkaa vielä keskustelua näistä aiheista, niin mitä olette mieltä pellavansiemenöljystä?
    Auttaisko esim. hiusongelmiin sisäisesti nautittuna? Hiukset tosi ohkaiset ja kuivat. Lisäksi hiuksia on lähtenyt tosi paljon muutenkin. Päänahan kunto sinänsä ok.
    Kookosöljy varmasti hyvää ainakin ulkoisesti iholle, hyvän tuoksunkin takia.

    Tykkää

  25. Vierailija
    08.01.2015 klo 11:57

    Vierailija
    05.01.2015 klo 05:07

    Mmmm….mitäköhän se öljy tekee suun hyville bakteereille? Niinkuin suolistossakin, suussa olisi tärkeää säilyttää hyvä tasapaino mikrobistossa. Toisaalta luulisi, ettei öljy bakteereja tapa, mutta mitenköhän tätä on tutkittu? No, hyvä jos auttaa. Kookosöljyhän sisältää lähes pelkkää kovaa rasvaa, joten en allekirjoittaisi sen terveydellisiä vaikutuksia sisäisesti, jos ei halua kolesterolia nousuun esim. Lukekaapa hs:n vertailu 26.9.2013 ruokaöljyistä ”Hittituote kookosöljy on kasvirasvoista epäterveellisin”, tässä haastateltu lukuisia kotimaisia terveydenhuollon asiantuntijoita. Itse en käyttäisi ko tuotetta kuin ulkoisesti. Mutta mielipiteitähän on monia 😉
     
    t. nimim.mikobiologi ja lääkäri

    Luonnoläheisiin konsteihin tutustuneena terkkarina kommentoin, että kookosöljy on monin verroin parempi vaihotehto suuvedeksi ja hampaiden valkaisulle kuin mikään muu markkinoilla oleva konsti. Ns. oikeat suuvedet tappavat hyvät bakteerit suusta (ja maistuvat karmealle) ja hampaiden valkaisukonsteista suurin osa poistaa hampaista kiilteen. Eli valitsen kookosöljyn ja suosittelen sitä myös asiakkaille.
    Kookosöljy on ns. superfoodia, siinä on hiveästi hyviä ainesosia ja vaikka armaassa Suomenmaassamme se luokitellaan kovaksi rasvaksi, niin väitän että sillä on monin verroin enemmän suotuisia vaikutuksia kropan terveydelle kuin teollisesti tuotetuilla margariineilla ja rasvattomilla/vähärasvaisilla tuotteilla, josta kaikki aito on poistettu ja korvattu keinotekoisella.
    Käytän itse kookosöljyä ihon kostetutukseen, kuorintavoiteen pohjaksi, puuron sekaan koko perheelle, ontelosyylien karkotukseen ym. ja hyvin toimii. Kookosöljy on NIIN mun juttu. Ja niin HALPAA jos vertaa vaikkapa kasvorasvoihin, joissa litrahinta on helposti ihan perusmarketissakin yli 150€. Laadukkaalla kookosöljyllä se on noin 20€/L.
    Että hiiteen kaikki keinotekoinen ja turha lääkebisnes. Kokeillaan ensin niitä keinoja jotka luonto meille tarjoaa 🙂

    Haluaisin kyllä faktaa, vahvaa sellaista tästä superfoodista ennenkuin alkaisin mutu-tuntumalla väittämään tällaista elintarviketta lääkkeeksi. Haluaisin myös palavasti tietää mitä ovat ne lukuisat hyvät ainesosat joita kookosrasvassa (sitähän se käytännössä on eikä öljyä) on?

    Tykkää

  26. Vierailija
    04.01.2015 klo 10:11

    Täytyypä testata, mutta purskutella 15min kuulostaa vähän mahdottomalta… Olisko kenties 15s?
     Minulla on tapana lukea samomalehtea heti aamusta ja samalla purskutella, nopeasti aika menee. Näin, kun ei ole töihin lähtöä joutaa lukea lehdenkin. Sitten käyn pesemässä hampaat ja otan aamupalaa ja jatkan lukemista.
    terkuin
    Mrs.L

    Tykkää

  27. Rasvattiin lasta kookosöljyllä kuivan ihon takia, ja parin viikon rasvauksen jälkeen iho oli loistokunnossa ja samalla lähtivät molluskat, joita oli useita kymmeniä. Ja tosiaan kaikki muut molluskat paranivat paitsi ranteessa olevat, kun sinne ei öljyä laitettu. 

    Tykkää

  28. Heissan kaikki.
    En tiedä jaksaako kukaan enää lukea näitä kommentteja, mutta haluan tuoda yhden oman kokemuksen rasvakeskusteluun. Josko löytyisi muita kokeilijoita kun jäi ennen ja jälkeen kuvat ottamatta. Kokeilin nimittäin olíiviöljyä jalkojen verenpurkaumiin sellaisiin pinnallisiin laskimotukoksiin sääressä ja polvitaipeissa. Polvitaipeiden tukokset hiipuivat silminnähden ja säären hämähäkki katosi miltei kokonaan. Mietin miksi? Auttoiko rasva vai rasvaus. Vuosia sitten eräällä tuttavallani oli melko makkara polven takana ja myöhemmin huomasin sen kadonneen. Kysyin onko hän käynyt suonikohjuleikkauksessa, mutta hän sanoi käyttäneensä oliiviöljyä.
    Lämpimin terveisin Mirjami

    Tykkää

  29. Kiitos vinkistä. Ostin seuraavana päivänä tästä kookosöljypurkin ja olen käyttänyt kasvoille ja vartalollekin kosteusvoiteena ja iho tykästyi. Mieskin tykkää, kun tätä laitetaan selkään, koska käy myös hierontaöljystä. Olen kokeillut myös laittaa teelusikallinen aamukahvin joukkoon ja kyllä on ollut kosteutettu olo! Vielä kun muistaisi sen veden juonnin. Kiitos!

    Tykkää

  30. Hei Johanna
    Kookosöljystä halusin mainita sen että käytin sitä ainoana tuotteena kun tyttäreni (nyt 2v) oli vauva juuri sen puhtauden takia. En halunnut tukkia ihosoluja tai muutenkaan käyttää kemikaaleja (J&J on pannassa meilllä) vauvan ja taaperon iholla. Sain yhdeltä (mies)kosmetologilta neuvon hieroa kokoosöljyä hiuspohjaan. Sekä minulla että tyttärrelläni tuuppa olemana etenkin näin talvella kuiva hiuspohja ja kuulemma auttaa. Vielä testaamatta. Samaa tuotetta käytän esim omeletin tai munien paistamisessa juuri sen terveysvaikutuksien takia. Paras herkkuaamupala näin gluteenia välttävälle on banaaniletut kookosöljyssä paistettu (1 banaani, 2 munaa, litso banaani hyvin lisää munat ja paista amerikkalistyylejä pannukakkuja pienellä pannulla ja tarjoile vadelmien kera, superterveeellistä ja superhyvää)!

    Tykkää

  31. Hirmuisesti on jo kommentteja, mutta jatkanpa silti tähän perään, koska oon nyt tämän postauksen ansiosta NIIN iloinen! Kiitoksen paikka suorastaan! Kiinnostuin aluksi tuosta ihon parantamisesta, koska edellisen raskauden jälkeen ihoni ei ole meinannut normalisoitua ollenkaan, mutta kun mainitsit vielä hampaiden valkaistumisen aloin jo toiveikkaasti kiljahdella riemusta. 🙂 Oon jo yli 10 vuotta kärsinyt etuhampaisiin paraatipaikoille kertyvistä rumista tummentumista joihin ei oo auttanut kuin vuosittainen käynti suuhygienistillä puhdistuksessa, eikä viime vuosina enää oikein sekään, koska tummentumat ovat palanneet jo parissa kuukaudessa. Tuntuu, että hampaiden pinta on kulunut rajuista puhdistusoperaatioista ja siksi väri tarttuu nopeammin. Selityksenä on sanottu aina, että minulla on sellainen suljen laatu, joka värjää. Nice! Olen kokeillut kaikki valkaisevat hammastahnat, eikä mikään pidä vaivaa poissa. No, nyt aloitin viikko sitten kookosöljypurskuttelun ihan maltillisella jälkiruokalusikallisella ja vain 5 minuutin purskutteluajalla ja tämän jälkeen olen aina pessyt hampaat sähköhammasharjalla. Siis vau!!! Tummentumat ovat jo viikossa kadonneet lähes olemattomiin ja ihokin näyttää paremmalta kuin kuukausiin! Ja tämä siis vain sillä viiden minuutin purskuttelulla. Lisäksi on aivan ihanaa se sileyden ja raikkauden tunne suussa, jolla saa aina uuden päivän aloittaa! Joten kiitos Kalastajan vaimo, olen todellakin saanut kadonneen hymyni takaisin!

    Tykkää

  32. Kiitos Sinulle, ja hyvä että tulit kertomaan omasta kokeilustasi. Olen keplotelllut aloittamisen kanssa ja kookosöljykin vielä kaupassa, mutta tämä juttu saa minut nyt ryhdistäytymään, ja sinnikäämmin esimään kookosöljyn sieltä kaupan hyllystä. Tästä voisi olla apua myös oman hammaskivi-vaivani kanssa, joka sekin sanotaan aiheutuvan syljestä. Hymyillään! =)

    Tykkää

  33. Vierailija
    05.01.2015 klo 12:59

    Aamupuuron joukossa lusikallinen, nam! Sekä sisäisesti että ulkoisesti. Sopii kaikkeen ihon voiteluun, myös liukuvoiteeksi 🙂

     
    Ei kannata liukuvoiteeksi, altistaa hiivatulehdukseen.

    Tykkää

  34. Sinut, minut, vai Hentun Liisan? Ei asioita ihan noin yksiviivaisesti vedetä, ilman fakstoja, ja että joku havahtuisi. Hiivatulehdukseen löytyy niin monta syytä, niin että googettamaan… Kun muistaa huolehtia hygieniasta, niin aika kivasti pääsee tuostakin vaivasta. Niin, ja lopettaa karvojensa ajelun..!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: