Kookosöljy

~ oil pulling ja muita käyttötapoja ~

Joululoman aikana olen syönyt paljon enemmän niin makeita kuin suolaisiakin herkkuja kuin arkena. Juonut alkoholipitoisia juomia ja valvonut. Ja nyt on talvi – ihon kauhuaika. Kaikki nämä tuottavat mulle yleensä finnejä, näppyjä tai ainakin muuten vain ärtynyttä ja oireilevaa ihoa. Ei nyt; iho on ihan loistokunnossa. Miksi? Hmm, jutellaan vähän kookosöljystä!

Ruoanlaitossa kookosöljy ei ole mulle lainkaan tuttu, mutta aurvedinen eli koko kehoa puhdistava öljypurskuttelu sen sijaan on ihan mun juttu.

Oletteko kokeilleet? Öljypurskuttelu on oikeastaan ikivanha tapa ja siihen voi käyttää mitä vain (esim. seesam) kylmäpuristettua kasviöljyä, mutta kookos on maultaan miellyttävä, omaa lukuisia terveysvaikutteita ja on mm. antibakteerinen. Jos nyt sattuu pitämään kookoksen mausta. 😉

Mitä ja miten?

-Osta purkki luomua neitsytkookosöljyä; mieluiten luontaistuotekaupasta, jotta voit olla varma tavaran laadusta.

-Säilytä purkki huoneenlämmössä (jääkaappikylmänä öljy on liian kovaa käsittelyyn).

– Ota aamulla suuhusi ruokalusikallinen öljyä ja purskuttele sitä noin 15 min. Purskuttelu ja öljy sitoo suun bakteereja, parantaa suun terveyttä, ikeniä, hengitystä sekä kirkastaa ja valkaisee hampaita. Vartti on hyvä aika, sillä se ehtii kerätä bakteereja, mutta elimistö ei ehdi alkaa uudelleen käyttämään niitä. Jos vartti kuitenkin tuntuu liian pitkältä, aloita 5 minuutilla ja vaikka vain teelusikallisella öljyä. Purskutteluaikaa voi kasvattaa vähitellen.

-Varo nielemästä öljyä purskuttelun aikana, sillä tarkoitus on päästä eroon bakteereista. Sylje lopuksi öljy roksikseen, sillä viemärit eivät siitä pidä. Pese lopuksi hampaat.

Kookosöljypurskuttelu siis oikeasti valkaisee hampaita ja parantaa suun terveyttä. Suun terveyshän taas tunnetusti on yhteydessä ja itseasissa avainroolissa koko muun kehon tervyden kanssa, joten ei kai ihmekään, että huomaan positiivsen vaikutuksen myös ihon kunnossa. (Toinen mun ihon ihmetuote on kuvassa näkyvä musta konjakkisieni.)

Kookosöljyllä on epäilemättä rauhoittava, kosteutava ja parantava vaikutus ihoon ja onpa sen todettu auttavan jopa akneen. Muistanpa Rillan (toinen kookosöljyä suosiva bloggaaja! :)) kertoneen kokemuksistaan atooppisen ihottuman hoidossa. 

Kookosöljyä voi siis käyttää ihan vaikka kasvovoiteena; myös silmien ympärillä. Näissä kuvissa mulla on muuten kookosta kasvoilla. Oma ihoni ei ihan superkuiva ole, joten en käytä tätä päivttäin, mutta pienet annokset silloin tällön tekevät oikein hyvää. Kuivaihoiselle kookosöljy ei varmasti ole hullumpi talvella päivittäinkin. Jollei kuitenkaa ihan kasvovoiteena halua kookosöljyä käyttää, voi sitä ainakin käyttää aivan loistavana meikinpoistajana; öljymäisyytensä ansiosta silmämeikkikin lähtee tehokkaasti.

Kookosöljystä saa myös kotitekoisen hiuskuurin; hiero öljy hiuksiin, anna vaikuttaa vartti ja pese pois. Myös kuivat latvat saavat hoitoa ja kiiltoa kookosöljystä.

Keksittekö muita käyttötapoja kookosöljylle?? 😉 Purskuttelu on ihan jo aamurutiini enkä ihan heti aio lopettaa; päin vastoin. Kiva nähdä miten iho pysyy kosteutettuna talven läpi. Hampaat ovat mielestäni kirkastuneet entisestään purskuttelun aloitettuani. Aika valkoiset hampaathan mulla on aina ollutkin, mutta huomaan kyllä purskuttelun korostaneen valkoisuutta. Edullinen ja kaiken lisäksi terveellinen tapa valkoiseen hymyyn siis! 🙂

Kertokaa jos teillä on kokemuksia, olisi kiva kuulla!

270 vastausta artikkeliin “Kookosöljy

  1. Hih, ja mulla roikkuu luonnoksissa kookosöljyupdate! Pitäisi varmaan kirjoitella se loppuun jossain välissä…
    Harvinaisen monikäyttöinen aine tuo kyllä on ja yksi niistä harvoista, mitkä eivät ärsytä omalla kohdalla rikkinäistäkään (atooppista) ihoa. Edistää naarmujen paranemista ja imeytyy ainakin tällaiseen korppukuivaan talvi-ihoon hyvin. Omalla listalla ihon kosteutuksen lisäksi on kookosöljyn käyttö meikin putsarina, vartalokuorinnan ainesosana, sekä deodoranttina. Ei yhtään hullumpi öljy 🙂
    Rilla

    Tykkää

    1. Joo, uskomattoman monikäyttöinen ja toimiva aina! Sulla on ollut tästä hyviä postauksia!! 🙂

      Tykkää

  2. Lusikallinen kahvin tai teen joukkoon, riittää jopa aamupalaksi. Ja nettihän on pullollaan kookosöljyn käyttövinkkejä, sitä voi käyttää mm. deodorantin sijaan.

    Tykkää

  3. Mä olen myös harrastanut kookosöljyllä purskuttelua ja teen sen ennen hampaiden harjausta. Aika jännä, että käy myös dödönä! Sotkeeko se vaatteita? Mietin vaan sitä, että kauanko kestää kuivua 🙂 Olen siirtynyt käyttämään alumiinittomia deoja ja osa ”yrttiluomu” deoista on järkyttävän kalliita. Kookoksöljy olisi siis huokeampi vaihtoehto.

    Tykkää

    1. Joo ehkä toi ennen hampaiden pesua on parempi, kun tarkemmin ajattelee… Pesulla saa sitten huuhdeltiin kaikki bakteerit pois purskuttelun jäljiltä!! Korjaan tekstiin! Kiitti teille! Aina oppii uutta…

      Tykkää

    2. Joo ehkä toi ennen hampaiden pesua on parempi, kun tarkemmin ajattelee… Pesulla saa sitten huuhdeltiin kaikki bakteerit pois purskuttelun jäljiltä!! Korjaan tekstiin! Kiitti teille! Aina oppii uutta…

      Tykkää

  4. Olen käyttänyt deodoranttina jo parisen vuotta. Vaatii muutaman päivän käytön ennen kuin toimi. Kesähelteellä ei minulla riittänyt, mutta muuten käytössä pelkästään. Yritän laittaa heti suihkun jälkeen ja olla hetken saunatakissa, ettei tulisi jälkiä paitaan. Kiireessä puen hetikin, eikä ainakaan psksumpiin materiaaleihin jätä jälkiä. Tämä on hyvä vaihtoehto meille, joilla deodorantit aiheuttaa kainalokutinaa, tämä ei. Yritin kerran tuota purskuttelua, mutten pystynyt, aiheutti yökkäämistä… ehkä pitäisi vielä kokeilla.

    Tykkää

    1. Purskuttelun voi aloittaa pienemmällä määrällä ja lyhyemmällä ajalla. 🙂 Kiitti hyvästä dödö -infosta!

      Tykkää

  5. Aamupuuron joukossa lusikallinen, nam! Sekä sisäisesti että ulkoisesti. Sopii kaikkeen ihon voiteluun, myös liukuvoiteeksi 🙂

    Tykkää

  6. Mulla kanssa deodoranttina ihan samasta syystä kuin aikaisemmankin postaajan mainitsemana: haluan välttää alumiinin käyttöä, jota valitettavasti on hyvin monessa kaupan tuotteessa. Ei pidä hikeä aivan yhtä hyvin kuin kaupan tuotteet, eli jos on joku kriittinen meno, kannattaa käyttää normidödöä. Mutta tavallisen arjen keskellä aivan riittävä. Imeytyy kyllä puseroiden kainaloihin, eli kannattaa antaa  imeytyä ihoon ennen kuin pukee puseron päälle.
     

    Tykkää

  7. Mmmm….mitäköhän se öljy tekee suun hyville bakteereille? Niinkuin suolistossakin, suussa olisi tärkeää säilyttää hyvä tasapaino mikrobistossa. Toisaalta luulisi, ettei öljy bakteereja tapa, mutta mitenköhän tätä on tutkittu? No, hyvä jos auttaa. Kookosöljyhän sisältää lähes pelkkää kovaa rasvaa, joten en allekirjoittaisi sen terveydellisiä vaikutuksia sisäisesti, jos ei halua kolesterolia nousuun esim. Lukekaapa hs:n vertailu 26.9.2013 ruokaöljyistä ”Hittituote kookosöljy on kasvirasvoista epäterveellisin”, tässä haastateltu lukuisia kotimaisia terveydenhuollon asiantuntijoita. Itse en käyttäisi ko tuotetta kuin ulkoisesti. Mutta mielipiteitähän on monia 😉
     
    t. nimim.mikobiologi ja lääkäri

    Tykkää

    1. Hei, en usko että kookosöljy pystyy tappamaan hyviä bakteereja tai muutenkaan järkyttävänä tasapainoa suussa – en siis ole löytänyt mitään siihen viittaavaa tietoa. Päinvastoin aika harmittomasta toimenpiteestä on kyse. Tätä ei juurikaan ole länsimaisessa lääketieteessä tutkittu ja lähes kaikki tieto perustuu kokemuksiin, mutta huonoja sellaisia ei juuri ole. Pahin mitä voi tapahtua on ei mitään. 😉 Yksi mun hyvä lääkäriystävä aloitti muuten myös purskuttelun meidän tästä keskusteltua; ei niinikään keksinyt mitään syytä olla kokeilematta. Eikä varmaan kaikille toimikaan tietysti, eihän tämä mikään tosiaan mikään tutkittu ”lääke” ole.
      Luin myös ton samaisen artikkelin. Totta, ”kovaa” rasvaahan tämä on enkä siksikään ottanut esiin rasvan käyttöä ruokavaliossa, mutta toisaalta ne alueet, joissa kookosöljyllä on merkittävä rooli ruokavaliossa, ovat myös maailman terveimpiä alueita… 😉 Noh, menee saivarteluksi, mutten silti ole ihan varma että tämä olisi huono sisäisestikään nautittuna ( purskuttelua tuskin voi laskea sisäisesti nauttimiseksi; niin paljon öljyä ei varmaankaan elimistöön pääse että se kolesterolia nostaisi! :)). 

      Tykkää

  8. Hei, oletko miten pitkään harrastanut purskuttelua? Osaatko sanoa/muistatko miten pitkään meni ennenkin huomasit vaikutukset ihossa? Näytät kuvissa tosi hyvältä ja ihosi terveeltä ja hehkuvalta. Kiitos tästä postauksista, aloitan purskuttelun uudelleen pienen tauon jälkeen. Kesällä se jäi kun lomalla koirien lenkitys siirtyi aamuisin myöhemmäksi ja alkoi tulla sen verran porukkaa vastaan, joille piti ainakin huomenet toivotella 😉 Tänä aamuna sai taas pimeässä purskutella ihan rauhassa, koiratkin on varmaan tyytyväisiä kun en oo koko ajan hoputtamassa. -Johanna

    Tykkää

    1. 😀 Aamulenkkihän on loistava purskutteluaika! 😀 Huomasin vaikutukset ihossa jo noin viikossa, ehkä allekin. Tosi pian. Samoin hampaissa. Eli kauan ei onneksi tarvitse turhaan kituuttaa 😉 

      Tykkää

  9. Olen myös harrastanut kookosöljyllä purskuttelua, mutta ennen hampaiden harjausta. Siitä saa ihanan rentouttavan ”oman” hetken iltoihin myös kun varaa jotain kivaa lueskeltavaa oheen. Jotenkin ajattelen sen itse niin (ja luinkin muistaakseni jostain), että ne bakteerit joita öljy irrottaa, on hyvä vielä hammasharjan kanssa putsata huolellisesti pois. Käytän kookosöljyä myös hellävaraisena päänahan kuorintana sokerin kanssa ja atooppisen ihon vartalokuorintana. Pehmentää korppukantapäätkin tehokkaammin kuin mikään muu kokeilemani 😉 

    Tykkää

    1. Hei totta, korjaa ton hampaiden pesu -jutun… ! Paras pestä jälkeen. Ja kantapäitä pitää kokeilla 😉

      Tykkää

    2. Hei totta, korjaa ton hampaiden pesu -jutun… ! Paras pestä jälkeen. Ja kantapäitä pitää kokeilla 😉

      Tykkää

  10. Moi Johanna! Ihania kuvia susta :D, tosi iloisia ja pirteitä, hauskoja!
    Olen ennenkin kuullut näistä. Yksi kaveri purskuttaa myös ja hehkuttaa sitä tapaa. Hän käyttää kookosöljyä myös hiusnaamiona. Itse en ole vielä kokeillut, mutta ehkä nyt on syytä kokeilla! Tyttäreni, joka ei ole vielä edes teini-iässä, käyttää kookosöljyä kasvojen pesuun. Jotain näppyjä kun hänelle on tullut, enkä halua että kuivattaa ihoa saippualla pesemällä, joten päädyin kookosöljyyn. Ja hyvin näyttää puhdasta tulevan eikä iho kuivu!
    Kiitos näistä vinkeistä! Täytyy kyllä itsekkin kokeilla näitä. Kookosöljyä käytän kyllä koko kropan kosteuttamiseen, mutta voisin ottaa vähän laajempaan käyttöön ;).
    Mukavaa alkanutta vuotta!
    -Tanja L

    Tykkää

  11. Purskuttelu auttaa kaiken edellä mainitun lisäksi myös siitepölyallergiaan kahdella tavalla: irrottaa limaa ja puhdistaa keuhkoja ja kurkkua eli ei ole niin tukkoinen olo, ja muodostaa suun limakalvoille kosteuttavan ja suojaavalta tuntuvan pinnan jolloin limakalvot ei oireile niin paljon – mulla tämä auttoi tosi paljon allergiakaudella ja allergiani on olleet tosi pahoja. Sain tästä viime keväänä niin ison avun että enää kevään lähestyminen ei hirvitä vaan pitkästä aikaa odotan sitä innolla 🙂 

    Tykkää

    1. Vau!! Kookosöljypurskuttelun on tosiaan todettu auttavan ihan muihin kuin suun terveyteen liittyviin ongelmiin. Varmasti yksilöllistä, mutta vautsi, hyvä kuulla!

      Tykkää

  12. Mäkin käytän monessa. Aamupuurossa, kahvissa, kanan paistamisessa. Omalla iholla kasvoista kantapäihin, taaperon ja vauva atooppiseen ihoon ja kasvojen puhdistukseen jos on joskus joku hangattava lika. Ja sitten.. Ihan loistava liukkari 😀 meillä on koko ajan kolme purnukkaa auki. Jokainen omaan tarpeeseen. Kivoja vinkkejä. Asiasta toiseen, jottei mun tarvitsis marssia sun kuvan kanssa kampaajalle osaatko yhtään kertoa tai arvata mikä tummuusluokka tai väri ylipäätään tuossa tyvessäsi on. Tuo tummin sävy siis! 
    Kiitos ihanasta ja rentouttavasta aamukahvi blogista!
    annika

    Tykkää

    1. Heippa Annika! Hiusväri ei oo kyllä kamalan tumma… Näyttää näissä ehkä aavistuksen tummemmalta. En osaa sanoa 😦 

      Tykkää

  13. Hei! 
    Työskentelen hammashoitajana, ja ensimmäistä kertaa kuulen että kookosöljyllä olisi hammasterveyttä edistävä vaikutus. Onko asiasta tehty tutkimuksia? Kuivan suun oireisiin siitä on varmasti hyötyä, ja limakalvoille yleensäkkin. Suussa on hyviä ja huonoja bakteereita,  caries mutans bakteeri aiheuttaa reikiintymistä. Voiko öljy todella valikoida vain ne huonot bakteerit ja jättää hyvät bakteerit suuhun….ensi kuulemalta epäilen, mutta täytyypä ottaa selvää. Hammasluu  määrittää hampaan värin, se on kiilteen alla, ja kiilteen päällä voi olla esim. värjäytymiä. Luottaako öljy värjäymät pois? Kaupan valkaisevat  hammastahnat yleensä hiovat värjäymät pois, mutta samalla voi myös hampaan pinta vaurioitua ja sama ongelma tulee myöhemmin pahempana. Öljy kuulostaa kyllä vaarattomammalta vaihtoehdolta jos vain toimii. Mielenkiintoista!

    Tykkää

    1. Hei, ei tätä ole tietääkseni tutkittu, mutta en ole varma… Tapaa on käytetty tuhansia vuosia Ja se on lähtöisin Intiasta; ajalta ennen harmmastahnoja ja suuvesiä. 😉 Kaikki tieto perustuu tietääkseni kokemuksiin ja vanhoihin perinteisiin. Valkaisu ja hampaiden kirkastamunenkaan eivät sen kummempaa selitystä ole saaneet; onko se joku öljyn ainesosa (tuskin) vaiko vain säännöllinen bakteerien ja näin ollen plakin poishuuhtominen (todennäköisesti).  Tämän pitäisi tosiaan olla hyvin vaaraton menetelmä minimaalisilla haittavaikutuksilla! 🙂

      Tykkää

  14. Olen samaa mieltä, että kannattaa käyttää harkiten näitä hittituotteita..Ja muistaa että on tosiaankin sitä kovaa epäterveellistä rasvaa ja suhteuttaa käyttö muihin päivän aikana saatuihin rasvoihin..ulkoiseti varmasti onkin oiva apu ihonhoitoon, tuo purskuttelu kanssa mietityttää, onko vaivansa arvoista ja kuinka tutkittu sen vaikutuksia?..

    Tykkää

    1. Niinpä, se vaivan arvopa tässä onkin avainkysymys.  Aihetta ei suuremmin ole kai tutkittu, mutta noin pikaisesti arvioituna purskuttelusta ei pitäisi tieteellisestikään voida olla mitään haittaa. Siksipä purskuttelua pitää kokeilla itse voidakseen arvioida tehon/hyödyn. 🙂 Mulla on tehonnut yllättävän hyvin tuloksin, siksi raportoin. 🙂

      Tykkää

  15. Mielenkiintoinen aihe ja keskustelua. 🙂 Mielestäni täytyy kuitenkin muistaa, että ne maat/ alueet joissa kookosöljy on/on ollut käytössä, asukkaiden ruokavalion on/on ollut huomattavasti erinlainen kuin länsimainen ruokavaliomme. Myös heidän geneettinen perimänsä poikkee meidän perimästämme. Tällä tarkoitan lähinnä geneettistä riskiämme sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, jopa terveellisistä elämäntavoista huolimatta. Myös minä suosin siis vain ulkoisesti. Ihana meikinpoistaja ja kosteuttaa samalla!  🙂

    Tykkää

    1. Totta totta, se meni saivarteluksi, sillä paitsi geneettiset erot, myös ruokavalio on kaikinpuolin erilainen näissä maissa. Ei oikein voi verrata eikä tietenkään antaa kookosrasvalle  kaikkea kunniaa kun ruokavalio sisältää paljon muutakin terveellistä!  Mullakin kookosrasva on tosiaan ollut käytössä vain ulkoisesti (plus purskuttelu  tietty), enkä paremmin tietämättä ala sitä ainakaan julkisesti suosittemaan… Kohtuus kaikessa tietty! 🙂

      Tykkää

  16. Vierailija
    05.01.2015 klo 05:07

    Mmmm….mitäköhän se öljy tekee suun hyville bakteereille? Niinkuin suolistossakin, suussa olisi tärkeää säilyttää hyvä tasapaino mikrobistossa. Toisaalta luulisi, ettei öljy bakteereja tapa, mutta mitenköhän tätä on tutkittu? No, hyvä jos auttaa. Kookosöljyhän sisältää lähes pelkkää kovaa rasvaa, joten en allekirjoittaisi sen terveydellisiä vaikutuksia sisäisesti, jos ei halua kolesterolia nousuun esim. Lukekaapa hs:n vertailu 26.9.2013 ruokaöljyistä ”Hittituote kookosöljy on kasvirasvoista epäterveellisin”, tässä haastateltu lukuisia kotimaisia terveydenhuollon asiantuntijoita. Itse en käyttäisi ko tuotetta kuin ulkoisesti. Mutta mielipiteitähän on monia 😉
     
    t. nimim.mikobiologi ja lääkäri

     
    Vastauksena Johannan vastaukseen: se, että joillain alueilla kookosöljyä perinteisesti paljon käyttävät ihmiset ovat terveempiä, ei todennäköisesti ole yksin kookosöljyn ansiota, vaan näillä alueilla ruokavalio on muutenkin kasvisvoittoisempi ja terveellisempi kuin nykyinen länsimainen ruokavalio. Kannattaa tosiaan muistaa, että yksittäinen ruoka-aine ei pelkästään tee ruokavaliosta terveellistä/epäterveellistä, vaan kyse on aina kokonaisuudesta ja niiden yksittäisten ruokien käyttötiheydestä ja -määrästä 🙂 

    Tykkää

  17. vauvan päänahasta saa karstan hyvin irrotettua kookosöljyllä. Kymmenen kertaa paremmin ku jollain baby oililla.

    Tykkää

  18. Hymyilyttää, suomalainen kyllä epäilee kaikkea ennenkuin saa itse kokeiltua. ;)) Olen lukenut myös muiden kookosöljyn käytöistä ja hampaat ovat valkaistuneet ja ikenet pysyneet terveinä jatketun kookosöljyn käytön. Myös haavat suussa partantuneet. Miksei auttaisi samalla myös suun kuivuuteen? Kokeiluun menee tuo purskuttelu.. Tunnustan, että tähän asti olen käyttänyt kookosöljyä vain hiiliteräspannun rasvaamiseen, koska se on ainoa rasva joka ei härskiinny. Meillä ei tavan kaupasta kookosöljyä saa, mutta jospa erikois- tai luontaistuotekaupasta löytyisi, aiemman purkin toin Suomesta .. Kiitos Johanna vinkeistä. Hyvää vuoden jatkoa terveellisissä merkeissä!
    -tiau

    Tykkää

    1. Suun kuivuudesta en ole kärsinyt, joten en osaa sanoa onko auttanut… Mut se ois kyllä ihan mahdollinen ja looginenkin teho purskuttelulle! sitä samaa, hyvää alkanutta vuotta!

      Tykkää

  19. Olen aiemmin kokeillut kookosöljyä niin kasvoihin kuin dödönäkin, ongelmana mulla on ollut muutaman päivän sisällä kehittyvä eltaantunut rasvan haju iholla! Siis vaikka olen puhdistanut ihon aamuin illoin normaalisti. Onko muilla ollut samaa hajuongelmaa?

    Tykkää

    1. Dödönä en ole käyttänyt, mutta en kyllä kasvoillakaan huomannut mitään tollaista! Hmm.

      Tykkää

  20. Kuorinta-aineena käytöstä olen ennenkin lukenut ja miettinyt miten se huuhdellaan pois? Etenkin öljy-kahvinpuru -seosta ei varmaankaan kannata esim. suihkussa viemäriin huuhdella, jollei halua putkimiestä paikalle… eli miten toimitte käytännössä??

    Tykkää

  21. Mielenkiintoinen aihe! Kuorintavoiteena käytössä täälläkin (ruokokidesokeriin ja sitruunaan yhdistettynä), mutta purskuttelu tuli itsellekin täysin uutena. Olisi mielenkiintoista saada selville, millä mekanismilla purskuttelun vaikutus välittyy ihon hyvinvointiin. Pubmediin tehdyn artikkelihaun perusteella kävi ilmi, että kookosöljyn vaikutusta suun terveyteen on tutkittu hyvin vähän (löysin vain yhden luotettavan in Vivo-tutkimuksen, in Vitro asiaa on tutkittu enemmänkin) . Tämä alustava tutkimus esitti, että sekä Mutanssit että Laktobasillit vähenivät merkittävästi öljyn vaikutuksesta (myös kookosöljyn, muitakin öljyjä oli tutkittu). Vaikutuksen arveltiin johtuvan siitä, että öljy estää bakteerien biofilmin muodostumista estämällä adheesiota ja koaggregaatiota (kiinnittymistä esim. hampaan pinnalle ja sen jälkeen toisiinsa). Toisaalta esitettiin, että öljy reagoi syljen bikarbonaattien kanssa aiheuttaen ”saippuanmuodostusreaktion” 🙂 Silti, aihetta pitäisi tutkia enemmän, jotta siitä voisi mitään varmaa sanoa. Tällä hetkellä sitä suositellaankin käytettäväksi lähinnä kehitysmaihin suun terveyden edistämiseksi. Silti, kuten aiemmin mainittiinkin, olisi todella mielenkiintoista tietää, olisiko tästä apua kuivasta suusta kärsiville potilaille? Ihoasioihin en kommentoi, toivottavasti joku ihatauteihin perehtynyt tietää asiasta enemmän 🙂 Täytynee uteliaisuudesta kokeilla! 😀

    Tykkää

    1. Tätä on tosiaan tutkittu kamalan vähän ja veikkaan, ettei tutkimuksista ehkä mitään kovin paljon selittävämpää löytyisikään. Kiitti hyvistä selityksistä… Ihan samoihin juttuihin törmäsin enkä edes yrittä väittää että tää ois joku ihmelääke. Olen kyllä silti sen verran vaihtoehtoinen tyyppi että uskon joihinkin asioihin länsimaisen lääketieteen ja tutkimusten ulkopuolella… 😉 Tai no, asioihin jotka omalla kohdalla toimii, sillä ihmiselimistö on monimutkainen kapistus jota kannattaa kuunnella ja kuulostella.. 🙂

      Tykkää

  22. Tyhmä kysymys mutta siis suun purskutteluun ihan öljyä, ei tuota kuvien purkissa olevaa ”rasvaa”?

    Tykkää

  23. Sama kysymys, mikä viimeisellä – siis öljy sulatettuna?Itse luin juuri eilen, miten otetaan kookosrasvaa ihan hammasharjalle, hammastahnan sijaan ja harjataan!

    Tykkää

    1. Hmm, voit varmasti tehdä noinkin. Sitten siitä on vaan poissa se mun hakema aurvedinen eli kehoa puhdistava vaikutus joka siis kerää bakteereja pois. Eli en osaa sanoa miten harjaus toimii, mutta kokeile ihmeessä! :)) Kookosöljy on siis huoneenlämmössä kiinteää ja sulaa suun lämmössä öljyksi. 

      Tykkää

  24. Vierailija
    05.01.2015 klo 09:45

    Hei! 
    Työskentelen hammashoitajana, ja ensimmäistä kertaa kuulen että kookosöljyllä olisi hammasterveyttä edistävä vaikutus. Onko asiasta tehty tutkimuksia? Kuivan suun oireisiin siitä on varmasti hyötyä, ja limakalvoille yleensäkkin. Suussa on hyviä ja huonoja bakteereita,  caries mutans bakteeri aiheuttaa reikiintymistä. Voiko öljy todella valikoida vain ne huonot bakteerit ja jättää hyvät bakteerit suuhun….ensi kuulemalta epäilen, mutta täytyypä ottaa selvää. Hammasluu  määrittää hampaan värin, se on kiilteen alla, ja kiilteen päällä voi olla esim. värjäytymiä. Luottaako öljy värjäymät pois? Kaupan valkaisevat  hammastahnat yleensä hiovat värjäymät pois, mutta samalla voi myös hampaan pinta vaurioitua ja sama ongelma tulee myöhemmin pahempana. Öljy kuulostaa kyllä vaarattomammalta vaihtoehdolta jos vain toimii. Mielenkiintoista!

    Hei, hammaslääkärinä kommentoisin tätä trendit näin ; kookosöljy ei vaaleana mitenkään hampaita, vaaleamman värin illuusio tulee öljystä hampaan pinnalle tulevan kalvon valoa heijastavasta vaikutuksesta. Hammas taittaa tästä johtuen valoa enemmän ja näyttää vaaleammalta. Öljystä itsestään ei olle haittaa hampaille, öljyfilmi hampaan pinnalla saattaa jopa suojata hampaita happamien aineiden erosiivisilta (kiillettä syövyttäviltä) vaikutuksilta, mutta mikään poppaskonsti tämäei ole jos on happamien juomien/ ruokien ystävä, tai hampaissa on jo pysyviä tummentumia tai tummentuneita vanhoja täytteitä. Tupakoitsijoiden kohdalla voisin kuvitella öljyisten hammaspintojen olevan vähemmän ”pinttyymisherkkiä”, mutta kokonaisuudessaan hammaslääketieteen näkökulmasta tämä kikka kuulunee mutu-osastolle

    Tykkää

    1. Oo, te lääkärit ootte niin ärsyttävän järkeviä…! 😛 Ei vais, kiitti paljon hyvästä selityksestä. :)) Vähän ajattelinkin, että hampaiden sävy on kirkastunut, mikä siiis selittyy varmasti tolla valon heijastuksella -ei toki huono sekään jos kerran saa hampaat näyttämään vaaleammilta ja kirkkaammilta.  Hampaiden vaalennus ei toki ollutkaan mun ainoa motivaattori purskuttelun aloittaessani vaan uskon edelleen sen aurvediseen tehoon -mulla kun ei ole tota lääkärin koulutusta niin on vapaampi uskomaan vaihtoehtoisiin menetelmiin. 😉 Ja nää on tosiaan vähän mutu-juttuja kuten sanoit; toisilla toimii, toisilla ei.  

      Tykkää

  25. Hyviä ideoita, tyttäreni 14 v. teki ystävilleen joululahjaksi kuorintavoidetta, sisälsi mm. sokeria ja piparminttu aromia.Olipa kauniita lasipurkissa kerroksittain vaaleanpunaista ja valkoista 🙂
    Kaikki rasva joka kovettuu jääkaapissa on kovaa rasvaa, joten ei niin kovin terveellistä 😦
    Vappuna käytän sitä margariinimallia (margariinihyllystä) munkkien paistoon ja on sitten maukkaita munkkeja!
    Heippa ja Loppiaista kaikille! ❤

    Tykkää

  26. Voisin kuvitella yhden suun bakteerikantaan vähentävän mekanismin olevan öljyn plakkia pehmentävä vaikutus, jolloin kertymät harjaantuvat helpommin pois. Myös öljyn kosteuttava vaikutus pehmentää limakalvoja ja ikeniä, jolloin ne myötäävät pesussa paremmin eikä tehokas harjaaminen aiheuta mikroskooppisia vaurioita limakalvolle (joissa aina ainakin hetkellisesti bakteerimäärä lisääntyy).
    Todennäköisesti myös harjaaminen on tehokkaampaa, kun tuntee, että suussa selvästi on jotain ylimääräistä 🙂
     
    -tuleva terkkari

    Tykkää

    1. Jostain luin että bakteerien kertyminen purskuttelun aikana öljyyn ja näin säännöllisesti huuhtoutuminen pois vähentäisi plakkia ja jopa hammaskiven syntyä ja siksi mahdollisesti vaalentavan/kirkastamaan hampaiden sävyä. Moni tuntui saaneen avun plakin ja hammaskivenkin vähentyessä. ..

      Tykkää

  27. Vierailija
    05.01.2015 klo 07:59

    Tyhmä kysymys mutta siis suun purskutteluun ihan öljyä, ei tuota kuvien purkissa olevaa ”rasvaa”?

     
    Kookosöljy on kovaa rasvaa toisin kuin muut kasvirasvat, joten se on kiinteässä muodossa myös huoneenlämmössä. Kuitenkin huoneenlämmössä se on pehmeää ja ”sulaa” öljyksi nopeasti ihon lämmöstä. Varmasti myös suussa muuttuu nopeasti nestemäiseksi 🙂
     
    Herkkuaamupalani on, kun kaurapuuroon sekoittaa kanelia ja kookosöljyä. Pitää myös pitkään nälkää 🙂

    Tykkää

  28. Vierailija
    05.01.2015 klo 05:07

    Mmmm….mitäköhän se öljy tekee suun hyville bakteereille? Niinkuin suolistossakin, suussa olisi tärkeää säilyttää hyvä tasapaino mikrobistossa. Toisaalta luulisi, ettei öljy bakteereja tapa, mutta mitenköhän tätä on tutkittu? No, hyvä jos auttaa. Kookosöljyhän sisältää lähes pelkkää kovaa rasvaa, joten en allekirjoittaisi sen terveydellisiä vaikutuksia sisäisesti, jos ei halua kolesterolia nousuun esim. Lukekaapa hs:n vertailu 26.9.2013 ruokaöljyistä ”Hittituote kookosöljy on kasvirasvoista epäterveellisin”, tässä haastateltu lukuisia kotimaisia terveydenhuollon asiantuntijoita. Itse en käyttäisi ko tuotetta kuin ulkoisesti. Mutta mielipiteitähän on monia 😉
     
    t. nimim.mikobiologi ja lääkäri

    Hei!
    Haluaisin myös nostaa tuon HS:n artikkelin kookosrasvan epäterveellisyydestä sisäisesti käytettynä. Opintojeni aikana yliopistossa en ole voinut olla törmäämättä tyydyttyneen ja tyydyttymättömän rasvan terveellisyysväittämiin ja -tutkimuksiin.
    Kookosrasva sisältää pääosin (60%) tyydyttyneitä 12:0 ja 14:0 eli lauriini- ja myristiinihappoja. Lopuista 15 % on muita tyydyttyneitä rasvahappoja ja 6 % yksittäistyydyttymättömiä ja 2 % monityydyttymättömiä. Eli suurimmaksi osaksi rasva on sellaista, joka nostaa LDL-kolesterolia.
    (lähde: USDA http://ndb.nal.usda.gov/ndb/foods/show/636?fg=&man=&lfacet=&count=&max=&sort=&qlookup=&offset=&format=Full&new=&measureby=)
    Lisäksi tutkimustuloksia kookosöljyn terveellisyydestä on vielä vähän, eikä EFSA (Euroopan ruoka- ja turvallisuusviranomainen) ole antanut terveellisyysväitettä kookosöljylle. Siksikään en suosisi kookosöljyä pääasiallisena rasvanlähteenä sisäisesti nautittuna. Purskutteluun ja ulkoiseen käyttöön sopii varmasti.
    Alueet, joilla kookosrasvaa käytetään myös todella runsaasti kasviksia, minimimäärä lihaa ja usein linssit ym. kasvisperäiset proteiininlähteet paikkaavat tätä. Olen törmännyt myös tilastoihin, joissa muun muassa Thaimaassa toiseksi yleisin kuolinsyy on iskeemiset sydänsairaudet eli sepelvaltimotauti ja kolmantena on aivoinfarkti. Ykkösenä olivat muuten erilaiset kasvaimet. Eli ei niinkään eroa meidän kuolleissuussyistämme. 
    Asian vierestä vielä, mutta kiitos hammaslääkärille hyvästä tekstistä!
     

    Tykkää

    1. Joo en ole käyttänyt ruoanlaitossa joten jätin siksi tän näkökulman kokonaan pois.  Käytän tyydyttyneitä rasvoja yleensäkin aika vähän, mutta veikkaan, että niiden haittavaikutukset/”vaarallisuuden” tietää jo jokainen näistä rasva-asioista kiinostunut ja osaa käyttää kohtuudella. Toivon. 🙂 Nää on varmasti aika kiistanalaisia ja ristiriitaisia juttuja (kookosöljyllä paljon terveysvaikutteita, mm. vitamiineja) mitä syvemmälle mennään. Mutta ehdottomasti totta ja ihan samaa mieltä; ei terveellistä rasvaa jota mielinmäärin voi syödä!

      Tykkää

  29. Vierailija
    05.01.2015 klo 10:36

    Vierailija
    05.01.2015 klo 05:07

    Mmmm….mitäköhän se öljy tekee suun hyville bakteereille? Niinkuin suolistossakin, suussa olisi tärkeää säilyttää hyvä tasapaino mikrobistossa. Toisaalta luulisi, ettei öljy bakteereja tapa, mutta mitenköhän tätä on tutkittu? No, hyvä jos auttaa. Kookosöljyhän sisältää lähes pelkkää kovaa rasvaa, joten en allekirjoittaisi sen terveydellisiä vaikutuksia sisäisesti, jos ei halua kolesterolia nousuun esim. Lukekaapa hs:n vertailu 26.9.2013 ruokaöljyistä ”Hittituote kookosöljy on kasvirasvoista epäterveellisin”, tässä haastateltu lukuisia kotimaisia terveydenhuollon asiantuntijoita. Itse en käyttäisi ko tuotetta kuin ulkoisesti. Mutta mielipiteitähän on monia 😉
     
    t. nimim.mikobiologi ja lääkäri

    Hei!
    Haluaisin myös nostaa tuon HS:n artikkelin kookosrasvan epäterveellisyydestä sisäisesti käytettynä. Opintojeni aikana yliopistossa en ole voinut olla törmäämättä tyydyttyneen ja tyydyttymättömän rasvan terveellisyysväittämiin ja -tutkimuksiin.
    Kookosrasva sisältää pääosin (60%) tyydyttyneitä 12:0 ja 14:0 eli lauriini- ja myristiinihappoja. Lopuista 15 % on muita tyydyttyneitä rasvahappoja ja 6 % yksittäistyydyttymättömiä ja 2 % monityydyttymättömiä. Eli suurimmaksi osaksi rasva on sellaista, joka nostaa LDL-kolesterolia.
    (lähde: USDA http://ndb.nal.usda.gov/ndb/foods/show/636?fg=&man=&lfacet=&count=&max=&sort=&qlookup=&offset=&format=Full&new=&measureby=)
    Lisäksi tutkimustuloksia kookosöljyn terveellisyydestä on vielä vähän, eikä EFSA (Euroopan ruoka- ja turvallisuusviranomainen) ole antanut terveellisyysväitettä kookosöljylle. Siksikään en suosisi kookosöljyä pääasiallisena rasvanlähteenä sisäisesti nautittuna. Purskutteluun ja ulkoiseen käyttöön sopii varmasti.
    Alueet, joilla kookosrasvaa käytetään myös todella runsaasti kasviksia, minimimäärä lihaa ja usein linssit ym. kasvisperäiset proteiininlähteet paikkaavat tätä. Olen törmännyt myös tilastoihin, joissa muun muassa Thaimaassa toiseksi yleisin kuolinsyy on iskeemiset sydänsairaudet eli sepelvaltimotauti ja kolmantena on aivoinfarkti. Ykkösenä olivat muuten erilaiset kasvaimet. Eli ei niinkään eroa meidän kuolleissuussyistämme. 
    Asian vierestä vielä, mutta kiitos hammaslääkärille hyvästä tekstistä!
     http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288666749953.html

    Tykkää

  30. Minulla on tänä talvena ollut niin kuivat ja halkeilevat kantapäät, että ne ovat vuotaneet verta. Mitkään apteekin rasvoista eivät ole auttaneet mitään, mutta kookosöljy pehmentää kantapäät ja ”sulkee” haavat jo yhdessä yössä! Satunnaisesti sitä tulee käytettyä myös muun ihon voiteluun. Purskuttelusta on niin ikään hyvät kokemukset ja sisäisestikin olen kookosöljyä nauttinut jo vuosia (nykyisin lähinnä teessä / kaakaossa) ja kolesteroliarvoni ovat siitä huolimatta (vaiko sen vuoksi ;)) erinomaiset. 🙂
     
    Olga

    Tykkää

  31. Tässä pari linkkiä alustavien tutkimusten tiivistelmiin, jotka löytyvät Pub Med -tietokannasta:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19336860
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21525674
     
    Ja mitä rasvasotaan tulee, niin eikö se ole jo julistettu päättyneeksi? 😉  Tässä on kaiketi kyse kylmäpuristetusta kookosöljystä, joka on huomattavasti terveellisempää kuin esim.margariinit, joiden valmistuksessa on käytetty hyvin suuria lämpötiloja, jolloin kasviöljyjen tyydyttymättömät rasvat muuttuvatkin haitallisiksi transrasvoiksi. Tai ainakin näin olen käsittänyt, korjatkaa ihmeessä, jos reaktiot ovatkin jotenkin muutoin nykyisin 🙂  Transrasvoilla puolestaan on yhteyksiä monenlaisiin kehon ongelmiin. Tyydyttyneillä rasvoilla ei ole tätä haittaa, joten siksi ne soveltuvat erinomaisesti esim. paistamiseen. Kylmäpuristusmenetelmä puolestaan takaa sen, että rasva on juuri sellaisessa muodossa kuin se luonnossa on. Kohtuus ihan kaikessa, mutta en kyllä menisi ihan nopeasti tyrmäämään kylmäpuristettua kookosöljyä tai voita 🙂 
     

    Tykkää

    1. Joo kyse on kylmäpuristetusta, ehdottomasti. Samoilla linjoilla; en uskaltaisi ihan suoraa tyrmätä tätä öljyä sisäisestikään nautittuna vaikka sitä nyt trendiksi/hitiksi kutsutaankin… 

      Tykkää

  32. Oil pulling is a suggestive misnomer, implying that something bad is being pulled from the mouth (toxins and bacteria). What little scientific evidence exists shows that it is probably not as effective as standard mouth wash, and what benefit it has is likely entirely due to the mechanical act of swishing to remove particles and bacteria from teeth and gums.
    There is no reason either theoretically or based upon any evidence to recommend oil pulling (which should be renamed “oil-swishing”) instead of standard modern health care with flossing, tooth-brushing, and mouth rinse. However, it does appear to be better than nothing, and might have a role in developing countries without access to modern oral care. The one caveat is that extended periods of swishing that are commonly recommended (10-20 minutes) are likely not necessary and further present a risk of lipoid pneumonia from accidentally breathing in small amounts of oil.
    Oil pulling for general health or any other indication is pure pseudoscience. Detox claims are based on nothing, as are all detox claims. There is no evidence or plausible rationale to recommend oil pulling for any indication other than as a poor substitute for oral care.
    http://www.sciencebasedmedicine.org/oil-pulling-your-leg/

    Tykkää

    1. Ensinnä; joo tämä ei ehdottomasti korvaa hampaiden harjausta eikä edes moderneja suun huuhteluaineita, ei missään nimessä. Tämä on  todellakin vaihtoehtoinen menetelmä ja sopii varmasti parhaiten meille, jotka emme vaadi  tieteellistä näyttöä kaikelta kokeilemaltamme 😉  Skeptikoita on tietenkin paljon, mutta niin on myös puolestapuhujia, joilla on paljon hyviä kokemuksia! 

      Tykkää

  33. Hei, katsoin hyvinvoinnin tavaratalon sivua ja siellä oli useita eri merkkisiä kookosöljyjä. Onko kenelläkään hyvää kokemusta jonkun tietyn merkin mausta joka olis hyvä. Tai muuten suositella jotain merkkiä? Onko tuo Johannan ostettu luontaistuotekaupasta?
    Kiinnostaa kokeilla sekä suuhun että kuiville kantapäille.
    S

    Tykkää

    1. Enpäs osaa sanoa… Joo mun oma on ostettu Ruotsista, en tiedä löytyykö tätä ollenkaan Suomesta… :/ Mutta jos se on kylmäpuristettua luomu neitsytoliiviöljyä niin se on hyvä! :))

      Tykkää

  34. Vierailija
    06.01.2015 klo 12:31

    Tässä pari linkkiä alustavien tutkimusten tiivistelmiin, jotka löytyvät Pub Med -tietokannasta:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19336860
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21525674
     
    Ja mitä rasvasotaan tulee, niin eikö se ole jo julistettu päättyneeksi? 😉  Tässä on kaiketi kyse kylmäpuristetusta kookosöljystä, joka on huomattavasti terveellisempää kuin esim.margariinit, joiden valmistuksessa on käytetty hyvin suuria lämpötiloja, jolloin kasviöljyjen tyydyttymättömät rasvat muuttuvatkin haitallisiksi transrasvoiksi. Tai ainakin näin olen käsittänyt, korjatkaa ihmeessä, jos reaktiot ovatkin jotenkin muutoin nykyisin 🙂  Transrasvoilla puolestaan on yhteyksiä monenlaisiin kehon ongelmiin. Tyydyttyneillä rasvoilla ei ole tätä haittaa, joten siksi ne soveltuvat erinomaisesti esim. paistamiseen. Kylmäpuristusmenetelmä puolestaan takaa sen, että rasva on juuri sellaisessa muodossa kuin se luonnossa on. Kohtuus ihan kaikessa, mutta en kyllä menisi ihan nopeasti tyrmäämään kylmäpuristettua kookosöljyä tai voita 🙂 
     

    Hei! Margariinin valmistuksessa ei muodostu transrasvoja, vaan sen rasvaosuus koostuu moni- ja kertatyydyttymättömästä sekä tyydyttyneestä rasvasta. Tyydyttymätön rasva on enimmäkseen rypsiöljyä (lisäksi pieniä määriä esim. auringonkukka- ja camelinaöljyä) ja tyydyttynyt jotakin kovaa rasvaa, kuten palmu- tai kookosrasvaa. Sitä käytetään pieniä määriä, jotta rakenne olisi hyvin levittyvä. Nesteosa koostuu vedestä tai rasvattomasta maidosta/piimästä.
    Jotta rasva ja vesi saadaan emulgoitua, käytetään seoksessa lesitiiniä (E322. Saadaan soijapavuista tai aur.kukan siemenistä, esiintyy myös soluissa luonnostaan) tai rasvahappojen mono- ja diglyseridejä (E471. Samoja yhdisteitä, joita rasvoista muodostuu ruoansulatuksessa). Happamudensäätöaineena on sitruunahappo (E330) ja kevytlevitteissä on lisäksi säilöntäaineena kaliumsorbaatti E202, jota esiintyy esim. pihlajanmarjoissa.
    Transrasvaa on pääasiassa esim. popcorneissa, kekseissä, pikaruoassa sekä joissakin leipomotuotteissa ja niitä runsaasti syövät saavat transrasvaa tietysti enemmän kuin muut: suomalaiset saavat sitä keskimäärin 1 g päivässä (yhdysvaltalaisessa teollisuudessa transrasvaa esiintyy moninkerroin enemmän, joka kannataa muistaa eri lähteitä lukiessa). Mitä tulee voin ja margariinin  transrasvapitoisuuteen, niin voissa sitä on noin 2 % ja margariineissä keskimäärin 1 %. Maitorasva sisältää luonostaan transrasvaa, joten mitä rasvaisempi maitotuote, sitä enemmän siitä saa transrasvaa.
    Kylmäpuristus ei vaikuta rasvahappokoostumukseen mitenkään, vaikka se onkin prosessina hellävaraisempi. Kova rasva on kovaa rasvaa, joka käyttäytyy elimistössä samalla lailla ja kookosrasvassa sitä on yli 90 % eli enemmän kuin voissa. Se, että rasva on samassa muodossa kuin luonnossa, ei tee siitä sen terveellisempää: luontohan valmistaa myös mitä tappavimpia myrkkyjä. En myöskään sanoisi, että tyydyttyneellä rasvalla ei ole ”yhteyksiä kehon ongelmin” – voisitko selventää, mitä tarkoitit tällä?
    Ei kookosrasvan käyttö sisäisesti vie ketään kuitenkaan ennenaikaiseen hautaan, sillä nykytiedon mukaan kovan ja pehmeän rasvan saantisuhde (noin 33 %/ 66%) on merkittävämpää kuin kovan rasvan täydellinen välttely. Niinkuin tässäkin ketjussa on monesti todettu, kohtuus kaikessa ja kokonaisuus on se mikä ratkaisee 🙂
     

    Tykkää

  35. Tämäpä on harvinaisen kiinnostava kommenttiketju! Kookosöljyn käyttäjien kokemuksia ja sitten tieteellisempiä näkökantoja – molemmat ovat tärkeitä, että saa mahdollisimman hyvän kokonaiskuvan asiasta.
    Mä haluisin tuoda keskusteluun vielä yhden näkökulman (joka aina tuntuu täysin unohtuvan..), nimittäin sen, että miten kestävää kookosöljyn tuotanto on? Hyvin pikaisen guuglauksen perusteella tuli sellainen ensivaikutelma, että kookosöljyn tuotanto on paljon kestävämmällä pohjalla kuin palmuöljyn, jota varten pannaan valtavia alueita sademetsää sileäksi. Kookospalmut kasvavat melkein missä tahansa, myös hiekassa, yksi puu tuottaa pähkinöitä jopa 60 vuotta, ja tuotanto tapahtuu lähinnä vain pienillä perhetiloilla.
    Kuitenkin kookosöljystä on muutaman viime vuoden aikana tullut yhä suositumpi hittituote, ja sen seurauksena ainakin Brasiliassa ilmeisesti jo on isompia kookosplantaaseja. Ja jos kysyntä vain kiihtyy, tuotannosta tulee yhä teollisempaa ja riistävämpää kaikin tavoin.
    Mikä olisi ”lähiruokavaihtoehto” kookosöljylle? Mitä kotimaista voisi purskutella, mistä saisi suurinpiirtein samat hyödyt? Onko kenelläkään asiasta mitään tietoa?

    Tykkää

  36. Tuli mieleen pari kysymystä..
    Tässä on nyt siis kolme eri juttua: purskuttelu, ihonhoito ja sitten kookosöljyn nauttiminen sisäisesti. Ja pelkkä purskutteluko siis jo parantaa ihoa? Vai ymmärsinkö väärin? Ite kyllä aattelisin, et purskuttelu vaikuttais vaan suun sisällä, ja iho on asia erikseen.
    Ja varmaan kookospurskuttelijat yleensä on ihmisiä, jotka muutenkin pyrkii elämään terveellisesti, ja kokeilee muitakin luonnonmukaisia tuotteita. Tai siis tuskinpa vaikutukset olis niin hyviä, jos purskuttelun jälkeen vetäis roskaruokaa päivät pitkät eikä muuten hoitais ihoa mitenkään..? Koska kyllähän Johannallakin näkyy olevan käytössä aikamoinen ihonhoitotuotearsenaali, ei hänkään pelkällä kookosöljyllä porskuta? Vai onko kaikki muu jäänyt pois?
    Tästä oikeasti tarvittais iso tieteellinen tutkimus, ei siksi että kaikesta pitäis saada tutkimustietoa, vaan siksi, että ”vaihtoehtosille mutu-jutuillehan” on suureksi eduksi, mikäli ne saa vielä kovia faktojakin taakseen. Ja silloin myös ymmärrettäis paremmin, mikä vaikuttaa mihinkin.

    Tykkää

  37. Hei!
    Kiitos Johanna kivasta blogista! Käyn tätä välillä lukemassa, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun jätän ”merkin” itsestäni.
    Mä en ole käyttänyt kookosöljyä ulkoisesti, mutta joka aamu laitan ruokalusikallisen puuroon sekä itselleni että lapsille. Aloin käyttämää ko. tuotetta noin vuosi sitten samalla, kun vaihdoin margariinit voihin.
    Olen seurannut myös tätä loputonta rasvataistelukeskustelua. Vähän itseänikin epäilytti, että olikohan päätökseni oikea. Kookosöljy on kuitenkin tuonut monta hyvää asiaa terveyteeni, joten ajattelin, että ehkä tapauksessani hyödyt voittaa haitat.
    Noin vuosi siitä, kun aloitin tuon kookosöljyn ja voin käyttämisen, ajattelin käydä mittauttamassa kolesteroliarvot. Huono kolesteroli oli 2,2 ja hyvä kolesteroli 1,2. Parhaimmat arvot, mitä minä olen ikinä saanut. Myönnän kyllä, että käytän myös päivittäin oliiviöljyä, avokadoa, siemeniä ja pähkinöitä. Kokonaisuus kaiketi ratkaisee. Ajattelin kyllä mittauttaa taas uudestaan arvot vuoden päästä.
    Sen sijaan, että kiistellään siitä, mikä kullekin on terveellisestä ja epäterveellistä, koska kaikki me olemme yksilöitä, niin jokainenhan voi itse käydä mittaamassa arvojaan ja seurata, mikä suunta on.
    Ja vähän asian vierestä, mutta hassua oli, kun äitini (70 v.) käytti päivittäin näitä kolesterolia alentavia ”terveystuotteita” ja ”terveyslevitteitä”, niin hänenpä kolesterolinsa oli koko ajan huono. Eli kokonaiskolesteroli oli yli viitearvojen, samoin huono kolesteroli oli yli viitearvojen. Lääkäri tarjosi jo kolesterolilääkkeitä. Kehoitin äitiä kieltäytymään niistä ja kokeilemaan vielä, että jättää nämä ”terveystuotteet” kaupanhyllylle ja korvaa margariinit avokadolla. Ihme tapahtui, kolesteroliarvot laskivat kaikki viitearvojen sisälle eivätkä ole vuoteen enää nousseet!
    Mutta kivoja vinkkejä kookosöljyn käytölle! Täytyypä itsekin kokeilla!

    Tykkää

  38. Miks pitää purskutella just 15 min? Mihin se perustuu? Onko ero esim. 5 minuuttiin niin valtava, et kannattaa jatkaa? Useimmis asioishan on joku piste jonka jälkeen suotuisat vaikutukset ei enää lisäänny lainkaan.  Purskutellaanko perinteisissä purskuttelumaissa just se 15 min, vai mikä on homman nimi?
    Meikäläiselle kyl kävis niin et unohtaisin pitää suuni kiinni ja sit ois kookokset rinnuksilla : P
    Mä tarkotan tässä nyt vaan sitä et jos antaa tarkkoja ohjeita jostain, pitäis pystyy myös selkeesti perustelemaan, miks kannattaa toimia just niin, oli sitten kyse miten ”luonnollisesta” mutu-jutusta tahansa.
     

    Tykkää

  39. Vierailija
    06.01.2015 klo 09:54

    Vierailija
    06.01.2015 klo 12:31

    Tässä pari linkkiä alustavien tutkimusten tiivistelmiin, jotka löytyvät Pub Med -tietokannasta:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19336860
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21525674
     
    Ja mitä rasvasotaan tulee, niin eikö se ole jo julistettu päättyneeksi? 😉  Tässä on kaiketi kyse kylmäpuristetusta kookosöljystä, joka on huomattavasti terveellisempää kuin esim.margariinit, joiden valmistuksessa on käytetty hyvin suuria lämpötiloja, jolloin kasviöljyjen tyydyttymättömät rasvat muuttuvatkin haitallisiksi transrasvoiksi. Tai ainakin näin olen käsittänyt, korjatkaa ihmeessä, jos reaktiot ovatkin jotenkin muutoin nykyisin 🙂  Transrasvoilla puolestaan on yhteyksiä monenlaisiin kehon ongelmiin. Tyydyttyneillä rasvoilla ei ole tätä haittaa, joten siksi ne soveltuvat erinomaisesti esim. paistamiseen. Kylmäpuristusmenetelmä puolestaan takaa sen, että rasva on juuri sellaisessa muodossa kuin se luonnossa on. Kohtuus ihan kaikessa, mutta en kyllä menisi ihan nopeasti tyrmäämään kylmäpuristettua kookosöljyä tai voita 🙂 
     

    Hei! Margariinin valmistuksessa ei muodostu transrasvoja, vaan sen rasvaosuus koostuu moni- ja kertatyydyttymättömästä sekä tyydyttyneestä rasvasta. Tyydyttymätön rasva on enimmäkseen rypsiöljyä (lisäksi pieniä määriä esim. auringonkukka- ja camelinaöljyä) ja tyydyttynyt jotakin kovaa rasvaa, kuten palmu- tai kookosrasvaa. Sitä käytetään pieniä määriä, jotta rakenne olisi hyvin levittyvä. Nesteosa koostuu vedestä tai rasvattomasta maidosta/piimästä.
    Jotta rasva ja vesi saadaan emulgoitua, käytetään seoksessa lesitiiniä (E322. Saadaan soijapavuista tai aur.kukan siemenistä, esiintyy myös soluissa luonnostaan) tai rasvahappojen mono- ja diglyseridejä (E471. Samoja yhdisteitä, joita rasvoista muodostuu ruoansulatuksessa). Happamudensäätöaineena on sitruunahappo (E330) ja kevytlevitteissä on lisäksi säilöntäaineena kaliumsorbaatti E202, jota esiintyy esim. pihlajanmarjoissa.
    Transrasvaa on pääasiassa esim. popcorneissa, kekseissä, pikaruoassa sekä joissakin leipomotuotteissa ja niitä runsaasti syövät saavat transrasvaa tietysti enemmän kuin muut: suomalaiset saavat sitä keskimäärin 1 g päivässä (yhdysvaltalaisessa teollisuudessa transrasvaa esiintyy moninkerroin enemmän, joka kannataa muistaa eri lähteitä lukiessa). Mitä tulee voin ja margariinin  transrasvapitoisuuteen, niin voissa sitä on noin 2 % ja margariineissä keskimäärin 1 %. Maitorasva sisältää luonostaan transrasvaa, joten mitä rasvaisempi maitotuote, sitä enemmän siitä saa transrasvaa.
    Kylmäpuristus ei vaikuta rasvahappokoostumukseen mitenkään, vaikka se onkin prosessina hellävaraisempi. Kova rasva on kovaa rasvaa, joka käyttäytyy elimistössä samalla lailla ja kookosrasvassa sitä on yli 90 % eli enemmän kuin voissa. Se, että rasva on samassa muodossa kuin luonnossa, ei tee siitä sen terveellisempää: luontohan valmistaa myös mitä tappavimpia myrkkyjä. En myöskään sanoisi, että tyydyttyneellä rasvalla ei ole ”yhteyksiä kehon ongelmin” – voisitko selventää, mitä tarkoitit tällä?
    Ei kookosrasvan käyttö sisäisesti vie ketään kuitenkaan ennenaikaiseen hautaan, sillä nykytiedon mukaan kovan ja pehmeän rasvan saantisuhde (noin 33 %/ 66%) on merkittävämpää kuin kovan rasvan täydellinen välttely. Niinkuin tässäkin ketjussa on monesti todettu, kohtuus kaikessa ja kokonaisuus on se mikä ratkaisee 🙂
     
    Tässä vaikka alkajaisiksi linkki ihan kattavaan artikkeliin aiheesta:
     
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=164
     
    En ota kantaa Tolosen terveystuotteisiin, koska esim. kalanmaksaöljyä saa muiltakin firmoilta (esim. Möller, jota itsekin käytän päivittäin), vaan keskityn aina asiasisältöön. Ihminen tarvitsee kolesterolia ja vieläpä molempia, sekä HDL- että LDL-kolesterolia, voidakseen hyvin. Olennaista on kaiketi tasapaino yleensäkin, kuten jo havaittu ja todettu. Itselläni on käytössä monenlaisia rasvoja ruokavaliossani: voi, kylmäpuristettu oliiviöljy, kylmäpuristettu pellavansiemenöljy, kylmäpuristettu kookosöljy ja kalanmaksaöljy. Lisäksi valmistan itselleni mantelimaitoa, syön joka päivä pähkinöitä ja avokadoja. Lihaa en juurikaan syö, vaan olen korvannut sen luomusoijalla. Myös kalaa kuluu paljon. Kasviksia sekä hedelmiä menee, enkä syö sokeria enkä makeutusaineita. Painoindeksi 18, enkä sairastele.
     

    Tykkää

  40. Vierailija
    06.01.2015 klo 01:31

    Vierailija
    06.01.2015 klo 09:54

    Vierailija
    06.01.2015 klo 12:31

    Tässä pari linkkiä alustavien tutkimusten tiivistelmiin, jotka löytyvät Pub Med -tietokannasta:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19336860
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21525674
     
    Ja mitä rasvasotaan tulee, niin eikö se ole jo julistettu päättyneeksi? 😉  Tässä on kaiketi kyse kylmäpuristetusta kookosöljystä, joka on huomattavasti terveellisempää kuin esim.margariinit, joiden valmistuksessa on käytetty hyvin suuria lämpötiloja, jolloin kasviöljyjen tyydyttymättömät rasvat muuttuvatkin haitallisiksi transrasvoiksi. Tai ainakin näin olen käsittänyt, korjatkaa ihmeessä, jos reaktiot ovatkin jotenkin muutoin nykyisin 🙂  Transrasvoilla puolestaan on yhteyksiä monenlaisiin kehon ongelmiin. Tyydyttyneillä rasvoilla ei ole tätä haittaa, joten siksi ne soveltuvat erinomaisesti esim. paistamiseen. Kylmäpuristusmenetelmä puolestaan takaa sen, että rasva on juuri sellaisessa muodossa kuin se luonnossa on. Kohtuus ihan kaikessa, mutta en kyllä menisi ihan nopeasti tyrmäämään kylmäpuristettua kookosöljyä tai voita 🙂 
     

    Hei! Margariinin valmistuksessa ei muodostu transrasvoja, vaan sen rasvaosuus koostuu moni- ja kertatyydyttymättömästä sekä tyydyttyneestä rasvasta. Tyydyttymätön rasva on enimmäkseen rypsiöljyä (lisäksi pieniä määriä esim. auringonkukka- ja camelinaöljyä) ja tyydyttynyt jotakin kovaa rasvaa, kuten palmu- tai kookosrasvaa. Sitä käytetään pieniä määriä, jotta rakenne olisi hyvin levittyvä. Nesteosa koostuu vedestä tai rasvattomasta maidosta/piimästä.
    Jotta rasva ja vesi saadaan emulgoitua, käytetään seoksessa lesitiiniä (E322. Saadaan soijapavuista tai aur.kukan siemenistä, esiintyy myös soluissa luonnostaan) tai rasvahappojen mono- ja diglyseridejä (E471. Samoja yhdisteitä, joita rasvoista muodostuu ruoansulatuksessa). Happamudensäätöaineena on sitruunahappo (E330) ja kevytlevitteissä on lisäksi säilöntäaineena kaliumsorbaatti E202, jota esiintyy esim. pihlajanmarjoissa.
    Transrasvaa on pääasiassa esim. popcorneissa, kekseissä, pikaruoassa sekä joissakin leipomotuotteissa ja niitä runsaasti syövät saavat transrasvaa tietysti enemmän kuin muut: suomalaiset saavat sitä keskimäärin 1 g päivässä (yhdysvaltalaisessa teollisuudessa transrasvaa esiintyy moninkerroin enemmän, joka kannataa muistaa eri lähteitä lukiessa). Mitä tulee voin ja margariinin  transrasvapitoisuuteen, niin voissa sitä on noin 2 % ja margariineissä keskimäärin 1 %. Maitorasva sisältää luonostaan transrasvaa, joten mitä rasvaisempi maitotuote, sitä enemmän siitä saa transrasvaa.
    Kylmäpuristus ei vaikuta rasvahappokoostumukseen mitenkään, vaikka se onkin prosessina hellävaraisempi. Kova rasva on kovaa rasvaa, joka käyttäytyy elimistössä samalla lailla ja kookosrasvassa sitä on yli 90 % eli enemmän kuin voissa. Se, että rasva on samassa muodossa kuin luonnossa, ei tee siitä sen terveellisempää: luontohan valmistaa myös mitä tappavimpia myrkkyjä. En myöskään sanoisi, että tyydyttyneellä rasvalla ei ole ”yhteyksiä kehon ongelmin” – voisitko selventää, mitä tarkoitit tällä?
    Ei kookosrasvan käyttö sisäisesti vie ketään kuitenkaan ennenaikaiseen hautaan, sillä nykytiedon mukaan kovan ja pehmeän rasvan saantisuhde (noin 33 %/ 66%) on merkittävämpää kuin kovan rasvan täydellinen välttely. Niinkuin tässäkin ketjussa on monesti todettu, kohtuus kaikessa ja kokonaisuus on se mikä ratkaisee 🙂
     
    Tässä vaikka alkajaisiksi linkki ihan kattavaan artikkeliin aiheesta:
     
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=164
     
    En ota kantaa Tolosen terveystuotteisiin, koska esim. kalanmaksaöljyä saa muiltakin firmoilta (esim. Möller, jota itsekin käytän päivittäin), vaan keskityn aina asiasisältöön. Ihminen tarvitsee kolesterolia ja vieläpä molempia, sekä HDL- että LDL-kolesterolia, voidakseen hyvin. Olennaista on kaiketi tasapaino yleensäkin, kuten jo havaittu ja todettu. Itselläni on käytössä monenlaisia rasvoja ruokavaliossani: voi, kylmäpuristettu oliiviöljy, kylmäpuristettu pellavansiemenöljy, kylmäpuristettu kookosöljy ja kalanmaksaöljy. Lisäksi valmistan itselleni mantelimaitoa, syön joka päivä pähkinöitä ja avokadoja. Lihaa en juurikaan syö, vaan olen korvannut sen luomusoijalla. Myös kalaa kuluu paljon. Kasviksia sekä hedelmiä menee, enkä syö sokeria enkä makeutusaineita. Painoindeksi 18, enkä sairastele.
     

     
    Hei! Kolesteroli on tosiaan tärkeä aine monessa elimistön toiminnassa. Herkkyys sen imeytymiseen ruoasta vaihtelee ja on vahvasti perinnöllistä. Kuten minkä tahansa ruoka-aineen kohdalla, vaikutukset ovat erilaisia eri ihmisillä ja mikä sopii yhdelle, voi olla toiselle täysin sopimaton. (Terveys)vaikutuksista puhuttaessa olisi myös hyvä erottaa yksilöiden kokemus tutkimustiedosta, joka on kumuloitunutta, toteutettu tieteellisillä menetelmillä ja vertaisarvioitu. Toki lähdekriittisyys pitää aina muistaa ja kaikki tutkimuksetkaan, joita netistä löytyy, eivät ole luotettavia esim. väärän asetelman tai virheellisten tulkintojen vuoksi.
    Itse en nyt ota kantaa Tolosen sivujen luotettavuuteen lähteenä, mutta tässä on myös pari linkkiä luettavaksi kovasta rasvasta.
    Harvard: http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/2014/03/19/dietary-fat-and-heart-disease-study-is-seriously-misleading/
    PubMed: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25536194
     
     

    Tykkää

  41. Tossa aikasemmin joku ihmtteli sitä purskutteluaikaa, jamuakin asia kiinnostaa, koska ”ehtii kerätä bakteereja” ja ”elimistö ei ehdi uudetaan alkaa käyttää niitä” kuulostaa tosi epämääräseltä. Aiemmin kommentoinu hammaslääkäri ei puhunu mistän tollasesta.
    Varmasti hyötyy tulee jo teelusikallisesta ja vaikka parinkin minsan purskuttelusta? Kai siinäkin jo bakteereja kertyy.
    Kookosöljystä löytyy tosi paljon blogijuttuja, jois kyl yleensä bloggaja mainitsee ettei oo lääkäri tai muu ammattilainen, mut sitte tulee kuiteski tosi ”lääkärimäistä” ohjeistusta ja asiat esitetään ehdottomina faktoina. Useimmat varmaan osaa suhtautua siihen kriittiseti, terve järki mukana, mut kaikki välttämättä ei. Kookosöljylä ei sinänsä näyt olevan mitään vaarallisii sivuvaikutuksia kylläkään.
    Mä kyl uskon et kookosöljy oikeesti auttaa moneen, varsinki iho-ongelmaisetihmiset on varmaan kokeillu vaikka kuinka monta tuotetta, joten heillä todella on kokemusta ja tietoa.

    Tykkää

  42. ” Ja pelkkä purskutteluko siis jo parantaa ihoa? Vai ymmärsinkö väärin?”
    Kyllä, ymmärsit totaalisesti väärin. Tahallisesti tai tarkituksella, sitä taas on vaikea määritellä sen tarkemmin. 😉 Kova haloo on viattomasta kookosöljystä nostettu. Hammaslääkärit ilmeiseti pelkäväät menettävänsä potilaita jos kookoöljy vaikka parantaakin potilaiden suut kuntoon. Heh! Hienoa sekin että löytyy myös käyttäjistä näyttöä ettei luonnontuote ole kuolemaksi, vaan arvojen parantajaksi muiden terveystuotteiden ohessa. Ja luulisi ettei kukaan lotraa litrakaupalla kookosöljyä tai muitakaan rasvoja päivittäin. No ehkä sinne kuiviin kantapäihin sekin määrä voisi upota.
    Lopetetaan uhoaminen, ja jos kokeillaan, niin kohtuudella kaikkea. Iloisella mielellä näkee enemmän terveysuniakin. Jos jonkun asian ottaa esille, ei siinä tarvitse olla liitteenä tai mukana aina sitä sertifikaattiplakettia. Maalaisjärjellä selvii aika pitkälle elämässä. Hyvää Loppiaista, kuka sitten sitä viettääkin..

    Tykkää

  43. Vierailija
    06.01.2015 klo 03:01

    Vierailija
    06.01.2015 klo 01:31

    Vierailija
    06.01.2015 klo 09:54

    Vierailija
    06.01.2015 klo 12:31

    Tässä pari linkkiä alustavien tutkimusten tiivistelmiin, jotka löytyvät Pub Med -tietokannasta:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19336860
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21525674
     
    Ja mitä rasvasotaan tulee, niin eikö se ole jo julistettu päättyneeksi? 😉  Tässä on kaiketi kyse kylmäpuristetusta kookosöljystä, joka on huomattavasti terveellisempää kuin esim.margariinit, joiden valmistuksessa on käytetty hyvin suuria lämpötiloja, jolloin kasviöljyjen tyydyttymättömät rasvat muuttuvatkin haitallisiksi transrasvoiksi. Tai ainakin näin olen käsittänyt, korjatkaa ihmeessä, jos reaktiot ovatkin jotenkin muutoin nykyisin 🙂  Transrasvoilla puolestaan on yhteyksiä monenlaisiin kehon ongelmiin. Tyydyttyneillä rasvoilla ei ole tätä haittaa, joten siksi ne soveltuvat erinomaisesti esim. paistamiseen. Kylmäpuristusmenetelmä puolestaan takaa sen, että rasva on juuri sellaisessa muodossa kuin se luonnossa on. Kohtuus ihan kaikessa, mutta en kyllä menisi ihan nopeasti tyrmäämään kylmäpuristettua kookosöljyä tai voita 🙂 
     

    Hei! Margariinin valmistuksessa ei muodostu transrasvoja, vaan sen rasvaosuus koostuu moni- ja kertatyydyttymättömästä sekä tyydyttyneestä rasvasta. Tyydyttymätön rasva on enimmäkseen rypsiöljyä (lisäksi pieniä määriä esim. auringonkukka- ja camelinaöljyä) ja tyydyttynyt jotakin kovaa rasvaa, kuten palmu- tai kookosrasvaa. Sitä käytetään pieniä määriä, jotta rakenne olisi hyvin levittyvä. Nesteosa koostuu vedestä tai rasvattomasta maidosta/piimästä.
    Jotta rasva ja vesi saadaan emulgoitua, käytetään seoksessa lesitiiniä (E322. Saadaan soijapavuista tai aur.kukan siemenistä, esiintyy myös soluissa luonnostaan) tai rasvahappojen mono- ja diglyseridejä (E471. Samoja yhdisteitä, joita rasvoista muodostuu ruoansulatuksessa). Happamudensäätöaineena on sitruunahappo (E330) ja kevytlevitteissä on lisäksi säilöntäaineena kaliumsorbaatti E202, jota esiintyy esim. pihlajanmarjoissa.
    Transrasvaa on pääasiassa esim. popcorneissa, kekseissä, pikaruoassa sekä joissakin leipomotuotteissa ja niitä runsaasti syövät saavat transrasvaa tietysti enemmän kuin muut: suomalaiset saavat sitä keskimäärin 1 g päivässä (yhdysvaltalaisessa teollisuudessa transrasvaa esiintyy moninkerroin enemmän, joka kannataa muistaa eri lähteitä lukiessa). Mitä tulee voin ja margariinin  transrasvapitoisuuteen, niin voissa sitä on noin 2 % ja margariineissä keskimäärin 1 %. Maitorasva sisältää luonostaan transrasvaa, joten mitä rasvaisempi maitotuote, sitä enemmän siitä saa transrasvaa.
    Kylmäpuristus ei vaikuta rasvahappokoostumukseen mitenkään, vaikka se onkin prosessina hellävaraisempi. Kova rasva on kovaa rasvaa, joka käyttäytyy elimistössä samalla lailla ja kookosrasvassa sitä on yli 90 % eli enemmän kuin voissa. Se, että rasva on samassa muodossa kuin luonnossa, ei tee siitä sen terveellisempää: luontohan valmistaa myös mitä tappavimpia myrkkyjä. En myöskään sanoisi, että tyydyttyneellä rasvalla ei ole ”yhteyksiä kehon ongelmin” – voisitko selventää, mitä tarkoitit tällä?
    Ei kookosrasvan käyttö sisäisesti vie ketään kuitenkaan ennenaikaiseen hautaan, sillä nykytiedon mukaan kovan ja pehmeän rasvan saantisuhde (noin 33 %/ 66%) on merkittävämpää kuin kovan rasvan täydellinen välttely. Niinkuin tässäkin ketjussa on monesti todettu, kohtuus kaikessa ja kokonaisuus on se mikä ratkaisee 🙂
     
    Tässä vaikka alkajaisiksi linkki ihan kattavaan artikkeliin aiheesta:
     
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=164
     
    En ota kantaa Tolosen terveystuotteisiin, koska esim. kalanmaksaöljyä saa muiltakin firmoilta (esim. Möller, jota itsekin käytän päivittäin), vaan keskityn aina asiasisältöön. Ihminen tarvitsee kolesterolia ja vieläpä molempia, sekä HDL- että LDL-kolesterolia, voidakseen hyvin. Olennaista on kaiketi tasapaino yleensäkin, kuten jo havaittu ja todettu. Itselläni on käytössä monenlaisia rasvoja ruokavaliossani: voi, kylmäpuristettu oliiviöljy, kylmäpuristettu pellavansiemenöljy, kylmäpuristettu kookosöljy ja kalanmaksaöljy. Lisäksi valmistan itselleni mantelimaitoa, syön joka päivä pähkinöitä ja avokadoja. Lihaa en juurikaan syö, vaan olen korvannut sen luomusoijalla. Myös kalaa kuluu paljon. Kasviksia sekä hedelmiä menee, enkä syö sokeria enkä makeutusaineita. Painoindeksi 18, enkä sairastele.
     

     
    Hei! Kolesteroli on tosiaan tärkeä aine monessa elimistön toiminnassa. Herkkyys sen imeytymiseen ruoasta vaihtelee ja on vahvasti perinnöllistä. Kuten minkä tahansa ruoka-aineen kohdalla, vaikutukset ovat erilaisia eri ihmisillä ja mikä sopii yhdelle, voi olla toiselle täysin sopimaton. (Terveys)vaikutuksista puhuttaessa olisi myös hyvä erottaa yksilöiden kokemus tutkimustiedosta, joka on kumuloitunutta, toteutettu tieteellisillä menetelmillä ja vertaisarvioitu. Toki lähdekriittisyys pitää aina muistaa ja kaikki tutkimuksetkaan, joita netistä löytyy, eivät ole luotettavia esim. väärän asetelman tai virheellisten tulkintojen vuoksi.
    Itse en nyt ota kantaa Tolosen sivujen luotettavuuteen lähteenä, mutta tässä on myös pari linkkiä luettavaksi kovasta rasvasta.
    Harvard: http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/2014/03/19/dietary-fat-and-heart-disease-study-is-seriously-misleading/
    PubMed: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25536194
     
    Kyllä se juuri niin on, että se, mikä yhdelle on ”myrkyllistä” ei ole sitä toiselle. Esimerkiksi gluteenin tai sokerinsiedossa on hyvin paljon yksilöllisiä eroja. Toiselle siis sopii vähähiilihydraattinen erinomaisesti, eikä siinä vaiheessa kannata kenenkään tulla väittämään virallisia suosituksia sille kyseiselle ihmiselle oikeaksi, jos esim. laboratorikokeet antavat viitteitä tilanteen parantumisesta. Siksi ei ole olemassa yhtä oikeaa ruokavaliota kaikille. Esimerkiksi näissä tutkimusasetelmissa ei koskaan voida ottaa esimerkiksi genetiikkaa täydellisesti huomioon, joten virhepäätelmiä voi syntyä jo sieltä. Samoin käy, jos täysin eri kulttuurien ruokavalioita verrataan keskenään. Aasialaisilla on erilainen perimä verrattuna suomalaisiin jo monen ympäristötekijän suhteen, joten on mielestäni väärin mennä suoraan tulkitsemaan kuolinsyyn johtumista tyydyttyneistä rasvoista. Mitä muita asioita vaikuttaa thaimaalaisten terveyteen? Sokeripitoisten ruokien syönti ym.? Myös tilastojen suhteen kannattaa olla kriittinen, ennen kuin tietää, millä perusteella kyseinen tilasto on luotu ja ovako kaikki sinne tiedot antaneet tahot toimineet yhteisten ohjeiden mukaisesti. Tilastot ovat hyviä silloin kun ne olisi laadittu asianmukaisesti, mutta pelkästään niiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä, jotka enemmänkin kuuluvat kliinisen tutkimuksen pohdittavaksi. In vitrona voi vaikka mitä tuloksia, mutta miten asia käyttäytyy ihmisessä, niin se selviää vain kliinisen kokeen perusteella.
    Terv. Jatko-opiskelija (perustutkintona sairaanhoitaja AMK)
     

    Tykkää

  44. Vierailija
    06.01.2015 klo 03:35

    Vierailija
    06.01.2015 klo 03:01

    Vierailija
    06.01.2015 klo 01:31

    Vierailija
    06.01.2015 klo 09:54

    Vierailija
    06.01.2015 klo 12:31

    Tässä pari linkkiä alustavien tutkimusten tiivistelmiin, jotka löytyvät Pub Med -tietokannasta:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19336860
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21525674
     
    Ja mitä rasvasotaan tulee, niin eikö se ole jo julistettu päättyneeksi? 😉  Tässä on kaiketi kyse kylmäpuristetusta kookosöljystä, joka on huomattavasti terveellisempää kuin esim.margariinit, joiden valmistuksessa on käytetty hyvin suuria lämpötiloja, jolloin kasviöljyjen tyydyttymättömät rasvat muuttuvatkin haitallisiksi transrasvoiksi. Tai ainakin näin olen käsittänyt, korjatkaa ihmeessä, jos reaktiot ovatkin jotenkin muutoin nykyisin 🙂  Transrasvoilla puolestaan on yhteyksiä monenlaisiin kehon ongelmiin. Tyydyttyneillä rasvoilla ei ole tätä haittaa, joten siksi ne soveltuvat erinomaisesti esim. paistamiseen. Kylmäpuristusmenetelmä puolestaan takaa sen, että rasva on juuri sellaisessa muodossa kuin se luonnossa on. Kohtuus ihan kaikessa, mutta en kyllä menisi ihan nopeasti tyrmäämään kylmäpuristettua kookosöljyä tai voita 🙂 
     

    Hei! Margariinin valmistuksessa ei muodostu transrasvoja, vaan sen rasvaosuus koostuu moni- ja kertatyydyttymättömästä sekä tyydyttyneestä rasvasta. Tyydyttymätön rasva on enimmäkseen rypsiöljyä (lisäksi pieniä määriä esim. auringonkukka- ja camelinaöljyä) ja tyydyttynyt jotakin kovaa rasvaa, kuten palmu- tai kookosrasvaa. Sitä käytetään pieniä määriä, jotta rakenne olisi hyvin levittyvä. Nesteosa koostuu vedestä tai rasvattomasta maidosta/piimästä.
    Jotta rasva ja vesi saadaan emulgoitua, käytetään seoksessa lesitiiniä (E322. Saadaan soijapavuista tai aur.kukan siemenistä, esiintyy myös soluissa luonnostaan) tai rasvahappojen mono- ja diglyseridejä (E471. Samoja yhdisteitä, joita rasvoista muodostuu ruoansulatuksessa). Happamudensäätöaineena on sitruunahappo (E330) ja kevytlevitteissä on lisäksi säilöntäaineena kaliumsorbaatti E202, jota esiintyy esim. pihlajanmarjoissa.
    Transrasvaa on pääasiassa esim. popcorneissa, kekseissä, pikaruoassa sekä joissakin leipomotuotteissa ja niitä runsaasti syövät saavat transrasvaa tietysti enemmän kuin muut: suomalaiset saavat sitä keskimäärin 1 g päivässä (yhdysvaltalaisessa teollisuudessa transrasvaa esiintyy moninkerroin enemmän, joka kannataa muistaa eri lähteitä lukiessa). Mitä tulee voin ja margariinin  transrasvapitoisuuteen, niin voissa sitä on noin 2 % ja margariineissä keskimäärin 1 %. Maitorasva sisältää luonostaan transrasvaa, joten mitä rasvaisempi maitotuote, sitä enemmän siitä saa transrasvaa.
    Kylmäpuristus ei vaikuta rasvahappokoostumukseen mitenkään, vaikka se onkin prosessina hellävaraisempi. Kova rasva on kovaa rasvaa, joka käyttäytyy elimistössä samalla lailla ja kookosrasvassa sitä on yli 90 % eli enemmän kuin voissa. Se, että rasva on samassa muodossa kuin luonnossa, ei tee siitä sen terveellisempää: luontohan valmistaa myös mitä tappavimpia myrkkyjä. En myöskään sanoisi, että tyydyttyneellä rasvalla ei ole ”yhteyksiä kehon ongelmin” – voisitko selventää, mitä tarkoitit tällä?
    Ei kookosrasvan käyttö sisäisesti vie ketään kuitenkaan ennenaikaiseen hautaan, sillä nykytiedon mukaan kovan ja pehmeän rasvan saantisuhde (noin 33 %/ 66%) on merkittävämpää kuin kovan rasvan täydellinen välttely. Niinkuin tässäkin ketjussa on monesti todettu, kohtuus kaikessa ja kokonaisuus on se mikä ratkaisee 🙂
     
    Tässä vaikka alkajaisiksi linkki ihan kattavaan artikkeliin aiheesta:
     
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=164
     
    En ota kantaa Tolosen terveystuotteisiin, koska esim. kalanmaksaöljyä saa muiltakin firmoilta (esim. Möller, jota itsekin käytän päivittäin), vaan keskityn aina asiasisältöön. Ihminen tarvitsee kolesterolia ja vieläpä molempia, sekä HDL- että LDL-kolesterolia, voidakseen hyvin. Olennaista on kaiketi tasapaino yleensäkin, kuten jo havaittu ja todettu. Itselläni on käytössä monenlaisia rasvoja ruokavaliossani: voi, kylmäpuristettu oliiviöljy, kylmäpuristettu pellavansiemenöljy, kylmäpuristettu kookosöljy ja kalanmaksaöljy. Lisäksi valmistan itselleni mantelimaitoa, syön joka päivä pähkinöitä ja avokadoja. Lihaa en juurikaan syö, vaan olen korvannut sen luomusoijalla. Myös kalaa kuluu paljon. Kasviksia sekä hedelmiä menee, enkä syö sokeria enkä makeutusaineita. Painoindeksi 18, enkä sairastele.
     

     
    Hei! Kolesteroli on tosiaan tärkeä aine monessa elimistön toiminnassa. Herkkyys sen imeytymiseen ruoasta vaihtelee ja on vahvasti perinnöllistä. Kuten minkä tahansa ruoka-aineen kohdalla, vaikutukset ovat erilaisia eri ihmisillä ja mikä sopii yhdelle, voi olla toiselle täysin sopimaton. (Terveys)vaikutuksista puhuttaessa olisi myös hyvä erottaa yksilöiden kokemus tutkimustiedosta, joka on kumuloitunutta, toteutettu tieteellisillä menetelmillä ja vertaisarvioitu. Toki lähdekriittisyys pitää aina muistaa ja kaikki tutkimuksetkaan, joita netistä löytyy, eivät ole luotettavia esim. väärän asetelman tai virheellisten tulkintojen vuoksi.
    Itse en nyt ota kantaa Tolosen sivujen luotettavuuteen lähteenä, mutta tässä on myös pari linkkiä luettavaksi kovasta rasvasta.
    Harvard: http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/2014/03/19/dietary-fat-and-heart-disease-study-is-seriously-misleading/
    PubMed: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25536194
     
    Kyllä se juuri niin on, että se, mikä yhdelle on ”myrkyllistä” ei ole sitä toiselle. Esimerkiksi gluteenin tai sokerinsiedossa on hyvin paljon yksilöllisiä eroja. Toiselle siis sopii vähähiilihydraattinen erinomaisesti, eikä siinä vaiheessa kannata kenenkään tulla väittämään virallisia suosituksia sille kyseiselle ihmiselle oikeaksi, jos esim. laboratorikokeet antavat viitteitä tilanteen parantumisesta. Siksi ei ole olemassa yhtä oikeaa ruokavaliota kaikille. Esimerkiksi näissä tutkimusasetelmissa ei koskaan voida ottaa esimerkiksi genetiikkaa täydellisesti huomioon, joten virhepäätelmiä voi syntyä jo sieltä. Samoin käy, jos täysin eri kulttuurien ruokavalioita verrataan keskenään. Aasialaisilla on erilainen perimä verrattuna suomalaisiin jo monen ympäristötekijän suhteen, joten on mielestäni väärin mennä suoraan tulkitsemaan kuolinsyyn johtumista tyydyttyneistä rasvoista. Mitä muita asioita vaikuttaa thaimaalaisten terveyteen? Sokeripitoisten ruokien syönti ym.? Myös tilastojen suhteen kannattaa olla kriittinen, ennen kuin tietää, millä perusteella kyseinen tilasto on luotu ja ovako kaikki sinne tiedot antaneet tahot toimineet yhteisten ohjeiden mukaisesti. Tilastot ovat hyviä silloin kun ne olisi laadittu asianmukaisesti, mutta pelkästään niiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä, jotka enemmänkin kuuluvat kliinisen tutkimuksen pohdittavaksi. In vitrona voi vaikka mitä tuloksia, mutta miten asia käyttäytyy ihmisessä, niin se selviää vain kliinisen kokeen perusteella.
    Terv. Jatko-opiskelija (perustutkintona sairaanhoitaja AMK)
     

     
    Näinpä. Ravitsemus on yksi vaikeimmista tutkimuskohteista, kun on huomioitava mm. geneettiset tekijät, ympäristövaikutukset, muu ruokavalio, terveydentila… Muuttujia on valtavasti ja vastakkaisia tuloksia saadaan takuuvarmasti. Lisäksi sama ruoka voi suojata yhdeltä sairaudelta ja olla riskitekijä toiselle jolloin päästään taas toteamaan, että kohtuus kaikessa 🙂
    Ravitsemussuosituksiahan ei suinkaan tuputeta kaikille ainoana oikeana tapana syödä, vaan se on tarkoitettu esim. joukkoruokailun suunnittelun työkaluksi. Jo pähkinöiden ja kalan mukanaolo jättää niille allergiset pois laskuista. Yksilötasolla tarkoitus on lähinnä korostaa monipuolisen, maukkaan ja terveellisen ruoan merkitystä pitkällä aikavälillä: jokapäiväisillä valinnoilla on merkitystä eikä yksittäinen elintarvike hetkauta sitä suuntaan tai toiseen.

    Tykkää

  45. Joku tuolla aiemmin kirjoitti kehottaneensa äitiään ”korvaamaan margariinit avokadolla”. Mitä se nyt tarkoittaa?

    Tykkää

  46. No tarkoittaa vaikka sitä, että levitää leivän päälle avocado-viipaleita margariinin sijasta. Maistuu niiden pyöreiden ruisleipäviipaleiden päällä erinomaisen hyvältä. Varsinkin, kun lämmittää leivän ensin leivänpahtimessa. Nams!
    Tämän juttu taas lensi melkein silmään toisen lehden sivulta, ja varsinkin tuo kritiikkiosa:
    ”Kookosöljy soveltuu erinomaisesti käytettäväksi myös muunmuassa iholle, koska pienen molekyylikokonsa vuoksi se imeytyy tehokkaasti. Kookosöljyä voi käyttää hyvin deodorantiksi, kosteusvoiteeksi, hiustenhoitotuotteeksi ja hampaiden hyvinvointiin. Käytä sitä myös eroottisena öljynä tai liukuvoiteena. Sanotaankin, että kookosöljyä tulisi löytää yksi purkki keittiöstä, yksi kylpyhuoneesta ja yksi makuuhuoneesta.
    Kookosöljy on saanut myös paljon kritiikkiä osakseen sen sisältämän tyydyttyneen rasvan takia. Ennen kuin tuomitsee tämän tropiikin herkun, onkin tärkeää tietää, että kaikki tutkimukset tyydyttyneiden rasvojen haitoista on tehty tehotuotetun eläimen rasvalla – ei kookosöljyllä. Ei edes marketeissa myytävällä niin sanotulla munkinpaistorasvalla saati sitten laadukkaalla kookosöljyllä.”
     

    Tykkää

  47. Minä kokeilin oil pullingia viime kesänä. Ensimmäisillä kerroilla öljy muuttui niin kauhean pahanmakuiseksi, että se oli sylkäistävä lähes heti pois, mutta seuraavina päivinä pystyin purskuttelemaan pitempään. Eiköhän tuo ollut merkki siitä, että jotkut bakteerit lähtivät liikkeelle. Hampaat tuntuivat ihanan puhtaille purskuttelun jälkeen, mutta minulla oli eräässä hampaassa reikä ja sitä vihloi ihan kauheasti purskuttelun jälkeen, silleen tuo reikä siis antoi kuulua itsestään. Minä en huomannut oli pullingilla mitään ihmeellisiä vaikutuksia, negatiivinen vaikutus oli se, että minulle puhkesi leukaan suuria märkäpäitä ja”akne” ja näpyt katosivat kun en enää harrastanut purskuttelua… Puhdistusreaktioltahan tuo kuulostaa, mutta ei kovin kiva! 
    Olen kuullut paljon hyviä kokemuksia kookosöljystä ja kokeillut niin sisäisesti kuin ulkoisesti… Minun mahalleni kookosöljy ei sovi, joten en sitä voi käyttää ja ulkoisestikaan se ei käy… Tukkii ihon ihan täysin ja aiheuttaa punotusta. Käytössä ollut laadukas luomukookosöljy. Olen varmaan ainoa ihminen, jolla on näin kurjat kokemukset kookosöljystä.

    Tykkää

  48. Hei Johanna!  Kiitos ihanasta,valoisasta,kauniista,inspiroivasta ja elämän ilosesta blogistasi 🙂 Saan sinulta positiivista ja iloista mieltä niin ja kivoja ideoita pukeutumiseen, hiusten laittoon ym. Kiitos niistä :)) Pitääpäs testata tuota kookosöljyä! PS.Näytät kuvissa kauniilta ja hyvinvoivalta 🙂 Terkuin Meri

    Tykkää

  49. Moikka! Itse käytin kookosöljyä koko raskausajan päivittäin hieromalla sitä vartalolle. Raskausarvilta säästyin ja iho pysyi oikein hyvänä! Sitä en tiedä olisiko arpia tullut muutenkaan, mutta eipä se todellakaan haitaksikaan ollut! 😉 Ihanaa tätä vuotta! T: Aino

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: